Kävimpä äsken keskisuuressa s-kaupassa hakemassa muutaman fiilistely kaljan ja semi-terveellistä mäsäytystä. Palstalla tällä viikolla pyöriessä olen huomannut monta keskustelua, jossa miehen ulkonäön/komeuden/pituuden merkitystä on korostettu parinvalinta kriteerinä.
En usko tuohon kovin vahvasti. Siellä ne alle 180cm (itsehän tietysti yli) rumat (itsehän tietysti komea) hieman plösähtäneet (itsehän tietysti treenaan) junttimiehet (itsellä tietysti oma tyyli, joka myötäilee aikaa) kävelivät onnellisena kauniitten, söpöjen ja kivannäköisten naisten kanssa ostelemassa vkloppuherkkuja ja rentouttavia juomia.
Mitenhän nämä insinöörit ovat sitten nämä naiset onnistuneet hankkimaan. Veikkaisin, että he eivät ole sosiaalisesti estyneitä, heillä on normaali terve itseluottamus, eivätkä he ota itseään tai elämää liian vakavasti. Heille kokopäivätyö ei ole vankilatuomio, remontointi on kivaa miehistä identiteettiä ylläpitävää puuhaa ja heille on ihan sama minne vaimo haluaa kohdistaa vuotuisen ulkomaanmatkan. Heitä ei myöskään häiritse käydä vaimon kanssa vaateostoksilla tai se, kun vaimo käskee käydä parturissa.
He toki kiroavat kaveriporukassa miehekkäästi sitä, kun ei pääse tarpeeksi usein kavereiden kanssa kaljalle, eikä saa syödä oikeata miesten ruokaa, mutta sisimmissään he ovat tyytyväisiä, että nainen pitää heidän juomisensa kurissa ja tarkkailevat heidän ruokavaliotaan. Rajojen asettaminen ja mäkättäminen luo heille turvallisuuden tunnetta ja on merkki siitä, että nainen välittää ja rakastaa.
En usko tuohon kovin vahvasti. Siellä ne alle 180cm (itsehän tietysti yli) rumat (itsehän tietysti komea) hieman plösähtäneet (itsehän tietysti treenaan) junttimiehet (itsellä tietysti oma tyyli, joka myötäilee aikaa) kävelivät onnellisena kauniitten, söpöjen ja kivannäköisten naisten kanssa ostelemassa vkloppuherkkuja ja rentouttavia juomia.
Mitenhän nämä insinöörit ovat sitten nämä naiset onnistuneet hankkimaan. Veikkaisin, että he eivät ole sosiaalisesti estyneitä, heillä on normaali terve itseluottamus, eivätkä he ota itseään tai elämää liian vakavasti. Heille kokopäivätyö ei ole vankilatuomio, remontointi on kivaa miehistä identiteettiä ylläpitävää puuhaa ja heille on ihan sama minne vaimo haluaa kohdistaa vuotuisen ulkomaanmatkan. Heitä ei myöskään häiritse käydä vaimon kanssa vaateostoksilla tai se, kun vaimo käskee käydä parturissa.
He toki kiroavat kaveriporukassa miehekkäästi sitä, kun ei pääse tarpeeksi usein kavereiden kanssa kaljalle, eikä saa syödä oikeata miesten ruokaa, mutta sisimmissään he ovat tyytyväisiä, että nainen pitää heidän juomisensa kurissa ja tarkkailevat heidän ruokavaliotaan. Rajojen asettaminen ja mäkättäminen luo heille turvallisuuden tunnetta ja on merkki siitä, että nainen välittää ja rakastaa.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vain nainen voi huomioida noin asioita. Kun menen kauppaan, näen vain ne kauniit naiset, en niiden miehiä. Suunnistan kovaa vauhtia hyllyltä toiselle ja vitkastelevat kärryilijät ärsyttää (menisi salille, lähtisi läski ja tulisi energiaa). Vertaan tarkkaan hintoja, katson tarjoustuotteet ja -30% tuotteet, katson että on hedelmiä, vihanneksia tai ainakin laadukasta mehua. Sitten vaan kaupasta ulos ja sassiin.
En mieti insinöörien miehekkyyttä. En ole koskaan kokenut omaavani puutteita siinä asiassa. Oikea miesten ruoka on roskaa. Ei se miehekkyys ruoasta tule. En tarvitse naisen tuomaa turvallisuudentunnetta, enkä ikinä aio muuttaa remontoitavaan murjuun. Jos ihminen matkustaa vain rantalomille, hän on sivistymätön. Hiotkoon siellä rannalla. Ostan vaatteita aina kun tulee hyvää vastaan. Tänään farkut alle 20 €. Vaatteita voi ostaa vaikka kotimatkalla. Ei ole iso juttu.
Joku pointti sulla oli. Sain siitä vähän kiinni, kunnes kadotin sen.
Oikeassa olet. On ihanaa saada huolehtia ja on ihanaa kun joku huolehtii.
Ne on noi skandinaaviset geenit suomalaisessa miesväestössä. Voi tulla kokoa ja näköä poijjaalle. Koittakaa kestää. On niitä muunlaisiakin.
Tyyli muuten myötäilee aikaa siksi, että kaupat ostavat sisään muotia. Jos vaan ostaa jotain vaatetta, niin yleensä se on ajanmukaista. Niin kasarit ovat vaihtuneet ysäriin ja ysäri 2000-lukuun ilman että sitä tulee huomanneeksi. Vuodessa trendit eivät suuresti muutu, mutta nyt on jo aivan eri keskimääräinen miesten tyyli kuin vaikka kolme vuotta sitten.
Normaali terve itseluottamus ja estyneisyyden puute ovat varmasti tärkeitä asioita, mutta ollakseen täysin normaaleista normaalein terve ja reipas heipparallaa mies, täytyy elää aika keskimääräistä ja hyvää löllöttelyelämää, jota, tuota, taisit kuvatakin! Nyt mä sain siitä pointista kiinni!
Jokainen, totta kai, etsii ihmistä joka jakaa suurin piirtein saman todellisuuden. Itse olen aika radikaali ja elämässäni on paljon "outoja" asioita. :)