Kun täällä nyt ilmeisesti uskovaisiin rakastuneet solvaavat uskovaisia epätoivoisina, niin valaisenpa hyvää hyvyyttäni (ai mikä itserakas fariseus olen) meidän uskovaisten maailmaa.
Uskovat ovat erilaisia. Saman lahkon ja saman seurakunnan jäsenet saattavat ajatella eri tavalla asioista. Otan esimerkin. Joku uskis voi ajatella, että miesten ja naisten välinen palkkaero on sietämätöntä vääryyttä. Jollekin toiselle uskikselle sillä ei ole mitään merkitystä. Joku voi ajatella, että paljon irtosuhteita harrastanut ei oikein pysty muodostamaan tasapainoista parisuhdetta. Joku toinen uskovainen ajattelee, ettei sillä ole väliä, kaikki ihmiset tulee hyväksyä sellaisinaan, ja olla kyselemättä. Nämä siis tulivat nyt mieleen. Asia voi olla mikä tahansa. Joku äänestää kristillisdemokraatteja, joku sosiaalidemokraatteja, joku kantaa huolta köyhien maiden asioista, joku vastustaa kehitysapua. Jonkun lempiväri on punainen, joku ajattelee että lempivärejä miettivä ihminen ei ole kypsä kristitty. Joku uskovainen on tunteellinen, ja joku toinen kylmäkiskoinen. Joku on antelias, joku pihi kuin Roope Ankka. Joku on suosittu, toinen syrjitty. Ja mikä on vaikeinta joskus ymmärtää, joku uskovainen on moraalinen, ja joku uskovainen sitävastoin kamppailee heikon moraalin kanssa, ihan niin kuin ei-kristityissäkin on eri moraalilla varustettuja ihmisiä. Joku uskovainen on naiivi, ja jollakin toisella uskovaisella on pimeä puoli, josta vain harvat tietävät (kuten ahneutta, himoa, jne.).
Toivottavasti vähän avasi ajatuksia.
Uskovat ovat erilaisia. Saman lahkon ja saman seurakunnan jäsenet saattavat ajatella eri tavalla asioista. Otan esimerkin. Joku uskis voi ajatella, että miesten ja naisten välinen palkkaero on sietämätöntä vääryyttä. Jollekin toiselle uskikselle sillä ei ole mitään merkitystä. Joku voi ajatella, että paljon irtosuhteita harrastanut ei oikein pysty muodostamaan tasapainoista parisuhdetta. Joku toinen uskovainen ajattelee, ettei sillä ole väliä, kaikki ihmiset tulee hyväksyä sellaisinaan, ja olla kyselemättä. Nämä siis tulivat nyt mieleen. Asia voi olla mikä tahansa. Joku äänestää kristillisdemokraatteja, joku sosiaalidemokraatteja, joku kantaa huolta köyhien maiden asioista, joku vastustaa kehitysapua. Jonkun lempiväri on punainen, joku ajattelee että lempivärejä miettivä ihminen ei ole kypsä kristitty. Joku uskovainen on tunteellinen, ja joku toinen kylmäkiskoinen. Joku on antelias, joku pihi kuin Roope Ankka. Joku on suosittu, toinen syrjitty. Ja mikä on vaikeinta joskus ymmärtää, joku uskovainen on moraalinen, ja joku uskovainen sitävastoin kamppailee heikon moraalin kanssa, ihan niin kuin ei-kristityissäkin on eri moraalilla varustettuja ihmisiä. Joku uskovainen on naiivi, ja jollakin toisella uskovaisella on pimeä puoli, josta vain harvat tietävät (kuten ahneutta, himoa, jne.).
Toivottavasti vähän avasi ajatuksia.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikä uskovaislle on sitten yhteistä?
Usko Jeesus Nasaretilaiseen. Siis toivon laittaminen siihen, että Hän on suurempi kuin kaikki ihmisen ongelmat, ja että kun aika jättää, Hänen sovitustyönsä kantaa iankaikkisuuteen. Eli Jeesuksen veri peittää kaikki ihmisen hirveät teot ja heikkoudet. Murhat, aviorikokset, vihan, katkeruuden, petokset, kavaluudet, häijyyden.
Ja tämä on siis AINUT asia joita minä uskovaisissa kommentoin ja ihmettelen. Usko. Muu ei kiinnosta eikä ihmetytä, ihmisiä siinä kuin muutkin. Joten ehkä vain aloittaja luulet että muustakin puhutaan?
