Suonenjoen lentokenttä

"Ilmavoimien kenttäkansion mukaan kenttä oli tarkastettu 08/65, jolloin siitä löytyi seuraavaa tietoa:
Kiitotie oli suuntaan 140 (eli kiitoteiden suunnat 14/32), pituus 900 metriä, leveys 40 metriä. Sitten on huomiona vielä, että laukkaradan suuntainen kiitotie käyttökelvoton. Muutoin kenttä BV-kelpoinen. (luokkia oli kolme: BV, SF ja DO. Niistä ei ole sen kummempaa selitystä, mutta ilmailuhistoriaa tuntevalle ne avautuvat itsestään?)
Omistajana oli PLM ja käyttäjänä Suonenjoen Moottorikerho. "

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,27540.50.html

Armeijan käyttöön joskus 40-luvun alussa rakennettu ns. sotakenttä.

Mansikkakarnevaaleilla 70-luvun puolivälissä tekivät yleisölennätyksiä kentältä, itsekin kävin lentämässä, joten oli ainakin satunnaiskäytössä vielä siihen aikaan.

En tunne selityksiä minäkään, eikä tuo linkki vie suoraan mihinkään keskusteluun. Ensi silmäyksellä kuitenkin mielenkiintoisen oloinen foorumi.

Ensimmäinen rakennus (siis raviradan jälkeen, milloin se lienee rakennettu) joskus ennen 80-luvun puoliväliä taisi olla Rengastehdas, joka on nykyään Vianor. Muu alue oli vielä motoristien käytössä "montturatana" ja tasaisempana säilynyt nykyisen Yrittäjänkadun tienoo joskus karnevaalien leirintäalueenakin.

Yleisölennätykset vielä 70-luvun puolivälissä on mielenkiintoinen tieto.

Tosiaankaan koskaan en ole nähnyt tai edes kuullut lentokentän kuvista vaikka useampikin historiikki on vuosien varrella Suonenjoen elämästä tehty.

Linkki jäänyt jostain syystä vajaaksi. Katotaanpa onnistuuko nyt

http://www.fsnordic.net/discussion/index.php/topic,27540.50.html

No, nyt...

http://tinyurl.com/z4c5hys

Tuolta palstalta poimittua:

BV on de Havilland Beaver, SF on Saab Safir ja DO DC-3. Eli Suonenjoen kentällä oli kelpoisuus ensimmäiselle näistä.

Wikipedia: Suomen ilmavoimilla oli käytössään kolme Beaveria, ensimmäiset kaksi hankittiin huhtikuussa 1958 ja kolmas vuonna 1962. Yhteyslentueen ja Ilmavoimien varikon käytössä olleita koneita käytettiin yhteyslentojen lisäksi koulutukseen, laskuvarjokokeiluihin sekä valokuvaus- ja maalilentoihin. Kaikki ilmavoimien Beaver-koneet tuhoutuivat. (Rajalla oli lisäksi kolme omaa konettaan.)

"Korpikentille" 1974-75 lentäneen kommentti: SUONENJOKI: Paikka oli ihan radan ja raviradan välissä. Hyppyrimäki ja Kyöpelin vuori lähestyi uhkaavasti, piti kaartaa aina vasempaan.

Joskus 70-luvun alussa oli jokin lentonäytös ja laskuvarjohyppynäytös tuolla kentällä. Jäi mieleen kun tollotimme erään hyppääjän valmistautumista ja hänen varusteissaan oli lempinimi "Susi". Muuan vilttihattupäinen nuorukainen hiplasi koneen potkuria ja näytti kuinka sormet pitäisi olla käynnistäessä, arvelin hänen olleen Timo S. Eräillä karnevaaleilla pääsin koneen kyytiin kun isä maksoi, kone kaarsi vanhan hautausmaan yllä ja näkyi selvästi nämä suuret romanimiehen hautajaiset. Vuosiluku selviäisi hautakivestä. Kenttä oli jonakin vuonna karnevaaliaikaan leirintäalueena.

Me ei syödä sika ähläm sähläm sinä valehtelet.

Rakennusvuosi oli luullakseni 1940. Eli talvisodan jälkeen oli helppoa keskittyä olennaiseen - siihen mikä oli 30-luvulla laiminlyöty. Mm. rakennettiin lentokenttiä ja hankittiin sotamateriaalia. Lentokalustoa olivat Morane ja Curtiss Hawk.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_ulkomailta_hankkima_sotamateriaali_välirauhan_aikana