ajatuksena kiertää gotlanti ym. 1kk ois lomaa.
kumpi olisi paremp,i kun kesällä mennään ja nämä ois tarjolla.
2 henkilöä .
kumpi parempi H VAI IF MARIEHOLM ??
turkkusest752
48
1943
Vastaukset
- helppovalinta.mulle
Avomeripurjehdukseen mielluumin IF - varsinkin, jos löydät sellaisen jossa on kaiteet ja sisäkone. H on sporttisempi kuin pitkäkölinen IF, mutta ei varmaankaan yhtä turvallinen avomerellä. Gotlannin kiertoon todennäköisesti osuu reipastakin säätä.
- Holottaja
Hoolla nopeammin ja IF:llä aavistuksen turvallisemmin. Vähän kun viitsii säätietoja katsoa niin vaikka uiden.
- meri.opettaa
Vitsisi oli naivi. Oletkohan itse kovin montaa kertaa purjehtinut Gotlannin ympäri millään veneellä? Et kertaakaan? Mistä itse "katsot" säätietoja, kun purjehdit H:n tai IF:n kokoluokan veneellä avomerellä?
Jokainen pienehköllä veneellä Itämerta ylittävä purjehtija varmaankin seuraa säätietoja useammin kuin kerran vrk:ssa (useimmiten kai radiosta kuunnellen kuin jostain laitteesta katsellen). Tuulen nopeus ja suunta ei ole aina ennusteen mukainen. 9-10 m/s avomerellä ei välttämättä olekaan kivaa...
Veden varaan ei avomerellä pidä joutua. Itämeri on kylmä vielä juhannuksenakin, vaikka rantojen pintavesi olisikin uintilämmin. Kannelta putoamisen riski on tietysti suurempi, jos veneessä ei ole suojakaiteita. Avomerellä moottori ei ole yhtä oleellinen kuin tukeva riki ja kunnolliset purjeet (isossa vähintään 1 reivirivi).
Gotlannin ympäri purjehtimista 1 kk:ssa ei kannattaisi suunnitella ensimmäiseksi uuden veneen kesäretkeksi, ellei purjehduskokemusta samanlaisesta veneestä ole ennestään. Eikö olisi mukavampikin aloittaa veneen ominaisuuksien oppiminen Saaristomeren tai Ahvenanmaan kiertämisellä ja jättää Gotlanti vielä odottamaan? Vie oman aikansa ennenkuin uuden veneen käyttäytymisen oppii tuntemaan, vaikka purjehduskokemusta ennestään olisikin.
Aloittelevaa purjehtijaa ei pidä yllyttää riskien ottamiseen.
PS. en ole kukkahattutäti. Meri on hyvä opettaja, mutta täysin säälimätön! - FF27Charlotta
meri.opettaa kirjoitti:
Vitsisi oli naivi. Oletkohan itse kovin montaa kertaa purjehtinut Gotlannin ympäri millään veneellä? Et kertaakaan? Mistä itse "katsot" säätietoja, kun purjehdit H:n tai IF:n kokoluokan veneellä avomerellä?
Jokainen pienehköllä veneellä Itämerta ylittävä purjehtija varmaankin seuraa säätietoja useammin kuin kerran vrk:ssa (useimmiten kai radiosta kuunnellen kuin jostain laitteesta katsellen). Tuulen nopeus ja suunta ei ole aina ennusteen mukainen. 9-10 m/s avomerellä ei välttämättä olekaan kivaa...
Veden varaan ei avomerellä pidä joutua. Itämeri on kylmä vielä juhannuksenakin, vaikka rantojen pintavesi olisikin uintilämmin. Kannelta putoamisen riski on tietysti suurempi, jos veneessä ei ole suojakaiteita. Avomerellä moottori ei ole yhtä oleellinen kuin tukeva riki ja kunnolliset purjeet (isossa vähintään 1 reivirivi).
