Haluatko opiskella työttömäksi?

Eivät kaikki ole kuitenkaan koulutustaan vastaavassa työssä. Osa on myös jatkokoulutuksessa, kun töitä ei löytynyt.

kannattaa_katsoa kirjoitti:

Eivät kaikki ole kuitenkaan koulutustaan vastaavassa työssä. Osa on myös jatkokoulutuksessa, kun töitä ei löytynyt.

Lääkäreillä koulutusta vastaava työ on lääkärin työt. Farmaseuteilla farmaseutin työ. Mutta mitä se on muilla korkeakoulutetuilla. Jos tuijottaa siihen, että minun pitää olla kasvatustieteilijä ammatiltani, kun minä kerran olen kasvatustieteen maisteri, niin hukkaan on mennyt sekin korkeakoulutus.

Esimerkiksi opiskella oikea ammatti, jossa tienaa jo 20 vuotiaana enemmän kuin joku maisteri ikinä.

muitakin_vaihtoehtoja kirjoitti:

Esimerkiksi opiskella oikea ammatti, jossa tienaa jo 20 vuotiaana enemmän kuin joku maisteri ikinä.

Minusta ei ole lainkaan oleellista elämässä tienata jo 20-vuotiaana enemmän kuin maisteri ikinä. Oleellisempaa on osallistua yhteiskunnassa tarpeelliseen työhön omalla panoksellaan. Myös maistereita ja heidän työtään tarvitaan esimerkiksi opettajina.

On todella amismaista kuvitella, että vain känsäkoura duunarilla on oikea ammatti. On toki oikein arvostaa omaa ammattiaan ja työtään, mutta hyvä olisi nähdä muidenkin arvo yhteisessä yhteiskunnassa.

muitakin_vaihtoehtoja kirjoitti:

Esimerkiksi opiskella oikea ammatti, jossa tienaa jo 20 vuotiaana enemmän kuin joku maisteri ikinä.

Äärimmäisen vähän on niitä oikeita ammatteja, joissa parikymppisenä tienataan enemmän kuin maisteri ikinä. Mainitsisitko yhden tai useamman?

sanopa kirjoitti:

Äärimmäisen vähän on niitä oikeita ammatteja, joissa parikymppisenä tienataan enemmän kuin maisteri ikinä. Mainitsisitko yhden tai useamman?

NHL-kiekkoilija, rokkitähti.

niijoon kirjoitti:

Minusta ei ole lainkaan oleellista elämässä tienata jo 20-vuotiaana enemmän kuin maisteri ikinä. Oleellisempaa on osallistua yhteiskunnassa tarpeelliseen työhön omalla panoksellaan. Myös maistereita ja heidän työtään tarvitaan esimerkiksi opettajina.

On todella amismaista kuvitella, että vain känsäkoura duunarilla on oikea ammatti. On toki oikein arvostaa omaa ammattiaan ja työtään, mutta hyvä olisi nähdä muidenkin arvo yhteisessä yhteiskunnassa.

Lue lisää

"yhteiskunnassa tarpeelliseen työhön"
Onkohan se sinulle sama kuin verovaroin ja pitkin lomin.

Duunarin voittajia ja joka päivä tulee lisää.
http://www.akava.fi/tyoelama/akavalaiset_tyoelamassa/tyottomyystilastot/2._tyottomat_tyonhakijat_yleisimmat_akavalaisten_tutkinnot

niinpä_tietenkin kirjoitti:

"yhteiskunnassa tarpeelliseen työhön"
Onkohan se sinulle sama kuin verovaroin ja pitkin lomin.

Niin, mitä helvettiä me oikein luku- ja kirjoitustaidolla tehdään? Kyllä pomot kertovat, mitä milloinkin pitää duunata. Lapset voivat aloittaa yksinkertaisissa tehtävissä jo kolmi- nelivuotiaina, kun tarpeeton koulutus poistetaan.

