En saa koulutustani vastaavaa työtä

Olen kolmekymppinen liiketalouden tradenomi Tampereelta. Kirjoitan aiheesta, joka ottaa pattiin ja on valitettavan yleinen nykypäivän työmarkkinolla. Valmistuin tradenomiksi AMK:sta keväällä 2012, enkä ole tehnyt päivääkään koulutustani vastaavaa työtä. Luulen, että syy tähän on alan työkokemuksen puuttuminen ja verkostojen puuttuminen. Olen saanut maistaa työmarkkinoilla pettymyksen karvasta kalkkia, joten kerron tässä omasta "työurastani".

AMK-opintojeni aikana suoritin työharjoittelun teollisuusyrityksessä. Yrityksessä minulle luvattiin harjoitteluajaksi toimihenkilö- ja projektitehtäviä, jotta saisin kokemusta alalta. Harjoittelu ei kuitenkaan vastannut lähellekään sitä, mitä halusin tehdä. Minut laitettiin varasto- ja pakkaustehtäviin koko harjoitteluajaksi.
Valmistuin tradenomiksi hyvillä papereilla ja todistuksen keskiarvo oli neljän pintaan. Ajattelin, että tästä se ura urkenee ja eikun töitä hakemaan.

Lähetin kymmeniä hakemuksia ja soittelin perään, mutta en päässyt edes haastatteluihin. Suoritin lukuisia työnhakuseminaareja. Minua kiinnosti myös myyntityö ja myyntiedustajan työtehtäviä oli paljon auki, joten laitoin hakemusta menemään.

Kävin muutamissa haastatteluissa ja sain myyntiedustajan työn pienestä firmasta. Minut ja 2 muuta työntekijää valittiin tehtävään. Työssä ajelin pitkiä matkoja, kiertelin firmoja ja tein 10-12 tunnin päiviä. Neljän kuukauden jälkeen minä ja 2 muuta palkattua sai potkut. Syynä potkuille oli huono myyntitulos. Siispä työnhaku jatkui. Minulle soitettiin, että pääsisin asuntomyyjäksi erääseen kiinteistöfirmaan, mutta kieltäydyin työpaikasta luettuani kauhutarinoita kiinteistönvälittäjän työstä.
Laajensin työnhakualuetta ja lähettelin avoimia hakemuksia myös tavarataloihin ja marketteihin. Ajattelin, että isoissa tavarataloissa voisi olla hyvät etenemismahdollisuudet. Parin viikon päästä minulle soitettiin ja kutsuttiin haastatteluun. Hakijoita oli ilmeisesti paljon. Sain työpaikan, mutta työsopimusta tehdessäni koin pettymyksen. Viikkotuntimäärä tulisi olemaan vain 25 tuntia. En kehdannut sanoa ei, joten otin työpaikan.

Hain marketissa töissä ollessani uusia työpaikkoja, mutta tuloksetta. Marketissa avautui muutamia osastovastaavan ja myyntipäällikön paikkoja, joten hain firman sisäisellä haulla niitä. Haastattelussa minulle sanottiin, että minulla ei ole tarpeeksi työkokemusta kaupan alalta, mutta muuten sopisin vastuullisimpiin tehtäviin. Oltuani pari vuotta marketissa töissä niin ajattelin, että nyt on pakko vaihtaa työpaikkaa. Uran luominen kaupan alalla osoittautuisi liian pitkäksi ja kiviseksi tieksi. Muutenkin jouduin elämään kädestä suuhun, koska asuntolainakin painoi päälle.

Huomasin lehdestä, että työntekijöitä haetaan linja-autoyritykseen. Minulla oli C-ajokortti, joten laitoin hakemuksen menemään. Kuukauden kuluttua työskentelin jo linja-autonkuljettajana ja olen edelleen. Bussihommia takana nyt noin puolitoista vuotta ja harkitsen koko ajan työpaikan vaihtoa. Ei voi olla niin, että neljän vuoden liiketalouden opinnot menisivät hukkaan.
Mitä minun pitäisi tehdä? Miten te olette löytäneet koulutustanne vastaavaa työtä? Olen jopa harkinnut, että vaihtaisin alaa ja lähtisin opiskelemaan jälleen korkeakouluun. Tässä elämän tilanteessa se ei ole kuitenkaan taloudellisesti mahdollista.