Ja ei en ole uskovan kanssa. Mietin menneitä, ja yleisiä vain. Terveisin se joka aloitti sen yhden ketjun.
No, kaikki uskovat johonkin. Jotkut uskovat esimerkiksi evoluutioon. Se uskonto opettaa näin (siihen uskontoon kuulumaton muistelee, mitä koulussa opetettiin):
Eli, alkuräjähdys. Ensin ei ollut mitään. Ei yhtään mitään ollut niinku olemassa, you know... Sitten se ei-mikään päätti yhtäkkiä puristua pienempään pisteeseen kuin nuppineulan pää. Jännä juttu. Sitten se piste räjähti, ja siitä tullut koko maailmankaikkeuden kokoinen pöly alkoi villisti kieppua, josta tuli galakseja, planeettoja, jne.
No sitten yhdellä planeetoista alkoi liemessä kuplia. Siellä oli molekyylejä, jotka ajatteli, että ei jaksa olla tälleen erillään. Mennään yhteen ja muodostetaan solu.
Solu muodostui, kait niitä muodostui enemmänkin, ja ne alkoi vissiin muodostua kalaksi. Kala lisääntyi ja niitä uiskenteli veessä. Fisu alkoi kelaamaan, että ei jaxa olla täällä vedessä, tahdon maalle. Se ajatus periytyi evoluutiossa, koska kaikki sen jälkeläisetkin halusi maalle. Kun ne sinne halusi, niin yhtäkkiä jollekin kalalle olikin kehittyny jalat! Mietippä!
Saman kaavan mukaisesti kala sitten kehittyi ihmiseksi eri lajien kautta. Evoluutiota ei ole koskaan voitu osoittaa kokeellisesti todeksi, eikä siitä ole aitoja todisteita. Silti monet ihmiset uskovat, että ei mikään yhtäkkiä räjähti, eli ainetta tuli tyhjästä, ja se päätti räjähtää ja alkaa kehittymään. Käsittämätöntä, että ihmiset uskovat siihen!!!!
Et ymmärrä noiden teorioiden sisältöä etkä näemmä luonnontieteellistä katsantoa muutenkaan. Mutta ei hätää, kukaan ei usko noihin asioihin mitä sinä esität tuolla tapaa väänneltyinä.
Ymmärrän todellakin niiden teorioiden sisältöä. Tuon saman voi kertoa vaikka 600-sivuisen tieteellisen tekstin avulla. Hienot sanat eivät muuta teorian sisältöä. Se on tuohon kiteytetty. Toi "luonnontieteellinen katsanto" kuulosti hyvältä, vaikka se katsanto siis on, että asioita vain tapahtuu (niin kuin Sinkut-palstalla viitataan biologiaan).
Esittämässäsi "teoriassa" on kuitenkin perusasiatkin pielessä, jotta teoria kuulostaisi mahdollisimman naurettavalta - tai koska et ymmärrä perusasioitakaan.
On muuten eri asia ilmaista "kaikki syntyy yhtäkkiä tyhjästä" - vähän kuten partaäijä syntyisi tyhjästä, napsauttaisi sormeaan sanoen "let there be light" ja maailmankaikkeuskin syntyisi tyhjästä - kuin ilmaista, että tietynlaisten tapahtumien toiselta puolelta ei voi saada luotettavaa faktatietoa, milloin omia kuvitelmia ei tule sellaisina esittää.
Joka tapauksessa, olkaa rauhassa uskomustenne kanssa. Mikään ei estä, etteivätkö jumalat ja gravitaatio ja lajien kehitys voisi eksisteerata samanaikaisesti, jumalat kun ovat voineet säätää ihan mitä tahansa ihmisen ymmärryksen ylittävääkin ja jumalat ovat voineet säätää myös evoluution, gravitaation sekä dinosaurusten joukkotuhon.
"Jumalat" sisältää ajatuksen siitä, että on monia täsmälleen samanvahvuisia jumalia, jotka ovat vaan tulla tupsahtaneet jostain, eivätkä voi voittaa toisiaan.
En jaksanut teoriassani ruveta kuvaamaan mitään rna-ketjujen muodostumista tyhjästä, vai mitä ne nyt siellä liemessä oli. Pointti on se, että molekyylit eivät itsestään hakeudu toistensa luokse (ei ole tieteellisesti ilmaistu, siitä on vuosia kun näistä asioista luin). Maailmankaikkeudessa kaikki kulkee kohti rappiota, eli kohti lämpökuolemaa. Mitään ei itsestään kehity. Nämä ovat minua paljon viisaampien ihmisten ajatuksia, joita lainaan sen minkä niistä muistan.