Totta_tosiaan kirjoitti:

Niin, mitä helvettiä me oikein luku- ja kirjoitustaidolla tehdään? Kyllä pomot kertovat, mitä milloinkin pitää duunata. Lapset voivat aloittaa yksinkertaisissa tehtävissä jo kolmi- nelivuotiaina, kun tarpeeton koulutus poistetaan.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Peruskoulututkinto ei takaa leipää suuhun eikä edes ylioppilastutkinto tai amiska. Siksi ne pitää tarpeettomina lakkauttaa. Ei kai kukaan halua opiskella työttömäksi.

Totta_tosiaan kirjoitti:

Niin, mitä helvettiä me oikein luku- ja kirjoitustaidolla tehdään? Kyllä pomot kertovat, mitä milloinkin pitää duunata. Lapset voivat aloittaa yksinkertaisissa tehtävissä jo kolmi- nelivuotiaina, kun tarpeeton koulutus poistetaan.

Lue lisää

Noin juuri tehdäänkin niissä maissa, joista me nykyisin tavaramme halvalla ostamme ja olemme onnellisia kun saimme nätin paidan tai puseron edullisesti tai lapsille kivan uuden lelun.

sanopa kirjoitti:

Äärimmäisen vähän on niitä oikeita ammatteja, joissa parikymppisenä tienataan enemmän kuin maisteri ikinä. Mainitsisitko yhden tai useamman?

Jaa, ne on niitä ammatteja varmaankin, missä on vahva ay-liike, joka osaa hoitaa jäsenten edunvalvonnan. Parikymppisenäkin pääsee helposti 2000 euron kuukausipalkkaan kiinni ja monella on lapset jo teini-iässä siinä vaiheessa, kun akateeminen vasta alkaa lyhentämään opintolainojaan.

Toista se on jollain humanisteilla, joiden kohdalla on paljon näitä kolmekymppisiä YH-äitejä, jotka raatavat tuossakin iässä "työharjoittelun" nimikkeellä ja kuvittelevat, että jostain se akateeminen ura vielä urkeaa. Parikymppiset kiltit opiskelijatytöt tekevät hommat ilmatteeksi. Siihen päälle kun koulutetaan vielä liukuhihnalta joukkoa, eikä kukaan valvo etuja, niin aikamoisia oravanpyöriä näistä valkokaulusammateista on tullut. Ihmisestä imetään kaikki irti ennen kolmeakymppiä ja kilpailu on raakaa.

Jenkeissä ja briteissä moni on kyseenalaistanut kalliiden yliopistotutkintojen hyödyt. Kyllähän niistä sitä sivistystä saa, mutta lopulta tutkintojen merkitys alati paisuvilla työmarkkinoilla kutistuu inflaation myötä. Suomessa tätä keskustelua ei ole vielä käyty, kun jokainen iikka voi ilmatteeksi jyystää ahteriaan yliopiston penkeillä iästä ikuisuuteen. Aina kun työttömyys käy päälle, niin ei muuta kuin täydennyskursseille. Joillakin se CV on niin pitkä, että enemmän niitä istumalihaksia siinä on kehitetty kuin työkokemusta.

Vastaan on tullut tosiaan näitä "kilttejä tyttöjä", joista yhdellä mm. yksi tutkinto ammattikorkeasta ja kaksi yliopistosta. Onnea vain teille akateemisille, jotka olette saaneet sen yhden tutkinnon valmiiksi, nimittäin voi todellisuus yllättää, kun haette työpaikkaanne ja vastaan tulee useampi tällainen tripla-tapaus. Siinä ei enää (yhdellä) tutkinnolla paljoa tee.

Työkokemuksella on silläkin turha yrittää, koska siinäkin pätee sama "jonotussysteemi", eli moni on istunut monet työkkärin, yliopiston täydennyskoulutuksen ja ties minkä systeemin järjestämät koulutukset, harjoittelut ja sun muut läpi, eli ei muuta kuin sinne jonon hännille odottamaan omaa vuoroa, joka saattaa koittaa muutaman vuoden päästä, kun olette käyneet läpi tuon putken, jos työnantaja ei sitä ennen tule siihen lopputulokseen, että tutkinto on vanhentunut. Suomessahan on tosiaan tämä systeemi, että jos et ole kelvannut työnantajalle vuoteen, niin voit pyyhkiä tutkinnollasi sitä itseään.

