Olet vähän kuin ase

Ootko hullu miäs

Jaanastalkinmään?

Oletko tarkistanut, että se ase on vielä siellä sun tyynyn alla? Jos minä olisin se ase, niin hänen tyynyn alusensa on kyllä tyhjä. Okei no ei se ole vielä tyhjä, koska mulla on niin täydellisen yksinäinen ja epätyydyttävä elämä, ja olen niin äärimmäisen epätoivoinen, että voin vielä jopa olla se sinun ase siellä tyynyn alla. Mutta jos/kun olis mitä tahansa muutakin elämää ja ihmisiä elämässä, vaikka edes joku harrastus, niin luuletko tosiaan, että pysyisin sekuntiakaan vain odottelemassa siellä sinun tyynyn alla. Jos olisin normaali, niin OIKEASTI luuletko, että olisin millään tavalla kiinnostunut sinusta? En edes huomannut sinua aluksi, ja silloin olinkin vielä suht.koht.-normaali. Olet säälittävin ja mitäänsanomattomin ihminen (minun jälkeeni) jonka olen koskaan tavannut.

Ja jos, luulet että kirjoitin tuon vain koska olisin vihainen, niin en. Tuota mieltä olen sinusta. Ehkä olen taas normaalisoitumassa pikku hiljaa. En voi tajuta, miten joku täysjärkinen joka oikeasti tuntisi sinut, haluaisi olla sinun kanssa parisuhteessa. Ehkä silloinkin oli vielä sellasta järjesteltyä nuo avioliitot, koska en vain voi muuten tajuta.