Jyrki Katainen uskoo avoimuuteen ja rehellisyyteen Suomen linjasta

Tarina


Esittelen seuraavassa muutamia asioita, jotka vaikuttavat ajankäyttööni ja tuovat mielenkiintoisia haasteita ja sisältöä elämääni. Näitä ovat työ, perhe ja ystävät sekä harrastukset, kuten metsästys, ruoanlaitto, kuntourheilu.

Läheiset

Vaimoni Mervin kanssa muodostamme pienen ydinperheen. Kiireisessä työelämässä ja kahden kodin välillä kulkiessamme yhteisen ajan riittävyys ja aikataulujen yhteensovittaminen ovat jatkuvia haasteita. Vapaa yhteinen aika on kuitenkin välttämätöntä ja siksi varaamme kalentereistamme aikaa myös yhdessäololle ja rentoutumiselle.

Vapaa-aikani menee yleensä kotona puuhaillessa, kuntosalilla, lenkillä tai metsästämässä. Ruoanlaitto ja herkuttelu kuuluvat intohimoihini - erikoisuutenani ovat riistaruoat.

Harrastukset

Harrastan mielelläni kuntoilua. Käyn kuntosalilla ja juoksulenkeillä sekä kesällä rullaluistelemassa sauvojen kanssa. Kuntoilussa mukavana etappina on maraton, jonka juoksen kerran vuodessa.

Syksyisin lepuutan hermojani luonnossa. Pyrin jo etukäteen varaamaan syksylle muutaman "eräpäivän", jolloin voin lähteä metsälle isäni, ystävieni ja suomenpystykorvieni kanssa. Luonnon rauha, kahvinkeitto metsälammen rannalla ja yhdessäolo kavereiden ja koirien kanssa lataavat työssä kulutettuja akkuja.

Työ

Politiikka oli minulle aluksi harrastus, josta tuli työni vuonna 1999 tullessani valituksi kansanedustajaksi. Suhtaudun työhöni intohimoisesti. Olen äärettömän tyytyväinen, että saan tehdä työtä, josta pidän. Työstäni on tullut minulle elämäntapa.

Arvostan yhteiskunnallisen vaikuttamisen ammattilaisia, eli ns. ammattipoliitikkoja. Vaikka tähän termiin liitetään monesti negatiivisia latauksia, koen myös kansanedustajuuden ja poliittisen vaikuttamisen olevan ammattityötä, joka vaatii erityisosaamista.

Ennen kansanedustajaksi tulemistani sain työelämään valmentavaa koulutusta Kokoomusnuorten toiminnassa sekä kunnallis- ja maakuntapolitiikassa. Tämän lisäksi maailmankuvaani ovat muokanneet työskentely Kansallisen Sivistysliiton kouluttajana ja koulutussuunnittelijana, opettajan sijaisuudet eri kouluasteilla sekä Britanniassa opiskelun ja työn merkeissä vietetty aika.

Liberaali konservatiivi

Poliittisen toiminnan pitää aina perustua arvoihin. Etujärjestötoiminta sopii etujärjestöille, mutta ei edus-kuntaan. Mielestäni poliittisessa päätöksenteossa on huomioitava kokonaisuudet ja kannettava vastuuta kaikista ihmisryhmistä. Arvoja on monenlaisia, mutta yhteistä arvoperusteisessa päätöksenteossa on se, että siinä käsitellään yhteiskuntaa kokonaisuutena - ei vain tiettyjen ryhmien näkökulmasta.

