nyt ensimmäisenä jo sanon että älkää asiattomat kommentoijat kiitos vaivautuko ainakkaan nälvimään..enköhän typeryyteni tiedä. elikkäs tilanne ajautunut koko ajan huonompaan suuntaan velkakierteiden kanssa. olemme nuorehko 4 henkinen perhe ja reilu 5 vuotta sitten hommattiin oma paikka/vanha tila syrjäseudulta.. mies oli silloin työtön ja luottotiedoton, minä jatkuvasti töissä mutta ei vakipapereita ollut ja laina saatiin (takaajat toki mukana). siitäpä se pikkuhiljaa lähti kun itsellä oli alkuun vielä joitain pätkiä ettei töitä ollut välttämättä koko kuukaudelle ja tyhmyyksissä/alkuhuumassa tuli hommattua osareilla millon mitäkin sisusteluun yms.. no niihin puutuin ajoissa ja sain pankista järjestelylainan. sen jälkeen homma vasta repesikin kun alkoi tulla odottamattomia isoja menoja ja niihin sorruin ottamaan pikavippejä "avuksi", täysin kuvitellen että niistä selviän ja kierre oli valmis. 2,5v. sitten tuli ulosotto kuvioihin jonne itse makselin 250e/kk. nyt syksyllä se muutettiin lähtemään palkasta 1/3osa suoraan. nykysin itselläni on vakityö. mies on työllistynyt joka vuosi muutaman kuukauden. pelkästään pankkiin lähtee joka kk reilu 1000e (se on hoidettu aina just eikä melkein) mutta kaikki muu kusee.. karkeasti velkoja on pankkiin n. 180 000, ulosotossa n.16 000, autovelkaa n.11 000, muuta paskaa mikä ei vielä ole ulosotossa niin varmaan jtn 15000. halut olisi kovat kyllä saada asiat oikeesti kuntoon ja talous jollain lailla edes tasapainoon. työni on raskas ja pitkät työmatkat joten autokin on elinehto (sekä työmatkakustannukset on korkeat) en tiedä mitä tässä tekisi..,alkaa tuntumaan ettei jaksa enään henkisesti tätä ainaista ja jatkuvaa raha-asioiden päässä pyörittelyä. ja mikä pahinta, sitä rupee pelkäämään parisuhteenkin puolesta. velkaneuvojalle olen menossa ensi kuussa.., en tiedä mitä mutta toivottavasti siellä käynti edes vähän avartaisi mieltä. ja tyhmä kun on ollut.., olisi pitänyt jo hyvissä ajoin hakea apua/neuvoja tähän hommaan. haluaisin saada ns vertaistukea eli kommentoikaa/kertokaa muut velkaongelmissa olleet että miten teillä on mennyt ja kuin olette jaksaneet/selvinneet velkaongelmistanne. kiitos jo etukäteen !
velkahelvetti
velatonkoikinä
321287
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mulla on tyystin eri alkutilanne, tosin tyhmyyttäni minäkin velkaannuin mutta siihen ne yhtäläisyydet teiän tilanteeseen loppuukin. Mun silloinen mieheni avasi puhelinliittymiä mun nimiini ja ne sitten meni perintäyhtiöille ja ennen pitkää ulosottoon. Oon vuodesta 2001 maksanu 2/3 palkastani uo:lle, nauttien koko aikana kahdesti 2kk:n vapaakuukausista. On ollut useita katkeria ja vihaisia hetkiä jolloin ois vaan mieluusti kävelly auton alle.
Toisaalta enpä oo mitenkää kokenu että osiin jääny mistään paitsi kun ei oo ollu haluja tilata mitään laskuun, aina oon ennenki maksanu samointein kaiken joten siihen ei tullu muutosta. En myöskään edes osaa käyttää minkäänlaisia maksukortteja joten mahdollisuus sellaisten saantiin kun ei oo nii eipä tuu opeteltuakaan eikä oikeesti ees kiinnosta mua. Puhelin ja nettiliittymää en oo saanu avattuu, ensinmainittua en kaipaakkaan vaan prepaid on käyny mulle mut nettiliittymän avaamisesta jouduin takuumaksun antaan ja se ol iso paukku, sellaset 200€ jota en oo saanu takasi vaikka puhelinyhtiö niin väittääkin.
Alkukeväästä koittaa vapaus; menee viimeinen erä ulosottoon ja samalla pääsen sukulaisistanikin eroon (lähiomaiset:äiti, siskot ja veli) kun olen hakenut perinnölle jakajan ja olen nyt ahneen pikkupaskiaisen maineessa vaikken vaadi muuta kuin lakiosuuteni isän kuolinpesästä. Yksinäinen tie tämä on ollut ja yksinäisemmäksi vain käy. Äidin mielestä mun pitäisi vain tyytyä osaani huonompana ihmisenä.