Gotlannin ympäri purjehtimista 1 kk:ssa ei kannattaisi suunnitella ensimmäiseksi uuden veneen kesäretkeksi, ellei purjehduskokemusta samanlaisesta veneestä ole ennestään. Eikö olisi mukavampikin aloittaa veneen ominaisuuksien oppiminen Saaristomeren tai Ahvenanmaan kiertämisellä ja jättää Gotlanti vielä odottamaan? Vie oman aikansa ennenkuin uuden veneen käyttäytymisen oppii tuntemaan, vaikka purjehduskokemusta ennestään olisikin.
Aloittelevaa purjehtijaa ei pidä yllyttää riskien ottamiseen.
PS. en ole kukkahattutäti. Meri on hyvä opettaja, mutta täysin säälimätön!Erittäin hyvä kommentti. Saaristossa riittää katsottavaa useammaksi kesäksi ja suuremmilla aukoilla voi harjoitella ajoa aallokossa. Säätiedot eivät läheskään aina pidä paikkaansa. 10 m/s ennuste voikin olla 14 m/s ja siihen pitää olla valmis taidollisesti. Niitä taitoja ei hetkessä hankita ja ainakin itse suosittelen tuulirajan nostamista pikku hiljaa. Veneen pitää myös olla luotettava ja varusteiden erinomaiset kun vettä alkaa enemmissä määrin lentämään päälle.
- Holottaja
FF27Charlotta kirjoitti:
Erittäin hyvä kommentti. Saaristossa riittää katsottavaa useammaksi kesäksi ja suuremmilla aukoilla voi harjoitella ajoa aallokossa. Säätiedot eivät läheskään aina pidä paikkaansa. 10 m/s ennuste voikin olla 14 m/s ja siihen pitää olla valmis taidollisesti. Niitä taitoja ei hetkessä hankita ja ainakin itse suosittelen tuulirajan nostamista pikku hiljaa. Veneen pitää myös olla luotettava ja varusteiden erinomaiset kun vettä alkaa enemmissä määrin lentämään päälle.
Olet oikeassa, Turun/Ahvenanmaan saaristo on uskomattoman kaunis ja siellä riittää katseltavaa vuosiksi, mutta tätähän ei aloittaja kysynyt.
Ihmetyttää kovasti, mikä tällä forumilla hirvittää tuossa Itämeressä. On varmasti kaikille selvää, ettei IF:llä tai Hoolla kannata lähteä 10m/s vastatuulessa lykkimään Utöstä kohti Gotlantia. Ei se keli kovinkaan usein tuolla 40h aikana käsiin räjähdä, mutta jos niin käy, voi aina vaihtaa suuntaa ja palata vaikka takaisin. Kummallakaan vekottimella ei ole hädässä avomerellä myötäiseen purjehdittaessa, vaikka tuuli yltäisi 20m/s. Rannikolle tultaessa ollaan jo saarten suojassa. Taidot tietysti pitää ottaa huomioon jo kotilaiturista poistuttaessa. - nautorswanss
meri.opettaa kirjoitti:
Vitsisi oli naivi. Oletkohan itse kovin montaa kertaa purjehtinut Gotlannin ympäri millään veneellä? Et kertaakaan? Mistä itse "katsot" säätietoja, kun purjehdit H:n tai IF:n kokoluokan veneellä avomerellä?
Jokainen pienehköllä veneellä Itämerta ylittävä purjehtija varmaankin seuraa säätietoja useammin kuin kerran vrk:ssa (useimmiten kai radiosta kuunnellen kuin jostain laitteesta katsellen). Tuulen nopeus ja suunta ei ole aina ennusteen mukainen. 9-10 m/s avomerellä ei välttämättä olekaan kivaa...
Veden varaan ei avomerellä pidä joutua. Itämeri on kylmä vielä juhannuksenakin, vaikka rantojen pintavesi olisikin uintilämmin. Kannelta putoamisen riski on tietysti suurempi, jos veneessä ei ole suojakaiteita. Avomerellä moottori ei ole yhtä oleellinen kuin tukeva riki ja kunnolliset purjeet (isossa vähintään 1 reivirivi).