Keskeisimpiä arvoja, joita haluan edistää kansanedustajan työssäni sekä Kokoomuksen linjavalinnoissa ovat moniarvoisuus, suvaitsevaisuus, vastuunkantaminen niin omasta kuin läheistenkin hyvinvoinnista, sivistysyhteiskunnan vahvistaminen sekä yrittäjyyteen kannustaminen

Avauspuheenvuoro

Kuopion Kalaryssäys 5.9.2003

Kuopion Kalaryssäys järjestetään jo 11. kerran. Tilaisuudesta on kehittynyt maakunnallinen syystapahtuma, jonka kävijämäärät ovat viimevuosina nousseet huikeaan 25000?30 000 kävijän tasolle. Tämä on kunnioitettava saavutus, kun otamme huomioon tilaisuuden teeman: kala, kalastus, kalanjalostus ja sillä herkuttelu. Tässä maassa ei ole kovin montaa ruokamessua, jotka yltävä vastaavaan suosioon. Kyseessä on siis todellinen suurenluokan savolainen tapahtuma ja menestys.

Tapahtumalla on aina joka vuosi oma teemansa ja tänä vuonna tapahtuman teemana on rapu. Kalaryssäyksellä on järvi-Suomessa suurempi merkitys, kuin vain se, että se tuo mukavan lisän kaupunkikuvaan syksyisenä aikana. Kalaryssäyksen tavoitteena on tutustuttaa meitä kalankuluttajia ammatilliseen järvikalastukseen ja kalaan ruokana. Mikä on perinteisempi ja luonnollisempi ruoka järvi-Suomessa, kuin kala.

Järvikalastuksessa ja kalassa piilee suuri mahdollisuus maakuntamme kehittämiselle. Matkailumäärät lisääntyvät kaiken aikaa. Pohjois-Savolle järvien hyödyntäminen on olennainen kilpailutekijä lisääntyvän liike- ja vapaa-ajanmatkailijoiden kalastamisessa maakuntaamme. Voisi jopa väittää, että eurooppalaiselle tai Euroopan ulkopuolisille matkailijoille järvet ovat eksoottisempi ja kiehtovampi tutustumiskohde, kuin esimerkiksi Lapin tunturit. Virkistyskalastus ja järvikala ruokana ovat oleellisia kehittämiskohteita maakuntamme vetovoimaisuutta rakennettaessa. (Lohimaa)

Ammattimainen järvikalastus on niin ikään merkittävä mahdollisuus maakuntamme kehittämisessä, jonka merkitys pitäisi nähdä selkeämmin myös aluepoliittisesti ajateltuna. Kotimaisen ja maakunnallisen luonnonvaran - järvikalan arvostusta on pystyttävä nostamaan. Järvikalan ympärille kytkeytyy suuri elinkeinopoliittinen haaste ja mahdollisuus. Kalastus elinkeino, kalan jatkojalostus ja tuotekehitys sekä kalankäytön lisääminen ruokapöydissä ovat positiivisia maakunnallisia haasteita, joihin kytkeytyy mittavia mahdollisuuksia.

Pohjoissavolaista kalaelinkeinoa on tuettu myös EU:n rahastojen kautta. Tästä esimerkkinä edellisen hallituksen aikana tehdyt ratkaisut mm. Pielaveden kalasataman rakentamiseksi sekä kalanjalostus- ja tuotekehitystoiminnan investoinnit. Näillä toimilla ollaan voitu pienessä määrin olla tukemassa savolaista kalastus elinkeinoa. (Kuopion Kalatukku)

Tulevaisuudessa järvikalan jatkojalostus ja tuotekehitys tarjoavat suuria mahdollisuuksia. Jostakin syystä, me suomalaiset olemme tottuneet käyttämään enemmän broileria, kuin läheltä kalastettua tuoretta järvikalaa. Osa syynä tähän tietenkin on se, että kaupungistuminen ja elämäntapojen muutokset ovat muuttaneet myös kulutustottumuksia. Harva kalastaa päivittäin, viikoittain tai edes kuukausittain omiin tarpeisiin. Toisaalta elämänrytmien muuttuessa kala saatetaan kokea hankalaksi laittaa, kun se pitäisi vielä peratakin. Kilpailevan puolivalmistetarjonnan paineessa järvikala on menettänyt osuuttaan arki- tai juhlapäivän ruokapöydissä, vaikka sitä on saatavilla likiruodottomana ja nahkattomana paistovalmiina esimerkiksi Kuopion kalahallissa yhä pidetäänkin.