Olet jo ulosotossa, joten myös sinun luottotietosi ovat pakkasella. Uutta järjestelylainaa ei siksi enää tipu. Et ilmeisesti halua sotkea omaisiasi velkoihisi - ja hyvä niin, nuo ovat liian isoja summia kenellekään menettää. On varsin todennäköistä, että loputkin 15000,- vippikuormasta valuu ulosottoon. Jos ylimääräistä rahaa on, maksa niistä jokin pieni yksittäinen velka kokonaan pois, mutta päästä muut perintään. Välittömästi perinnän alettua vaadi oikeudellista perintää eli ulosottoon siirtoa, säästät perintäkuluja, mutta et tietenkään uo- ja oikeuskuluja, jotka tulisivat kontollesi joka tapauksessa. Kun koko potti on uo:ssa, jää kuittisirkus vähemmälle.
Sinulla on silloin pankki- ja autolainat sekä uo, mikä on toki raskas potti, mutta ehkä selkeämpi kuitenkin.
Tarvitko muuten oikeasti noin kalliin auton? Olennaista olisi saada lisää tuloja perheeseen. Miehesi pitää työllistyä, nyt ei auta enää yhden maksajan politiikalla yrittää, vaikka olisi kuinka kätevää että toinen on kotona.
Velkaneuvoja on hyvä ratkaisu. Lisää neuvoja ja Velkalinjan ja tukihenkilöitä löydät täältä: http://www.takuu-saatio.fi/
Kiitos asiallisesta kommentista! Joo en halua että takaajat joutuisi missään vaiheessa ongelmiin meidän takia.. ja mitä tulee autoon niin tosi on että kallis auto ja vm.12..pieniruokainen diesel.. ja olen miettinyt että kun löytysi joku "karvalakkimallisempi" kohtuu vähän ajettu ja pieni ruokainen auto mihin jopa pystyisi ehkä itsekin tekemään jtn remppaa. . Mulla kun tulee tosi paljon ajoa vuodessa 60-70000km..
Pointti on siis siinä, että kun kerran olet jo ulosotossa, homma sinne kaikki loputkin ryönät. Sen jälkeen ei ole enää sataa maksua sinne tänne, vaan vain yksi ainoa uo-maksu, ilmeisesti sen 200-300 euron hujakoilla. Auton vaihto halvempaan ja autolaina katoaa siihen. Asuntolainasta olette selvinneet tähänkin asti ja asumisesta joudutte maksamaan joka tapauksessa, miksei sitten oman talon lyhennyksinä. Ulosotto on tietysti kallis ja ahdistava maksujärjestely, mutta olet siellä jo, etkä pois pääse ennenkuin maksat velkasi/ne vanhenevat/velkaneuvoja taikoo sinulle velkajärjestelyn. En usko kohdallasi velkajärjestelyn mahdollisuuteen, koska kahden maksajan perheenä tuo potti on ihan pässinlihaa. Tarvitsette vain maksuaikaa ja sitä saatte ulosoton kautta.
Minulla on sellainen tilanne, että olen todella pienituloinen ja sain ison kulutusluoton pankista siihen aikaan muutama vuosi sitten, kun rahahanat pankeilla olivat löysemmällä. No sitä sitten makselin kuuliaisesti. Välillä oli tiukkaa ja otin pikavipin, jotta saisin jotain apetta seuraavaan maksupäivään asti rahaton kun olin. En koskaan ottanut toista pikavippiä pikavipin päälle, vaan se yksi pikavippi sai riittää seuraavan rahapäivään asti. Tätä vippaamista tapahtui kymmenkunta kertaa, ehkä enemmänkin. Pystyin sitten lopettamaan vippailun kokonaan ja makselin edelleen kulutusluottoani takaisin. Korko siinä onneksi ei ollut suuri, koska se oli pankin laina. En ikinä olisi ottanutkaan mitään Ferratumin 150 prosentin joustoluottoa, niin hullu en sentään ole. Sain sitten viimein maksettua ison kulutusluottoni takaisin ja päätin etten enää ota velkaa. Mutta sitten keksin, että osamaksulla olisi kiva saada tavaraa eli tehdä haaveista totta. Löysin vielä firman, jonka osamaksu ei ole edes kallis, kunhan pysyy vain maksuaikataulussa mukana. Minulle myönnettiin