Niin ja kun sitten joskus vakituisen viran saatte ja työnsyrjään kiinni pääsette, voipi se pieni palkka kirpaista. Siinä moni pohtii, oliko kaikki sen arvoista...

Kuinka paljon paremmin työllistyy sitten joukko, joka on vötkistellyt kolmikymppiseksi kotonaan, eikä ole saanut mitään koulutusta mahdollisesti vielä kesken jääneen peruskoulun lisäksi?

Tämäkö_vaihtoehto kirjoitti:

Kuinka paljon paremmin työllistyy sitten joukko, joka on vötkistellyt kolmikymppiseksi kotonaan, eikä ole saanut mitään koulutusta mahdollisesti vielä kesken jääneen peruskoulun lisäksi?

Lue lisää

Eikö muita vaihtoehtoja muka ole akateemiselle ylikoulutukselle?

huono_veto kirjoitti:

Eikö muita vaihtoehtoja muka ole akateemiselle ylikoulutukselle?

Mitä luulet, kumpi ryhmä on helpompi työllistää?

Tietysti myönnän, että pelkästään estetiikkaa, kulttuuriantropologiaa, matematiikkaa, tähtitiedettä tai teoreettista fysiikkaa opiskelleiden voi olla vaikeaa työllistyä juuri omalla alallaan, jos ei satu olemaan aivan poikkeuksellinen huippuyksilö. Sopiva sivuaine voi muuttaa tilanteen.

Tämäkö_vaihtoehto kirjoitti:

Mitä luulet, kumpi ryhmä on helpompi työllistää?

Tietysti myönnän, että pelkästään estetiikkaa, kulttuuriantropologiaa, matematiikkaa, tähtitiedettä tai teoreettista fysiikkaa opiskelleiden voi olla vaikeaa työllistyä juuri omalla alallaan, jos ei satu olemaan aivan poikkeuksellinen huippuyksilö. Sopiva sivuaine voi muuttaa tilanteen.

Lue lisää

Eniten niitä työttömiä on kylläkin tradenomeissa ja insseissä. Näiden etujärjestöt ovat jo vuosia anelleet, että koulutusmääriä laskettaisiin, koska siinä ei ole mitään järkeä, että joukkoa koulutetaan 50 000e/tutkinto suoraan kortistoon.

Ongelmana ovat juuri nämä matematiikkaa ymmärtämättömät työkkärin, elinkeino- ja koulutusministeriön ja sun muiden instanssien tätöset, joiden ideana on se, että kun muurarin ammatissa työttömyys on 10% tasolla ja tietoliikenneinsinööreillä 9%, niin lisätään ihmeessä niiden insinöörien lukumäärää sitten, jotta päästään siihen 10% "tavoitteeseen". Oikeasti työttömäksi kouluttamisessa ei ole yhteiskunnan kannalta järkeä.

Oma ongelmansa ovat opintojen, instituuttien, korkeakoulujen ja ties minkä "bulkkitutkinnot", eli sieltä oikeasti tulee tuubaa kiihtyvällä tahdilla työmarkkinoille. Medianomit lienevät hyvä esimerkki takavuosilta; tavaraa työnnettiin, kunnes työttömyysluvut olivat järkyttäviä.

Noille maksetaan tutkintojen määristä, mikä tietty houkuttaa juuri vastaavanlaiseen toimintaan, eli yhteiskunnan varojen haaskuuseen. Mielenkiintoista on myös havaita, että tässä maassa ei voi missään opiskella esim. tietokonepelisuunnittelua, vaan insinööritutkinnot ovat edelleen pitkälti suunniteltu suurteollisuuden tarpeita silmällä pitäen. Nokian lopettaminen ei ole sekään näkynyt tietoliikennetekniikaan koulutusmäärissä. En ihmettelisi, jos Nokian kännyköille eksklusiivinen symbian-kieli olisi edelleen opetussuunnitelmissa. Eli ei minkäänlaista innovatiivisuutta, eriytymistä tai muutakaan ei tuolla sektorilla ole havaittavissa, vaan todellista bulkkitavaraa työnnetään liukuhihnalta työmarkkinoille, jotka ovat muutenkin täynnään.

