Lampussa sininen ja ruskea johto. Katossa 3 johtoa. Punainen,harmaa ja musta. Miten kytken johdot ?
Miten kytken kattolampun?
Aijio
6209
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Sininen harmaaseen ja ruskea mustaan.
http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/3_4.html
Kattovalaisimen liittäminen
Yleistä huomioon otettavaa
Vaikka valaisimen kattoon liittäminen voi vaikuttaa suhteellisen yksinkertaiselta ja yksikäsitteiseltä toimenpiteeltä, ei se sitä aina ole. Asiaan vaikuttavat vuosien varrella tapahtuneet monet muutokset rakennusten sähköasennuskäytännöissä ja valaisimien rakenteessa. Muutoksia ovat mm.
- Muutama vuosikymmen sitten riippuvalaisimet (valaisin riippuu johdon, ketjun tms. varassa katosta) olivat nykyistä yleisempiä. Niitä on toki yhä, mutta aikaisempaa tavallisemmiksi ovat tulleet valaisimet, jotka asennetaan suoraan kattopintaa vasten katossa olevan kojerasian päälle tai kiinteän syöttöjohdon esiintulokohtaa vasten. Osittain tähän on vaikuttanut tekniikan kehitys, mm. halogeenivalaisimien yleistyminen, ja osittain myös muotisuuntaukset.
- Vanhojen talojen kattovalopisteet varustettiin ns. sokeripalalla. Uudemmissa taloissa käytetään yleensä kiinteästi asennettuja valaisinpistorasioita.
- Vanhemmissa taloissa olohuoneiden kattovalopisteet varustettiin tavallisesti ns. kruunukytkennällä. Jos myös liitettävä valaisin oli kruunukytkentäinen, voitiin valotehoa säätää kytkemällä kaksiosaisella kytkimellä joko puolet tai kaikki kruunuvalaisimen lamput päälle. Uudemmissa taloissa kruunukytkentä on yleensä korvattu valonsäätimellä (himmentimellä), eikä kruunukytkentäisiä valaisimia juurikaan ole myynnissä.
- Aiemmin tavallisten asuinhuoneiden pistorasiat olivat maadoittamattomia, ja myös kattovalopisteet olivat ilman suojajohdinta. Uusissa taloissa kaikki pistorasiat ovat maadoitettuja (sukoja), ja vastaavasti myös valaisinpistorasiat maadoitettuja ja suojajohtimella varustettuja.
- Johdinvärit muuttuivat 70-luvun alkuun tultaessa. Nykyisin suojamaadoitusjohdin on keltavihreä, nollajohdin on (vaalean)sininen ja vaihejohdin on tavallisimmin musta tai ruskea mutta joskus myös valkoinen/vaalean harmaa. Myös eräitä muita värejä voi olla vaihejohtimena. Aiemmin suojamaadoitusjohdin oli tavallisimmin punainen (ei aina) ja nollajohdin (vaalean)harmaa. Yleisin vaihejohtimen väri oli musta, mutta muitakin värejä käytettiin paljon, myös yksiväristä keltaista ja vihreää ja eräissä tapauksissa punaista.
Em. syistä pelkästään johdinvärien perusteella ei voi aina varmuudella päätellä mikä johdin on mikäkin, joskin usein kyllä voi. Pelkästään johdinväreihin ei saisi luottaa senkään takia, että aiemmat kytkennät on voitu tehdä väärin. Kovin todennäköistä ei virhekytkentä ole, mutta mahdollista kuitenkin. Vaihejohdin tai -johtimet on syytä aina tunnistaa jännitteenkoettimen avulla ottaen huomioon valaisinta ohjaavan/ohjaavien kytkimien asennot.
Edellä kuvattujen muutosten johdosta kattovalaisimen liittämisessä esiintyy monenlaisia tilanteita rakennuksen ja valaisimen iästä ja teknisestä toteutuksesta riippuen. Kaikki tapaukset kattavien yksityiskohtaisten maallikko-ohjeiden antaminen on siksi lähes mahdotonta.
Juuri näin.
Aikamoinen vuodatus, mitä vaaroja näet kysyjän tapauksessa?
Millainen lamppu sinulla on kun siinä on johdot, yleensä lamput vaan kierretään tai tökätään paikalleen.
Kytke ja kokeile, sillä se selviää.