Gotlannin ympäri purjehtimista 1 kk:ssa ei kannattaisi suunnitella ensimmäiseksi uuden veneen kesäretkeksi, ellei purjehduskokemusta samanlaisesta veneestä ole ennestään. Eikö olisi mukavampikin aloittaa veneen ominaisuuksien oppiminen Saaristomeren tai Ahvenanmaan kiertämisellä ja jättää Gotlanti vielä odottamaan? Vie oman aikansa ennenkuin uuden veneen käyttäytymisen oppii tuntemaan, vaikka purjehduskokemusta ennestään olisikin.
Aloittelevaa purjehtijaa ei pidä yllyttää riskien ottamiseen.
PS. en ole kukkahattutäti. Meri on hyvä opettaja, mutta täysin säälimätön!meri kyllä opettaa,kokemusta atlantilta miami to bahama kovassa kelissä
vaikka veneenä oli iso swan.
pelotti. - Ldkkd
nautorswanss kirjoitti:
meri kyllä opettaa,kokemusta atlantilta miami to bahama kovassa kelissä
vaikka veneenä oli iso swan.
pelotti.Masto menee poikki holkista jo helposti ennen 20 ms
- väärätodistusko
Tiesithän, että eräs Sveitsiläinen H-vene purjehti Atlantin ylii Karibialle. Hyvä, etteivät siis rikkoneen veneestään mastoa...?
Olen nähnyt, kun H:stä kesken kisan katkeaa masto ryminällä, eikä tuultakaan ei ollut kuin luokkaa 16m/s. Kisalaiturissa myöhemmin vahinkoa tutkineet tulivat päätelmää, että vanttien ternaalit (siis mastossa sisällä) olivat syöpyneet ja heikentäneet myös mastoputkea sisäpuolelta. Jos masto oli ollut uusi taikka säännöllisesti huollettu ja ylläpidetty, ei vahinkoa olisi tapahtunut.
Eli ehjä kestää, laiminlyöty ja vanha saattaa rikkoutua. Mikäköhän tässä sitten oli juuri H-veneelle ominaista...? Aivan oikein, ei mikään. - H-veneAtlantilla
väärätodistusko kirjoitti:
Tiesithän, että eräs Sveitsiläinen H-vene purjehti Atlantin ylii Karibialle. Hyvä, etteivät siis rikkoneen veneestään mastoa...?
Olen nähnyt, kun H:stä kesken kisan katkeaa masto ryminällä, eikä tuultakaan ei ollut kuin luokkaa 16m/s. Kisalaiturissa myöhemmin vahinkoa tutkineet tulivat päätelmää, että vanttien ternaalit (siis mastossa sisällä) olivat syöpyneet ja heikentäneet myös mastoputkea sisäpuolelta. Jos masto oli ollut uusi taikka säännöllisesti huollettu ja ylläpidetty, ei vahinkoa olisi tapahtunut.
Eli ehjä kestää, laiminlyöty ja vanha saattaa rikkoutua. Mikäköhän tässä sitten oli juuri H-veneelle ominaista...? Aivan oikein, ei mikään.Onko sinulla lisätietoa tuosta Atlantin yli purjehtineesta H-veneestä? Olisikohan se sama vene, josta Karibialle purjehtiessani kuulin v. 2002? Sen H-veneen masto oli rikkoutunut Portugalin rannikon lähellä ja veneeseen oli asennettu vahvempi riki Atlantin ylitystä varten. Itse en nähnyt kyseistä H:ta, mutta siitä kerrottiin paikallisessa lehdessä. Oli ilmeisesti ensimmäinen Atlantin yli purjehtinut H-vene. Folkkareiden tai folkkariversioiden valtameriretket eivät välttämättä ylitä uutiskynnystä. Folkkarilla on osallistuttu mm. ARC:iin.