Varsinkin demareilla oli joskus tämä idea siitä, että 70% koulutetaan yliopistosta. Kun homma on vielä ilmaista ja siitä maksetaan tutkintoperusteisesti, niin tarviiko ihmetellä menoa. Sitten on huvittavaa seurata, miten osa joukosta käyttäytyy kuin entisaikaan ylioppilaat.

Mitä tästä opimmekaan?

A) Älä suunnittele tutkijan uraa.
B) Mieti tarkkaan, mille alalle haet (työllistymismahdollisuuksien oltava hyvät myös yliopiston ulkopuolella).

ja hyvät paperitkaan eivät kerro, millainen epäsosiaalinen pönttö ihminen voi olla.

Näin juuri!

Yliopistotko päättävät Suomessa koulutusmääristä? Kyllä se on edelleenkin OKM, ja sen yliopistoihin kohdistama tulosohjaus.

Huomautan_vain kirjoitti:

Yliopistotko päättävät Suomessa koulutusmääristä? Kyllä se on edelleenkin OKM, ja sen yliopistoihin kohdistama tulosohjaus.

Tutkintojen määrä, suorituspisteet/vuosi, julkaisujen määrä ja niiden painoarvo jne määräävät rahoituksen. Mitä enemmän näitä sitä enemmän rahaa.

OKM.antaa.tavoitteet kirjoitti:

Tutkintojen määrä, suorituspisteet/vuosi, julkaisujen määrä ja niiden painoarvo jne määräävät rahoituksen. Mitä enemmän näitä sitä enemmän rahaa.

Mikäli rahoituksessa painotettaisiin vähemmän tutkintojen määrää tai tutkintomäärissä olisi rahoituskatto, tutkintoja tulisi vähemmän. Joten rahoittaja määrittää koulutusmäärät, m.o.t.

Huomautan_vain kirjoitti:

Mikäli rahoituksessa painotettaisiin vähemmän tutkintojen määrää tai tutkintomäärissä olisi rahoituskatto, tutkintoja tulisi vähemmän. Joten rahoittaja määrittää koulutusmäärät, m.o.t.

Lue lisää

Ei tule tapahtumaan. Nimittäin tällaiset järjettömät koulutusmäärät palvelevat yritysten etuja; mitä enemmän epätoivoisia hakijoita suurilla opintolainoilla, sitä enemmän saadaan halpaa ja nöyrää työvoimaa.

Nykyisellään suomalaisten akateemisten ostovoima on Euroopan alhaisimpia. Syytä lienee turha etsiä, kun se on päivänselvä johtopäätös tuosta edellisestä, eli kun tarjonta on selkeästi kysyntää suurempaa, niin tottahan toki siinä hinta (palkat) laskee kuin lehmän häntä.

Opetusministeriöllä lienee silläkin sormensa pelissä; nykysysteemi pelaa erityisen hyvin sen Sipilän peräänkuuluttaman kilpailukyvyn pussiin. Demareitakaan ei tule aliarvioda, koska niille koko ikäluokan korkeakouluttaminen on tavoite; ideana on se, että kun joskus ennenmuinoin koulutettu joukko on tienannut 3000e/kk ja työttömyys olematonta, niin koulutetaan sitten kaikki ja nostetaan kaikkien elintasoa. Siellä päässä ei ole mitään ymmärrystä siitä, miten talous toimii.

Kun näillä nokka pystyssä kävelevillä rassukoilla ei ole edes kunnon edunvalvontaakaan, niin palkat ovat usein mitä ovat, koska kilpailu resursseista laittaa automaattisesti tinkimään tavoitteista. Rekkakuskikin tienaa paremmin kuin jokin amanuenssi.

Entisessä neukkulassa, jossa oli ilmainen koulutus, oli aikoinaan vitsi, että on kahdenlaisia insinöörejä; niitä jotka tekevät tutkimusta ja niitä jotka ovat bensa-asemalla. Kun yksi tutkinto maksaa about 50 000e, voi syystä kysyä, että onko tässä mitään järkeä?