On eräänlainen agnostikkojen ja ateistien yksinkertaistus ja yleistys, että uskovat ovat kaikki tietämättömiä nuijia, joilla ei ole mitään sanottavaa evolutionisteille. Hyvä kun tietävät mistä teoriassa on kyse. Viestini luultavasti tuntui sinussa siltä, että en ole koskaan tutustunut evoluutioon, mutta jos vain viitsisin niin tehdä ajatuksella, niin huomaisin heti, että se on totuus, blim, voin ottaa kenen tahansa kauniin ei-kristityn naisen, ja elämästä ilon irti. Tadaa, voin mennä juhlimaan, vetämään lärvit joka perjantai, koska jos vaan ymmärtäisin...
Mutta totuus on se, että olen tutustunut sekä evoluutioon, että sitä vastustavaan tieteelliseen kritiikkiin. Evoluutio on teoria, ja muistan lukeneeni gallupista, joka kertoi 60% tiedemiehistä olevan sitä vastaan. Netti on pullollaan evoluutiokritiikkiä, joka on popularisoitua materiaalia tieteellisestä evoluutioktitiikistä. Se ei siis ole melkein lukutaidottomien uskovaisten sepitettä Vanhan testamentin opetusten pohjalta. Kannattaa tutustua siihen. Voit sitten ruveta uskovaiseksi ja mennä naimisiin sen kanssa, ketä täällä kaipaat.
Moni uskovainen juopottelee ja sekoilee kaikesta huolimatta. Itsellenikään evoluutioteorian kieltäminen ei ole asia, joka saa minut pitämään jonkinlaista huteraa moraalia yllä. Enkä muuttuisi luonteeltani millään tavalla, jos sekoaisin, ja vaikka naisen takia myöntäisin apinat esi-isikseni. Minä vain sekoaisin hieman.
Kannattaa tutustua avoimin mielin kristillisyyteen. Ihan muutenkin kuin jonkun ihanan uskovaisen takia.
Tietyllä tavalla rehellistä ajattelua, että jos tuo yksi nyt tajuaisi, että evoluutio on totta, niin sen kanssa voisi tehdä kaikkea. Jotenkin suoraviivaista ja loogista. Ja toisaalta sekin, että jos se Kristinusko on totta, niin voisi yrittää sen omaksua. Olisihan se todellakin parempi, JOS se on totta. En ylimielisesti väheksy tätä logiikkaa. On siinä perää, että näin asiat tuppaa monilla menemään suuntaan jos toiseen. Kehotan olemaan rehellinen.
Uskovaisella on se ongelma, että hän on kokenut Jumalan rakkautta ja muuta sellaista. Sitä ei voi tyhjäksi tehdä.
Ja sinä taas et osaa ajatella mitään ahtaan naiset-miehet-boksin ulkopuolelta?
Että maailmankuvasta keskustellaan vain pariutumisen/seksin takia ja maailmankuvia vaihdetaan jälleen seksin/pariutumisen takia.
Voiko kapeammaksi enää maailma mennä.
Yleensä kai maailmankuvista keskustellaan ihan muissa yhteyksissä kuin parisuhde/seksi mielessä? Ajattelin vaan kun ollaan tällä palstalla, ja on ollut uskovaisviestejä.
Niin tai näin, omat kokemukseni uskovaisista ihmisistä on pääosin negtiivinen. Nauttivat suuresti "ulkopuolisten" kiusaamisesta ja alistamisesta. Samaan aikaan puhuivat lähimmäisenrakkaudesta jne. Pappien keskuudessa on myös suuri määrä psykopaatteja. En ihmettele.
Valtaa; paimen ja hyväuskoisia lampaita.
Yleensä uskovilla ei ole minkäänlaista valtaa muihin ihmisiin. Ihmettelen siksi tuota alistamis-väitettä.
Minun uskonnossani on sietämätöntä vääryyttä, että joku uskoo, että Suomessa on sukupuolten välistä palkkaeroa. Sitähän ei ole todistettu tieteellisesti olevan olemassa, ihan niin kuin ei ole todistettu jonkun jeesuksen ihmetekojakaan. Mutta lienee niitäkin, jotka uskovat molempiin asioihin. Ne ovatkin uskon asioita, eivät tiedon.