Siinä olet täysin oikeassa, että mastohelojen kohdalla voi olla korroosiota. Meidän murto- ja makeavesialueillamme se on kuitenkin harvinaisempaa kuin suolaisilla merillä purjehtivissa veneissä. Myös kuormituksesta johtuvat hiushalkeamat vanttien ja staagien terminaaleissa voivat johtaa rikkoutumisiin.
Oli vene mikä tahansa, koko riki pitää tutkia huolellisesti ennen ostopäätöstä - ja omassa veneessä tietysti ainakin kerran vuodessa. - Jdjdj
Hyvin suuuri on todennäköisyys katkaista masto yli 15 kelissä täydellä setillä. H veneistä ja muista menee kisoissa paljon mastoja poikki kun tuulee enemmän. Kusoissa pidetään liikaa pirketta päällä. Hssa ongelmaa lisää reivien puuttuminen, joten voimia ei voi rajoittaa. On uskomatonta haihattelua muutamilta h veneklijöiltä pitää venettä jotenkin erityisen avomerikelpoisena. On marino svingilläkin atlantti ylitetty ja inferno 29 kierretty maailma. Tuurilla on mahdollista selvitä ja yksittäiset tapaukset eivät kerro mitään veneestä. Olen onistanut holkin ekana veneenäni 5 v aikanaan. Pidin siitä, mutta avomeripurjehdulseen en voi suositella. Englannissa muuten on muutamia h-veneitä joihin asennettiin valmiiksi kaiteet ja reivi. siellä kelit ovat vähän täkäläistä kovemmat. Siis mahdollista on hlla pärjätä avomerellä, mutta kivempaa siellä on monella muulla venetyypillä. Väitteen perustan kaiteettomuuteen, purjealan vähentämisen vaikeuteen, joka taas uhkaa mastoa ja märkyyteen, kansiluukkujen vuotoihin, matalaan varalaitaan, joka johtaa avotilan hörppimiseen epäonnistuneen vendan jälkeen, vaaralliseen perämoottorin käsittelyyn. Lista on pitkä ja kertoo karua kieltä venetyypin avomerikelpoisukdesta
- Hoobari
Jdjdj kirjoitti:
Hyvin suuuri on todennäköisyys katkaista masto yli 15 kelissä täydellä setillä. H veneistä ja muista menee kisoissa paljon mastoja poikki kun tuulee enemmän. Kusoissa pidetään liikaa pirketta päällä. Hssa ongelmaa lisää reivien puuttuminen, joten voimia ei voi rajoittaa. On uskomatonta haihattelua muutamilta h veneklijöiltä pitää venettä jotenkin erityisen avomerikelpoisena. On marino svingilläkin atlantti ylitetty ja inferno 29 kierretty maailma. Tuurilla on mahdollista selvitä ja yksittäiset tapaukset eivät kerro mitään veneestä. Olen onistanut holkin ekana veneenäni 5 v aikanaan. Pidin siitä, mutta avomeripurjehdulseen en voi suositella. Englannissa muuten on muutamia h-veneitä joihin asennettiin valmiiksi kaiteet ja reivi. siellä kelit ovat vähän täkäläistä kovemmat. Siis mahdollista on hlla pärjätä avomerellä, mutta kivempaa siellä on monella muulla venetyypillä. Väitteen perustan kaiteettomuuteen, purjealan vähentämisen vaikeuteen, joka taas uhkaa mastoa ja märkyyteen, kansiluukkujen vuotoihin, matalaan varalaitaan, joka johtaa avotilan hörppimiseen epäonnistuneen vendan jälkeen, vaaralliseen perämoottorin käsittelyyn. Lista on pitkä ja kertoo karua kieltä venetyypin avomerikelpoisukdesta
Ainakin omassa H:ssani reivit löytyy. Nehän on siis purjeessa, ei veneessä ja purjeita kannattaa uusia tarpeiden mukaisesti.
- juu987
Hoobari kirjoitti:
Ainakin omassa H:ssani reivit löytyy. Nehän on siis purjeessa, ei veneessä ja purjeita kannattaa uusia tarpeiden mukaisesti.