Kalan mahdollisuudet piilevät sen terveellisyydessä ja kuluttajien terveystietoisuuden lisääntymisessä. On myös maakunnan intresseissä, että kalanjalostusta tuetaan siten, että sitä olisi yhtä helppo saada ja valmistaa kuin vaikkapa broilerin suikalepaistia. Olen pariin kertaan käyttänyt esimerkkinä broileria. Tämä siksi, että muistellessani noin 10 vuotta taaksepäin broileria sai vain kokonaisena pakastettuna. Tämän jälkeen kauppoihin alkoi ilmestyä koipia ja rintapaloja. Tällä hetkellä broileria saa lukuisissa erimuodoissa aina suikaleista kevytleikkeleeseen. Kalassa on siis potentiaalia.

Jotta tämä elinkeinohaara voisi toimia ja kehittyä, se tarvitsee aina innovatiivisen ja työteliään yrittäjän. Yhteiskunta ei voi alkaa yrittäjäksi tällä alalla eikä tehdä liiketoimintaa yrittäjän puolesta, mutta se voi tukea yrittäjää tekemällä toimintaympäristö mahdollisimman helpoksi yrittää.

Ensivuoden talousarvioesityksessä esitetään liukuvan ALV:n käyttöön ottoa. Tämä tarkoittaa sitä, että yritys maksaisi ALV:a tietyn liikevaihdon jälkeen, kuten nytkin, mutta raja ei olisi yhtä korkea kuin tällä hetkellä. Eli tulorajan tullessa vastaan yritys alkaisi maksaa aluksi pienempää ALV:a ja vasta suuremmilla tuloilla ALV tulisi maksettavaksi kokonaisena. Esityksessä kuitenkin mainitaan, ettei liukuvan ALV:n käyttö koskisi alkutuotantoa. Tämä ei ole oikein. Kaikkea elinkeinotoimintaa tulee kohdella yhdenvertaisesti. Esimerkiksi pienille kalastusyrityksille ja kalanjalostusyrityksille asia on merkittävä ja siksi liukuvaa ALV ei saa toteuttaa siten, että se hankaloittaisi paikallisia kala-alan yrityksiä.

TEKES:n puolelta tullaan lisäämään määrärahoja elintarviketalouteen. TE-keskukseen tulee erillinen elintarviketeknologian asiantuntija. Tällä on suuri merkitys maakuntamme tulevaisuuden kehittämisessä elintarviketalouden puolella, jossa kalan osuus toivottavasti kasvaa ja kehittyy entisestään.

Ihan hyvää tekstiä olet copy pastella löytänyt ja etenkin vain neljän minuutin välein.

Tämän joskus melko naivismilta vaikuttavan avoimmuuden lisäksi toivotaan keskusteluun myös substansseja.

Kokoomus ei ole esittänyt juurikaan perusteita, miksi Natolle olisi antauduttava ehdoitta juuri nyt kun se pyrkii brittiläistyyppisten siirtoarmeijoiden luomiseen koko EUssa.

Naton jäsenyys asettaisi liittoutumattomat maat suoraan alttiiksi Yhdysvaltain kahdenväliselle painotukselle Irakin sotaan, Iranin sotaa ja mahdollisesti myös Pohjois-Korean sotaa koskien.

Kokoomus on kylmästi vain katsonut, että 2/3 kannattaa edelleen itsenäisyyttä ja 1/3 nopeahkoa Nato-jäsenyyttä kysymättä sen hintaa.

Kun kerran punamulta on ankkuroitunut edelliseen, ei kokoomukselle jää kuin suomalaisen politiikan viimeinen kolmannes, mihin vetoamalla on tietenkin yritettävä pitää puolue "pinnalla" ainakin vuoteen 2011 saakka.