tonnin osamaksu. Sanomattakin selvää oli, etten ota uutta velkaa ennen kuin vanha on maksettu. Sainkin maksettua osamaksuni heti 1. kerralla. Minulle oli kertynyt säästöjä velattomalta ajalta sen verran, että kykenin maksamaan kaikki osamaksut kokonaan takaisin. Osasyynä oli se, että tavaran toimitus viivästyi 10 viikkoa, joten 1. laskukin tuli myöhässä, jolloin minulle oli kertynyt lisää säästöjä. Sitten noin 10 kuukautta olin täysin velaton, kunnes taas päädyin ostelemaan velaksi, vaikka minulla oli säästöjäkin kertynyt, mutta ei ihan koko summaa. Minulle myönnettiinkin osamaksu. Kyseinen firma lähetti laskun vasta kuukauden lopussa, ja minulle oli kertynyt sillä aikaa taas koko loppusummaa vastaava rahamäärä säästöön. Laskutuslisän jouduin toki maksamaan eli muutaman euron, ei varsinaista korkoa ollenkaan, koska maksoin kerralla koko pääoman. Sitten kului 5 kuukautta aikaa, ja kokeilin yhtä todella isoa osamaksusopimusta. Ei tullut hylkyä. Minulle oli kertynyt etukäteissäästöjä yli puolet osamaksusta tai n. kaksi kolmasosaa. Sitten kun 1. lasku tuli, maksoin niin paljon kuin kykenin 1. osamaksussa, mutta en kyennyt koko ostossumma maksmaan takaisin. Nyt minulla on vielä noin 4 kuukausierää maksamattomana. Olen päätättänyt, etten ota uutta velkaa ennen kuin vanha velka on kokonaan maksettu takaisin. Tai en tiedä otanko enää velkaa. koskaan. Sitä paitsi kun ei ole velkaa, niin säästöjäkin kertyy nopeammin. Miksikään asuntosäästäjäksi minusta ei ole, tuloni eivät riittäisi ikinä takaisinmaksuun.
Tuo on kyllä hienoa että olet saanut pidettyä jämptin asenteen ja aina yksi velka kerrallaan vain eikä uutta ennenkun edellinen maksettu :) itseä kyllä niin kaduttaa,masentaa ja tuntee itseinhoa siitä miten on sössinyt asiat..,ja jos ikinä käy niin hyvin että eläisi velattomana tai edes että saisi talouden kunnolla hallintaan niin kyllä niin "traumatisoitunu" olen tästä sekasorrosta että en varmasti missään millään muotoa enään tekisi turhaa velkaa minnekkään :/
Sinulla on raha-asiat aika hyvin kunnossa. Vielä kun lopetat kaikki pikkulainojen ototkin ja säästät sen verran että saat suoralla ostolla kaikki ostettua ja aina olisi hyvä olla vararahasto pahanpäivän varalle.
"Mulla kun tulee tosi paljon ajoa vuodessa 60-70000km.."
Mistä tuo koostuu? Keskivertosuomalainen ajaa alle 20000 km vuodessa.
Kuten aiemmat vastaajat ovat ehdottaneet, anna mennä ulosottoon sekä selvitä mahdollisuutesi Takuu-säätiön takaamaan järjestelylainaan.
Kuten aiemmin jo sanoin niin työajoa tulee PALJON.. syrjäseutu jossa pitkät välimatkat ja vaihtuvat työkohteet. Normi ajoissakin jo kertyy koska lähimmät kaupat yms palvelut pitkän matkan päässä..
Joo ei voi paljon muuta lisätä kuin että kaikki isot laskut ulosottoon kun siellä jo olet. Ja sitten niitä vain hoitelet. Tärkeintä on talolaina myös sen vuoksi ettei takaajat joudu maksamaan. Toivottavasti uo-mies ei vaan käy taloon käsiksi kun aika vähän velasta lyhentyy tuolla 200-300 eur/kk. Toivottavasti miehellesikin löytyis töitä vaikka olis työttömänä kannattaa ottaa vastaan kaikenlaista työtä. Ulosotossa on vielä se hyvä puoli että mikäli perheen käytettävissä olevat tulot ulosoton, sairastelun ja asumisen jälkeen jää liian pieniksi niin sossulta saa toimeentulotukea.
Uo nappaa ensin tuon kalliin auton. Toivottavasti edes varoittavat etukäteen, että pääset töihin jollain pelillä.