Koulutuksen laittaminen maksulliseksi muuttaisi tilanteen; ensinnäkin kukaan ei lähde enää opiskelemaan aloja, joista ei työllisty, vaikka kuinka tarjottaisiin niitä yliopiston puolelta. Yhteiskunnan rahaakaan ei haaskannu, kun akateeminen työttömyys katoaisi, ja lopulta koulutustarjonta lähtisi ohjautumaan työmarkkinapohjaisesti ilman mitään ministeriöiden turhia ohjauksia. Yliopistot tarjoavat sitä, mikä hakijoita kiinnostaa ja hakijat hakevat sitä, mikä työllistää.

Toinen vaihtoehto on se, että koulutusmääriä rajataan, mutta näköjään siihen ei ole mitään halua julkisessa hallinnossa. Ilmeisesti joku tästä valtavasta akateemisesta ylijäämästä hyötyy, joko työnantajat, elinkeinoelämä, "koulutusteollisuus" elikä oppilaitokset tai sitten demarit toteuttavat haavettaan.

Totta tietysti on, että sisäänottojen kasvaessa opiskelijoiden taso väkisinkin laskee. Jotta porukka sitten saadaan koulutusputken läpi, pitää opintojen vaatimustasoa myös laskea. Näin on sitten 70-luvun käynyt aivan jokaisessa yliopistossa.

Kun tämä maustetaan vielä peruskouluideologialla "kaikki oppivat kaiken", niin sitten ollaan yliopiston käyneiden osaamisessa nykyisessä tilanteessa.

Lisäksi Suomi on maa, jossa vallitsee vain yksi totuus. Näin oli itc-buumin aikaan koulutuksessakin. Joka ainoaan niemeen, notkoon ja saarelmaan perustettiin pysyviä itc-koulutusorganisaatioita, vaikka jokaisen järkevästi ajattelevan luulisi ymmärtäneen, että oli kyse kutakuinkin kertatarpeesta eikä kaikkia munia olisi kannattanut laittaa yhteen koriin. Useat koulutusorganisaatiot eivät ehtineet edes kunnolla käyntiin, kun tarve hiipui eikä vaihtoehtoisia, tulevaisuudessa nousevia aloja kukaan ollut viitsinyt edes miettiä. Sitten on koulutuksessa ja teollisuudessa pyöritty Nokia-krapulassa kohta kymmenen vuotta.

Sitten taisi olla bioteknologian vuoro. Koulutettiin valtavasti kaiken maailman bio-alkuisia amk-ihmisiä, maistereita ja tohtoreita, joita nyt on tolkuttomat määrät työttöminä. Ei tullut siitä sellaista boomia kuin piti tulla. Syynä ei ole ainakaan koulutetun väen puute.

Koulutetut voisivat perustaa niitä yrityksiä, eikä odottaa kuoppa ammollaan, että joku tulee pitämään kädestä ja tarjoaa kaiken tarjottimelta. Heillä on takanaan jo melkoinen määrä "pääomaa", jos puhutaan vaikkapa tohtoreista.

Syystä tai toisesta nämä ovat niitä kaikista haluttomampia perustamaan yrityksiä. Liikeideoita - keksinnöistä nyt puhumattakaan - on turha odottaa näiltä. Luovuus nollassa.

Ainoa, mikä siintää silmissä, on apurahat ja tutkijan virka jossain yliopiston pölyisessä kammiossa, minne voi jämähtää, kunnes pääsee turvallisesti nostelemaan eläkettä. Konsultihommat ja kaiken maailman luennoitsijan tehtävät ovat sitten se toinen uravalinta.

Tohtoreita ja koulutusta tämä maa tarvitsee ehdottomasti, mutta jotenkin tuo pääoma ei vain kanavoidu mihinkään järkevään toimintaan, mistä koituisi hyötyä koko maalle.

TohtorisLutka kirjoitti:

Koulutetut voisivat perustaa niitä yrityksiä, eikä odottaa kuoppa ammollaan, että joku tulee pitämään kädestä ja tarjoaa kaiken tarjottimelta. Heillä on takanaan jo melkoinen määrä "pääomaa", jos puhutaan vaikkapa tohtoreista.