Kun aikanaan itse ostin Hoon, niin siinä oli vene kilpaiso. Teetin siihen purjeneulomossa reivireiät ja mastoliikkiin ratsastajat. Maksoi muistaakseni 300 markkkaa. Samaa suosittelen jokaiselle H-matkapurjehtijalle,
Turvallisuudessa ero on mitätön, jos sitä ollenkaan on. Olen purjehtinut molemmilla, ja itse lähtisin ilman muuta H-veneellä.
- märkäpaavo6
kyllä if on turvallisempi, näin on asia !
kumpikin ollut.
- kumpi_vaan
Olin pitkäkölisellä ulospäin purjehtimassa Turun ulkosaaristossa, tuuli oli radiosään mukaan 18m/s. Vastaan tuli merivartijoiden veneen hinauksessa H-vene. Ne muut muutamat purjeveneet joita silloin siellä purjehtimassa näin olivat vanhoja pitkäkölisiä.
- Mahdollisestinäinkin
Hinauksen osasyy saattoi olla osittain myös kokemattomuus. H on yleinen ensiveneenä.
- 12-13
Gotlannin kierto on aika kunnianhimoinen tavoite -hienoa! Käytännössä saaristomeressä on paljon nähtävää, eikä kuukaudessa ehdi edes siihen kyllästymään, saati Tukholman saaristoon. Pääasia, että on joustava suunnitelmassaan ja menee säiden mukaan, kun kerran lomalla ollaan.
Jos IF:ssä on ehjä sisäkone, niin se. Muussa tapauksessa H.- ylittänyt1994
kyllä pärjää prutkullakin ja kyllä if on varmempi vaihtoehto ja osaavat 2 ukkoa.
- Kdkdj
Viimeksi kyselit ensimmäistä purkkaria ja vieläpä avomerelle. Pohdit vaihtoehtoja: mm. IF, scanper22 ja fe83. Sait aikaan paljon keskustelua, joka ei kuitenkaan koskenut avaustasi. Toivotan onnea gotlannin retkellesi. Valitse noista mieluummin if. H-vene on aallokossa sukellusvene. Pahoin pelkään, että ensi kesäbä saatat olla merivartioston köyden päässä.
- Airisto331
En ollut kyllä minä .
- ExHolhooja
No ei se Hoo ihan sukellusveneeksi muutu, vähän tarjoaa vain märkää kyytiä :). Luukut ja itsensä kun pitää visusti kiinni niin merikelpoinen kapistushan se on.
Pää siellä merellä ensimmäisenä kipparilta pettää, harvemmin vene.
Jokunen vuosi tuossa saaristomerellä tuli Hoolla suhattua, joskus ihan reippaassakin kelissä, mutta en muista kertaakaan pelänneeni, etteikö vene kestäisi. Omat virheet toki saattoivat aiheuttaa pieniä rytmihäiriöitä, mutta niistä useimmiten myös oppi jotain. Reiviä jäin useinkin kaipaamaan vaikka "tosipurjehtijat" viisaana laituriparlamenteissa ilmoittivatkin, ettei Hoota kuulu reivata. - Htdijhyg
Aika monessa H:ssa on nykyään reivirivi, ja itsekin reivaan kun tarvetta ilmenee. Mukavuusvaruste.
Minkä kokoisessa aallokossa H alkaa sukellella? Kyllähän se pärskii, toki. Htdijhyg kirjoitti:
Aika monessa H:ssa on nykyään reivirivi, ja itsekin reivaan kun tarvetta ilmenee. Mukavuusvaruste.
Minkä kokoisessa aallokossa H alkaa sukellella? Kyllähän se pärskii, toki.Itselläni oli muinoin H, johon edellinen omistaja oli teettänyt sekä reivattavan ison että sprayhoodin, joka antoi mukavasti suojaa vaikka matala olikin.
- Mdmkf
Htdijhyg kirjoitti:
Aika monessa H:ssa on nykyään reivirivi, ja itsekin reivaan kun tarvetta ilmenee. Mukavuusvaruste.