Joo no nyt kun on ruvennut palkasta suoraan menemään niin hivenen nousi kun aiemmin maksoin ite 250 niin nyt on ollut 350-370 se määrä..ja veronpalautuksia yleensä tullut 2000e kieppeillä niin onhan ne toki eteenpäin nekin
Eihän nuo sitä vienyt..uo mies sanoi jo sillon pari vuotta sitten että autollahan olis arvoa mutta ei he sitä rupea viemään koska vievät samalla multa työn..,ja näinhän se olisi. Ja toisekseen jos velkaa paljon autosta vielä jäljellä niin mitä ne siitä oikeestaan hyötyisi uo:ssa.. (ja kun auton velka ei ole uo:ssa)
Tuolla tahdilla 16 000 euroon menee neljä vuotta ja jos ne loputkin lasketaan, niin kahdeksan. Palautukset auttavat, mutta eivät ratkaise ongelmaa. Ongelma on toisen maksajan puuttuminen, ei niinkään velan määrä.
Kahdeksan vuotta voi olla liikaa ulosotolle/velkojille eli voivat haluta asunnon myyntiä jossain vaiheessa - ikävä kyllä näin nykyisin tapahtuu. Uo ei vielä nyt reagoi, kun velkasumma siellä on 16 000 €. Kun velkaa on kaksinkertaisesti, saattavat suhtautua jo eritavalla. Eli kannattaa olla yhteydessä hyvissä ajoin ulosottoon ja kertoa tilanteesta sekä miettiä ratkaisumahdollisuuksia esim. olisiko Takuusäätiön takaus mahdollinen sitten kun mieskin saa töitä ja velkapääomakin on vähän pienentynyt.
Ilmankos ei rahaa ole, kun täytyy polttoainetta ostaa ja autokin huoltaa jopa kolme kertaa vuodessa. Siis neljän kuukauden välein.
Ei yhtää velkaa ja luottotiedot kunnossa ja viellä 50k säästössäkin mutta minä teinkin oikeita valintoja elämässä koska en ole tyhmä.
tota viimistä en usko :)
Teidän asuntolaina melko korkea kuten myös meillä 170,000 euroa. Mutta aika normaalia tänäpäivänä. Tämä vaatii kyllä perheelle kahden aikuisen säännölliset tulot. Jos ymmärsin oikein niin miehelläsi 5 vuoden aikana ollut vain lyhyitä työjaksoja vuodessa. Se ei riitä. Vaan hänen osuutensa talouteenne pitää parantaa vakituisella työnteolla mistä säännölliset tulot. Jokaiselle perheelle tulee joskus hetkellisiä talous heikennyksiä. Kuten meilläkin kun jäin syksyllä työttömäksi. Pärjäämme kyllä koska emme ole sortuneet vippeihin tai kulutusluottoihin joilla korottaa elintasoa. Sisustushankinnat aina tehty niillä rahoilla mitä tilillä on. Autolainaa kyllä aina otettu. Paras ratkaisu pulmaanne on että tekisitte molemmat täyspäiväistä työtä ja maksaisitte molemmat velkojanne.
Joo se on tosi että kummankin pitäisi työllistyä jatkuvasti..Asumme vain sellaisella paikkakunnalla jossa todella paha työttömyys yleisesti ja on oikeasti hankala saada töitä.. ja suurinpiirtein kaikki jtn työllistämistuki/hararaha paikkoja joihin ei yksinkertaisesti ole mitään kannatusta kulkea. Yksi vaihtoehto on että mies lähtisi kertakaikkiaan reissuhommiin muualle johon hän on hyvin vastahakoinen mutta varmaan havahtuu kunnolla asiaan vasta kun asiat menee lopullisesti perseelleen. Niin ja kun joku kirjoitti siitä takuu säätiön lainasta niin se on meidän kohdalla poissuljettu koska heittämällähän nuo velat menee yli siitä 34000e joka heillä on maximi summa.
Säätiö takaa vakuudettomat lainat. Asuntolaina jää ulkopuolelle. Ilman autolainaa tuo vippipotti menee raoihin.
*rajoihin.
Vai oliko tuo 180 000 asuntolaina järjestelylaina pankista?
Joo siitä 180000 on se vajaa 20000 sitä jtn järjestelylainaa..
Lyhentäkää sitä uo-velkaa muutama vuosi ja sitten haette Takuusäätiön takausta. Eikö mies nyt voisi lähteä reissuhommiin edes pariksi vuodeksi, saisitte talouden vähän paremmalle tolalle ? Tuossa tilanteessa on pakko tehdä epämiellyttäviä ratkaisuja, jos haluaa selviytyä.
Entä jos myisitte kämpän ja muuttaisitte sinne, missä molemmat saisivat töitä?
Komeat velat on kyllä kertynyt. Ei voi muuta sanoa.