Syystä tai toisesta nämä ovat niitä kaikista haluttomampia perustamaan yrityksiä. Liikeideoita - keksinnöistä nyt puhumattakaan - on turha odottaa näiltä. Luovuus nollassa.

Ainoa, mikä siintää silmissä, on apurahat ja tutkijan virka jossain yliopiston pölyisessä kammiossa, minne voi jämähtää, kunnes pääsee turvallisesti nostelemaan eläkettä. Konsultihommat ja kaiken maailman luennoitsijan tehtävät ovat sitten se toinen uravalinta.

Tohtoreita ja koulutusta tämä maa tarvitsee ehdottomasti, mutta jotenkin tuo pääoma ei vain kanavoidu mihinkään järkevään toimintaan, mistä koituisi hyötyä koko maalle.

Lue lisää

Noista biotieteistä voisi todeta, että siellä on valtava määrä rahaa, jos tarkastelee pelkästään lääketeollisuutta. Mikään ei estäisi yliopistoa vuokraamasta tilojaan, kuten laboratorioita, tuotekehittelyä varten, jota heidän entiset oppilaansa tekisivät. Edelleen mikään ei estäisi valtiota rahoittamasta tällaisia pieniä projekteja start up -rahoituksella.

Syystä tai toisesta starttirahat valuvat joillekin sosiaalisen alan työllistäjille (esimerkiksi vammaisten kuntoutus) tai pizzerioille. Yliopistot puolestaan eivät millään tavalla ole kiinnostuneita tieteen kaupallistamista, vaikka ne tutkimuksen puolesta voisivat istua valtaisan patenttiaarteen päällä.

Suomessa ei vaan ymmärretä.

Niin, alemmilla koulutustasoilla, saati sitten kokonaan kouluttamattomissa ei työttömiä sitten olekaan...

Tietysti tavallisten tallukoiden, eli ihmisten, joilla ei ole mitään erityislahjakkuutta, kannattaa kouluttautua aloille, jotka työllistävät parhaiten.

Ei yliopisto edellytä minkäänlaista erityislahjakkuutta, kaikki mitä tarvitaan on opittavissa helposti ja vähällä työllä. Lahjaakkuus on ihan jotain muuta kuin sitä, että osaa muutaman laskun tehdä, tai ymmärtää fysiikasta jotain hyvin pientä ja kapea-alaista.
Joillekin se ei vaan koskaan mene jakeluun, että itseasiassa kun katsot peiliin, niin sieltä katsoo takaisin juurikin se tavan tallukka. Osaa lukea kirjasta valmista, ja sitten pistää sen omin sanoin paperille, ehkä jopa soveltaa kirjoista opittua jotenkin? Lahjakkuutta? Oikeasti? Eihän se ole kuin lukemista!

KirjanLukenut kirjoitti:

Ei yliopisto edellytä minkäänlaista erityislahjakkuutta, kaikki mitä tarvitaan on opittavissa helposti ja vähällä työllä. Lahjaakkuus on ihan jotain muuta kuin sitä, että osaa muutaman laskun tehdä, tai ymmärtää fysiikasta jotain hyvin pientä ja kapea-alaista.
Joillekin se ei vaan koskaan mene jakeluun, että itseasiassa kun katsot peiliin, niin sieltä katsoo takaisin juurikin se tavan tallukka. Osaa lukea kirjasta valmista, ja sitten pistää sen omin sanoin paperille, ehkä jopa soveltaa kirjoista opittua jotenkin? Lahjakkuutta? Oikeasti? Eihän se ole kuin lukemista!

Lue lisää

Tee nyt itse ensin edes yksi gradu! Tule sitten selittämään, mitä siihen tarvitaan ja mitä ei.

Tehdäänpä laskutoimitus korkeakoulutuksen kannattavuudesta.