Minkä kokoisessa aallokossa H alkaa sukellella? Kyllähän se pärskii, toki.On todella märkä vene ja keulaluukku vuotaa kaikissa. Pistä makuupussi muovisäkkiin!
- ExHolhooja
Mdmkf kirjoitti:
On todella märkä vene ja keulaluukku vuotaa kaikissa. Pistä makuupussi muovisäkkiin!
Ei se luukku mitään vuoda jos sen U-tiivisteellä tiivistää.
Sisällä tuntuu aina olevan kosteaa lähinnä onnettoman tuuletuksen takia.
Laidan yli kyllä vesi lentää jo kevyelläkin kryssillä, joka tietysti tuo oman fiiliksen purjehdukseen. Pidemmän päälle lomareissulla alkaa ikuinen veden roiskuminen kiukuttaa. - Hoobari
Jaa-a, 8 vuotta takana ja pärskimistä taisi olla ensimmäisten parin vuoden aikana jonkin verran. Samoin vinssikammet nokkuivat vettä käännösten jälkeen.
Molempia on ollut nyttemmin huomattavan vähän. Kovemmissa keleissä seilaan toki vähemmän, mutta suosittelen silti pinnamiehelle aalloissa ajamisen oppimäärää jos roiskuva vesi kiukuttaa. - ExHolhooja
Hoobari kirjoitti:
Jaa-a, 8 vuotta takana ja pärskimistä taisi olla ensimmäisten parin vuoden aikana jonkin verran. Samoin vinssikammet nokkuivat vettä käännösten jälkeen.
Molempia on ollut nyttemmin huomattavan vähän. Kovemmissa keleissä seilaan toki vähemmän, mutta suosittelen silti pinnamiehelle aalloissa ajamisen oppimäärää jos roiskuva vesi kiukuttaa.Riippuu toki siitä, mitä pitää kevyenä ja mitä reippaana kryssinä. Niin taikka näin, on H-vene todella märkä purjehtia, riippumatta kurssitarpeestani aallokossa.
IF avoimille vesille. Ja siinä taitaa olla tilaakin sisällä hiukan enemmän.
- Matkapurjehtija
Vakuutuskorvausten ja oman turvallisuuden kannalta kannattaa vene varustaa ja katsastaa 2-luokkaan.
Molemmat veneet märkiä purjehdittavia kovemmassa kelissä. If sopivampi.
Hyvää matkaa! - jöxrg
https://www.youtube.com/watch?v=eqEktjkO5mg'
ei nyt hirveesti pärski kiva sivumyötäinen ja suhteellisen kova tuuli. - yyyer
jöxrg kirjoitti:
https://www.youtube.com/watch?v=eqEktjkO5mg'
ei nyt hirveesti pärski kiva sivumyötäinen ja suhteellisen kova tuuli.tjaa...minusta tuuli näyttää leppoisalta. Maininkia on, muttei tuulta. Eikä sivutuulessa pärskikään, vastatuulessa pärskii.
- laivallatöissä
kyllä tuulee yli 10m/sek, kun on hyvät vaahtopäät...mainingeissa taas ei synny ns. vaahtopäitä.
- HvaiIF
Jaa-a, itse H:n omistajana ja IFfin monia ominaisuuksia ihailevana aloin pohtia tuota paljon puhutusta "avomerikelpoisuutta". Missä semmoinen "avomeri" on jos Bornholmia ei tohdita ottaa kohteeksi?
H on toki sen 7-8% nopeampi eli saapuu päivänmatkaltaltaan tuntia aiemmin perille, mutta tosiasiassa ero on pienempi reissumiehen virityksillä. H on säätä kestävä vene, mutta veikkaisin IFfiä mukavammaksi pitkine köleineen ym.
Helsingin ja Tallinnan välillä veneillä ei varmaankaan ole eroa, onhan matka lyhyt. Kaiteita saattaa kaivata, mutta sää pitää valita sopivaksi jos vaan suinkin voi.
