Kaiholla katselen pariskuntia ajatellen että he ovat löytäneet onnensa ja sellaisen josta kovasti pitää,kenties sen oikean. Minä en ole sellaista (vielä) löytänyt/kohdannut jonka kanssa olla vaikka siihen eläman loppuun asti. En tiedä löydänkö edes sellaista koskaan.
Ei voi mitään
Onnea_ei_ole_ollut
791
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Voi olla, ettämolet säästynyt pahemmalta ilman suhdetta.
Kun katson onnellisia pariskuntia, tulee minulle surullinen, haikea, onneton olo.
Kun katson onnettomia pariskuntia, oloni on surullinen, mutta synkkä, vihainen. Hilpeä ja vahingoniloinenkin, joskus.
Kaikilla on joku. Joku rakastaa. Itse en osaa enää edes etsiä.
En minääkään erityisesti etsi , voi vaan pelkästään toivoa että sellainen onnen kantamoinen suotaisiin ja joku samankaltainen ihminen sattuisi kohdalle,johon tuntisi vetoa,suomi on kuitenkin ihmisiä pullollaan. Surullista että sinua on huijattu.
Olen tavannut monia ihmisiä, tutustunutkin. Yksinäisiä ja onnettomia, joihin tunnen viehtymystä. Monet odottavat minulta jotain muuta kuin ymmärrystä, myötätuntoa tai hellyyttä.
Muuta en ole aikoihin pystynyt antamaan, ehkä joskus... jos tapaa jonkun erikoisen.. Enpä usko.
Hienoa jos sinulla on vielä uskoa tulevaisuuteen. :) On minullakin, mutta ei parisuhdeasioissa.
Ei kaikki pariskunnat ole onnellisia, monet elävät kulissia eri syistä; lapset, yhteinen omaisuus/velat, tottumuksesta, peläten ympäristön reaktioita jos eroaisivat?
Yksin on helpompi olla, saa ttehdä mitä haluaa. Sielu vapaa parisuhdeongelmista.
Paisti jos löytää sen oikean.?
..marinadin?
Sori mutta hihitytti.
Muistetaankohan tämä aika myöhemmin informaatioteknologiastaan, ja hullun suuresta määrästä kivuliaan yksinäisiä ihmisiä. Toivottavasti heitä ei ainakaan enempää ole.