1) Opiskelija 1 on valmistunut ammattikoulusta ja lähtee talonrakentajaksi 19v iässä. Tekee duunarin hommia perus palkalla, noin 30000€ vuodessa aina 65 ikävuoteen saakka. Oppii joka päivä uutta, rakentaa oman talon 25v iässä ja perustaa oman perheen.

2) Opiskelija 2 on valmistunut ylioppilaaksi 19v iässä, ja lukee seuraavina kolmena vuonna yliopiston pääsykokeisiin. Hän pääsee onnella sisään yliopistoon 22 vuotiaana, ja aloittaa opiskelut. Opinnot kestävät seuraavat kymmenen vuotta, koska pitää työskennellä välillä, että voi opiskella, kela ei maksa 10v opintoja.

Opiskelija pullahtaa laitoksesta pihalle 32v iässä, ja etsii seuraavat kaksi vuotta omaa koulutusta vastaavaa työtä. Sitä ei kuitenkaan ole, niinpä maisteri menee lähimpään vastaavaan työhön, josta maksetaan noin 25000€ vuodessa. Maisterilla ei ole pätevyyttä kyseiseen työhön, niinpä hänelle ei voida maksaa täyttä palkkaa.

Kysymys kuuluu, kumpi näistä opiskelijoista tienaa enemmän rahaa työuransa aikana? Entä kumpi on tuhlannut elämästään enemmän arvokkaita vuosia oman päähänpinttymän perässä juoksemiseen, ja syönyt pelkkää nuudelia noin 10v ? Kumpi tuntee itsensä aasiksi, kun on käynyt koko tuon hullunmyllyn läpi, hyötymättä siitä mitenkään? Tekisinkö saman toistamiseen?

KirjanLukenut kirjoitti:

Tehdäänpä laskutoimitus korkeakoulutuksen kannattavuudesta.

1) Opiskelija 1 on valmistunut ammattikoulusta ja lähtee talonrakentajaksi 19v iässä. Tekee duunarin hommia perus palkalla, noin 30000€ vuodessa aina 65 ikävuoteen saakka. Oppii joka päivä uutta, rakentaa oman talon 25v iässä ja perustaa oman perheen.

2) Opiskelija 2 on valmistunut ylioppilaaksi 19v iässä, ja lukee seuraavina kolmena vuonna yliopiston pääsykokeisiin. Hän pääsee onnella sisään yliopistoon 22 vuotiaana, ja aloittaa opiskelut. Opinnot kestävät seuraavat kymmenen vuotta, koska pitää työskennellä välillä, että voi opiskella, kela ei maksa 10v opintoja.

Opiskelija pullahtaa laitoksesta pihalle 32v iässä, ja etsii seuraavat kaksi vuotta omaa koulutusta vastaavaa työtä. Sitä ei kuitenkaan ole, niinpä maisteri menee lähimpään vastaavaan työhön, josta maksetaan noin 25000€ vuodessa. Maisterilla ei ole pätevyyttä kyseiseen työhön, niinpä hänelle ei voida maksaa täyttä palkkaa.

Kysymys kuuluu, kumpi näistä opiskelijoista tienaa enemmän rahaa työuransa aikana? Entä kumpi on tuhlannut elämästään enemmän arvokkaita vuosia oman päähänpinttymän perässä juoksemiseen, ja syönyt pelkkää nuudelia noin 10v ? Kumpi tuntee itsensä aasiksi, kun on käynyt koko tuon hullunmyllyn läpi, hyötymättä siitä mitenkään? Tekisinkö saman toistamiseen?

Lue lisää

Minää kerron tarinan hyvin tuntemastani tutusta, joka pääsi ylioppilasvuotenaan yliopistoon, kävi pikaisesti armeijan, ei ollut mitenkään tolkuttoman uuttera, mutta suoritti ylemmän ylipistotutkinnon 24-vuotiaana. Oli sinä aikana kesät ja osan lopusta opiskeluajastaan kokopäivätyössä.

Tämä tuttu sattui saamaan heti työpaikan tutkimusprojektissa, ja väitteli 28-vuotiaana tohtoriksi. Tämän jälkeen hän siirtyi rohkeasti kavereidensa kanssa bisnespuolelle start-up-yritykseen. Tämä firma sattui menestymään, ei nyt mahdottomasti, mutta tuotti kuitenkin kohtuullisen palkan ja aikaa myöten myös osinkoja.