Tukholmaan matkatessa Ahvenanmerellä hieman sama juttu, vaikka alue onkin tuulille herkempi.
Ero IFfin eduksi tulee varmaankin esiin parhaiten Viron rannikolla, jossa saaristo puuttuu ja matka satamien välillä on pitkähkö suomalaisittain. Lisäksi sille matalalle rannikolle osuu vallitsevat tuulet selkeimmin.
Gotlanti on varmasti yksi Itämeren "ultima thuleja" noille veneille, onhan esim. Bornholm jo paljon lähempänä rannikkoa ja rantaa pitkin nyt ajelee melkein minne vaan. Komppaan siis edellisiä, sinne ei kannata enstöikseen lähteä kun Ahvenanmaan kiertämisessäkin on jo jännitystä jos haluaa pelkän radion varassa säätä selvitellä.- meri.opettaa
Hyvä kommentti!
Muutama kirjoittaja on vähätellyt sään merkitystä sillä perusteella, että säätiedotukset pitäisivät aina paikkansa ja ettei sää ehtisi muuttua hankalaksi lyhyitten etappien aikana.
Nyt kuitenkin oli kysymys 1 kk lomasta ja Gotlannin kiertämisestä H:lla tai IF:llä. Neljän viikon aikana ei jää runsaasti satamapäiviä stabiilien korkeapainekelien odottelua varten. Aikaa tietysti säästyy, jos sää sattuu olemaan stabiili ja purjehtii Utöstä suoraan Visbyseen (165 M).
Jos haluaa päästä mahdollisimman lyhyillä avomeripätkillä voi purjehtia Mhaminasta Furusundiin (43 M), Furusundista Oskarshamniin (171 M). Oskarshamista Visbyseen on vain 60 M. Nynäshamnista Visbyseen on 20 M pitempi purjehdus. Visbystä on vielä pitkä matka Hoburgin kiertämiseen ja takaisin kotisaaristoon.
Gotland Runt -kisa on monille purjehtijoille tuttu. Sen reitti on 311 M.
Vasta kun omasta veneestä on tullut matkapurjehduskokemusta, tietää omalla veneellä ja miehistöllä toteutettujen vrk-etappien keskimääräiset pituudet. Niiden perusteella voi laatia seuraavan kesän reittisuunnitelmat ja vaihtoehdot säiden/välinerikkojen varalle.
Omasta mielestäni ei ole "hienoa" eikä "kunnianhimoista" suunnitella ekan veneen (H tai IF) ensipurjehdukseksi Gotkannin kiertämistä 1 kk:ssa. Realisitisempi atribuutti aloittajan suunnitelmalle on "arveluttava". Onko kokemattomuudesta johtuva riskinotto "kunniaa"? En ymmärrä kokematonta purjehtijaa yllyttävien motiivia. - lomailijac
en kyllä ole kokematon vaan myin omani pois jeanneau 40dc
ja nyt ois mahkut pikku veneillä mennä ensikesänä pikku rundi.
ja toki pitää säätiedoituksia tutkia ja voi olla ,että ollaan ahvenanmaalla se 3 viikkoa . - mikäonreittisuunnitelma
lomailijac kirjoitti:
en kyllä ole kokematon vaan myin omani pois jeanneau 40dc
ja nyt ois mahkut pikku veneillä mennä ensikesänä pikku rundi.
ja toki pitää säätiedoituksia tutkia ja voi olla ,että ollaan ahvenanmaalla se 3 viikkoa .Jos olet kokenut purjehtija, miksi kyselet foorumilta venevalintaa lomapurjehdustasi varten? Samoista veneistä vasta-alkajatkin ovat kyselleet ja saaneet runsaasti vastauksia. Hekin ovat kiinnostuneita.