Kun oikein haluaa tehdä elämänsä hankalaksi, se kyllä onnistuu. Muuttaa hevonkuuseen ja ottaa sitä varten isot velat. Sitten huomataan, että toiselle ei ole töitä ja töissäkäyvältäkin kuluu puolet tilistä työmatkoihin.
Sitä saa mitä tilaa.
no tuskin talo kovin hyvään hintaan saa myytyä jos on ihan landella. mutta olisiko mahdollista saada etätyönä tehtävää työtä. Riippuu tietysti ammattialasta mutta jos tekee jotain suunnittelutyötä on usein helpompaakin toimia ainakin osaviikkoisesti etänä kuin istua kolmisen tuntia päivässä työmatkoilla. Toinen mitä voisi tehdä on anoa lyhennysvapaata asuntolainalle vaikka vuodeksi ja laittaa kaikki mahdolliset rahat kulutusluottojen maksuun. ja auto mahdollisuuksien mukaan vaihdettava halvempaan.
Mua huvittaa, että nämä henkilöt, jotka ovat sössineet oman taloutensa, ovat aina niin herkkänahkaisia, että vaan "asiallisia" kommentteja sais antaa, eikä arvostelua kestetä kuulla. Jos niin hyvin tietää itsekin tilanteensa, miksi kysyä neuvoa muilta.
Tuo "maalaisidylli" työttömän luuserin kanssa on tuhoon tuomittu. Kaupunkiin siitä, ja molemmat aikuiset töihin! Taitaa vaan olla niin, että mies on jonkinlainen elämäntapa siipeilijä, joka ei työtä hevin ala tehdä.
No, lycka till! Niin makaa, kuin petaa.
Taitaapa olla tavallista parempi trolli. Että parisataa tonttua lainaa maalastaloa ja autoa vastaan luottotiedottomalle työttömälle ja osa-aikaiselle pätkätyöläiselle. Älkää nyt naurattako.
Vedätti kyllä useampaa aika hyvin.
Näin se vain meni sillon. Miehellä oli merkinnät vielä mutta todistettiin että ne on hoidettu pois. Ja takaajathan ne sillon vaati ja kuten sanoin miehen porukat ovat takaamassa sitä asuntovelkaa. Alaani jolla työskentelen niin sanoivat pankissa että on muka "verrattavissa" vakityöhön koska töitä riittää ja on ala jossa keplotellaan määräaikaisilla työsuhteilla. Moni muukin sanonut että vielä muuan vuosi taakse päin pankit melko höllästi anteli asuntolainoja ainakin täällä.. että siinä sulle trolli. . Ihan täyttä perseelleen mennyttä lande elämää eikä mitään puppua. Sori vaan.
Jäin vielä miettimään, miten omavaraisia olette? Eli jos toinen on kotona, ehtii hän noukkia kananmunat ja kuopsuttaa kasvimaan, sitähän varten kauas maalle yleensä muutetaan. Varsin iso siivu ruokamenoista tulee katetuksi omasta puutarhasta, mutta se vaatii rajusti työtä ja aikaa.
Vanha talo polttaa pahimmillaan useamman tuhatlappusen joka vuosi ylläpitoonsa, mutta asumismuotona se on varmasti edullisempi kuin vuokrakämppä slummissa. Lapsille se on hyvä ja virikkeellinen kasvuympäristö. Olette jo viisi vuotta kyenneet maksamaan asuntolainaa pois, vaikka kaikki muu onkin kussut ympärillä. En pidä asuntoratkaisuanne ongelmien syynä, vaan kulutustottumuksianne ja hätiköityä päätöksentekoa. Töitä on tällä hetkellä hankalaa saada niin maalla kuin kaupungissakin ja muutto jo itsessään maksaa rahaa. Mistä saisitte uuden perheasunnon vaatiman kolmen kuukauden takuuvuokran, kun kummallakaan ei ole luottotiedot kunnossa?
Luottotietojen palaminen estää teiltä lisävelan tekemisen. Velat lyhenevät joka kuukausi: pankkiin tonni ja ulosottoon vajaa neljäsataa. En pitäisi tätä nyt ihan toivottomana tilanteena. Jos pystyisitte puhumaan takaajien kanssa ennakkoperinnöstä, voisitte ehkä setviä osan uo-veloista vähän halvemmalla, jos ei, niin säästäkää edes niissä perintäkuluissa ja vaatikaa heti uo-perintään siirtoa.
Eipä se paljon lohduta, mutta tilanteenne ei ole millään tavalla ainutlaatuinen, hirveä määrä lapsiperheitä rämpii köyhyysrajan alapuolella. Teillä on sentään raitis ilma ja avarammat maisemat missä raahustaa.