Nyt muutama kymmenen vuotta toimittuaan firma myytiin ulkomaille, ja tuttuni kuittasi osuudestaan vielä reilusti toista miljoonaa. Kaverin bisneskokemus näyttää vieläkin käyvän kuitenkin kaupaksi.

Sanon minä vain, että talonrakentajaa tuota katsellessaan ketuttaa, kun hän samanikäisenä on pelkkää työmarkkinoille kelpaamatonta kuonaa. Urakkarahat on aikoinaan pantu sileäksi ja nyt loppuikä kituutellaan surkeaa eläkettä odotellen.

Jollekin ylipisto-opintojen riski kannattaa, jollekin toiselle taas ei.

Tässä_sinulle_summausta kirjoitti:

Minää kerron tarinan hyvin tuntemastani tutusta, joka pääsi ylioppilasvuotenaan yliopistoon, kävi pikaisesti armeijan, ei ollut mitenkään tolkuttoman uuttera, mutta suoritti ylemmän ylipistotutkinnon 24-vuotiaana. Oli sinä aikana kesät ja osan lopusta opiskeluajastaan kokopäivätyössä.

Tämä tuttu sattui saamaan heti työpaikan tutkimusprojektissa, ja väitteli 28-vuotiaana tohtoriksi. Tämän jälkeen hän siirtyi rohkeasti kavereidensa kanssa bisnespuolelle start-up-yritykseen. Tämä firma sattui menestymään, ei nyt mahdottomasti, mutta tuotti kuitenkin kohtuullisen palkan ja aikaa myöten myös osinkoja.

Nyt muutama kymmenen vuotta toimittuaan firma myytiin ulkomaille, ja tuttuni kuittasi osuudestaan vielä reilusti toista miljoonaa. Kaverin bisneskokemus näyttää vieläkin käyvän kuitenkin kaupaksi.

Sanon minä vain, että talonrakentajaa tuota katsellessaan ketuttaa, kun hän samanikäisenä on pelkkää työmarkkinoille kelpaamatonta kuonaa. Urakkarahat on aikoinaan pantu sileäksi ja nyt loppuikä kituutellaan surkeaa eläkettä odotellen.

Jollekin ylipisto-opintojen riski kannattaa, jollekin toiselle taas ei.

Lue lisää

Mikäs se on yli 30 vuotiaan työttömän tohtorin tulevaisuus? Ei päivääkään oikeissa töissä eikä työkokemusta yliopiston ulkopuolelta.
http://yle.fi/uutiset/tohtoreiden_tyottomyys_pahenee__ministerio_haluaa_hillita_yliopistojen_tohtorikoulutusta/8581500

tasan_ei_käy kirjoitti:

Mikäs se on yli 30 vuotiaan työttömän tohtorin tulevaisuus? Ei päivääkään oikeissa töissä eikä työkokemusta yliopiston ulkopuolelta.
http://yle.fi/uutiset/tohtoreiden_tyottomyys_pahenee__ministerio_haluaa_hillita_yliopistojen_tohtorikoulutusta/8581500

Lue lisää

Aivan! Ei ole tulevaisuutta. Ei minkäänlaista mahdollisuutta työllistyä oikeisiin töihin, kun on aikansa istunut siellä kammiossa piilossa pahalta maailmalta.
Siinä meni valtiolta taas rahaa yliopiston kautta yhden tyhjäntoimittajan koulutukseen.
Muutama vuosi sitten työttömiä tohtoreita oli yli tuhat kappaletta, nyt varmaan jo lähempänä 2000 kpl, ja näitten alapuolella lisensiaatteja ja perus maistereita on työttömänä järkyttävän paljon enemmän. Miksi? No siksi, että kun menet työhaastatteluun selittämään että olit yliopiston fysiikan laitoksella vääntämässä aika-avaruutta tötterölle, niin nehän nauravat sinut pihalle! Hekotus kuuluu kilometrien päähän!