Minkälainen reittisuunnitelmasi on? Kierrätkö Gotlannin myötä- vai vastapäivään ja menetkö Ruotsin vai Viron rannikon kautta? Itse olen joksus menneyt Muhun salmen ja Riianlahden kautta Fåröseen ja siitä sitten etelään Gotlannin länsipuolelta. Sekään ei ole huono vaihtoehto kokeneelle purjehtijalle. - rolexdaytonaaito
noista veneistä ei kokemusta... ja ruotsin kautta oli ajatus.
ennen olin moottoriveneilijä targalla eli meri on tuttu ,mutta ei h ja if vene.
ihan uteliaisuuttani heitin .
- kaamosff
if on tunnettu pallonkierrosta eli itse lähtisin if veneellä.
on kestävämpi ja vahvempi,kuin h.
toki on myöskin makuasia ....eli hellurei ja turvallista matkaa.- Holottaja
"toki on myöskin makuasia ....eli hellurei ja turvallista matkaa."
Hyvin sanottu.
Tuo on niin pieni lätäkkö, että sieltä pääsee nopeasti pois jos tarve jostain syystä vaatii. Mukavuuden kanssa tuo ei välttämättä ole missään tekemisissä, mutta seikkailunhaluiselle ihmiselle luultavasti korvaamaton kokemus. Mitä kovempi keli, sen värikkäämmät laiturijorinat. Vähän kun pitää tolkun touhuissa niin eiköhän sieltä hengissä selviä.
Perhepurjehdus tietysti oma lukunsa.
- GHJKLE
IF HYVÄ MIEHISTÖ.
- kunnonvene
ota bavaria
- bavasamallahinnalla
Joko käytettyjen bavojen arvo on romahtanut niin, että niitä saa vanhan H:n tai IF:n hinnalla?
- madsvc
itse menisin ifi.llä hyvä vene.
- paabo
samoin if on kyllä vankempi ja laadukkaammin tehty ja eikä siitä ole mitään heikkouksia löytynyt
http://www.clickbert.com/IFboat/techtips/
tässä artikkeli avomeri turvallisuudesta 8/10 mikä kertoo jo jotain !!
h- veneestä ei vastaavaa faktaa ole .
eli suosittelen if !! vaikka jeanneaun 40 jälkeen 140cm salongin korkeus voi tuntua matalalta :)- HvaiIf
No nyt kyllä särähti korvaan tuo "laadukkaammin tehty". Tietääkseni laadukkuus on yksi H:n menestyksen salaisuus. Vai maksaisitko huonolaatuisesta veneestä yli 40k€ vielä vuonna 2016?
Sen sijaan on paikallaan mainita, että SPV:n katsastuskategorioissa H-vene on nk. päiväpursi kaiteettomuudestaan johtuen. Eli tiukassa mielessä sillä saa ajaa vain valoisana aikana, mutta eipä kaikissa Iffeissäkään toki kaiteita ole. - Palloajalkaan77
"Tiukassa mielessä sillä saa ajaa vain valoisana aikana" .... Katsastusluokka ei vaikuta mitenkään siiheen, milloin veneellä saa ajaa.
Ja miksi ihmeessä valot syynätään katsastuksessa, jos sitä ei sovi hämärässä käyttää? - HvaiIf
Jaa.
http://www.spv.fi/documents/10644/23049/Katsastussaannot 2013.pdf/1085b65d-30e3-4ba5-b6a1-7d9cb47cc9d1
ja sivu 17.
Eli joku juristi tms. fariseus voi tuolla perusteella rokottaa jos töpeksitte kaiteettomilla veneillä pimeässä. Uudempiakin sääntöjä varmaan jostain päin nettiä löytyy, mutta tuo 2013 säännöstä on tietääkseni näiltä osin edelleen voimassa.
- merivartija33
ihan asia kommentti.
toki itse valitsen if veneen kaiteilla ja sisäkoneella,mutta aivan makuasia ja purjehdus on kiva ja rentouttavaa eli oli vene mikä tahansa kunhan ei vuoda.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1076904- 954431
Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista483806Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee483502- 513498
- 1883445
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san242949- 672654
- 462491
- 131854