Taiteilijan vapaus..jotakin sinne päin

Kuka tarvitsee taidetta?
Ja vaikka taide olisi työtä, joka vastaa elämässä visuaalisesta ajattelusta, kommunikaatiosta (kuvataide). Me katselemme elämän ulkomuotoja ja ajattelemme niiden syitä, jotka taas liittyvät kokonaisvaltaisesti elämään, jossa on kaikki muu mitä elämään kuuluu arkijutuista aina mahdottomiin. Kuvataiteilja oppii joksikin katsomalla mm. maalari.

Mitä tarkoittaa vapaa taiteilija? Termi linkittyy siihen, että taiteilja on vapaa luomaan, keksimään itselleen sellaisen elämän ja todellisuuden minkälaisen haluaa. Taide on lähellä humaanisia tieteita. Filosofiassa esimerkiksi traditiolla on valtava merkitys ja se on linkitetty tieteen saavutuksiin. Filosofi saa myös valtion palkkaa.

Taiteessa on oma traditionsa, josta se kehittyi, mutta nykytaide vapautti ilmaisukielen ja lähti tekniikan innoittamana kokeilemaan uutta. Taide saa huonosti palkkausta. Taide, luovuus on helpompaa siinä mielessä, että se perustuu aistiin, tunteeseen. Tunne itsessään on ihmiselle ominaisempaa kuin ratioäly. Tiede toimii paljon ajattelussa ja ajattelu on raskaampaa. Kun ihminen päättyy tieteen kuvioihin, niin niistä pääseminen pois ei ole yksinkertaista. Tiede luo käyttäymiseen malleja, joita ihminen toistaa. Toistuvuus ei ole luovuudessa arvostettua, koska taide haluaa uudistautua. Kun katselee vanhaa juttua pitkään niin ei enää pidä siitä. Tieteessä arvomitta on toimivuus käytännössä. Ajatuksen, laitteen pitää olla toimiva. Tieteen kulttuuri rakentuu päällekkäin palikkamaisesti. Luovuus pääsee esiin silloin kun oppii peruskäytännöt.

Taiteellinen luovuus voi olla myös laajaalaista ja olla yhteistyössä minkä alan kanssa, jos löytyy kokeilijaa. Valtiolta toistaiseksi puuttui yhteyksiä tieteen ja taiteen välillä. Joskus näkee kuinka tieteen tekijä vaihtaa alaa taiteilijaksi, niin käden jälki on perustavanlaatuisempaa tavalla, että työ on looginen. Joskus tekijä sortuu perinteiseen taiteeseen ja joskus olevan matkimiseen....Mutta tieteistaiteellinen tekijä olisi voinut olla sellainen, joka toimii tekniikaa apuna käyttäen mutta taiteita tehden. Sitten voi erotella vielä tekijä, joka on luovaa mutta tekee pelkkää tosityötä mm. tietokoneohjelmoija, älykäs pankin ryöstäjä ym.

Jotta toimisi taiteellisesti tekniikan välimaastossa, pitää olla tieteilijan koulutus. Näin taidekoulutus lähti pois totutusta taidekoulutuksesta, mikä on makukysymys.

Ihmisten luonnolliset mentaliteetit oikeuttavat sekä teknisen taidon sekä perinteisen luovuuden, josta syntyy välitöntä taidetta, joka syntyy siitä, että ei ole mitään erityisempää muutakaan.

Taiteilja joka lähti tieteen laivaan, hänestä tuskin tulee täysipainoista tieteilijaa. Mikä on tieteen tarkoitus taiteen suhteen?

Maailmanlaajuisesti on olemassa tekijöitä, jotka opiskelevat ahkerasti ja toiset, jotka eivät jaksa paljoakaan. Molemmat tavat ovat mahdollisia, eikä valtio ole keksinyt kuinka poistaa toisen-loisen. Varsinkin sellaisen, joka on nuori tekijä, joka ei tee elämässä mitään mutta lorvailee. Kuitenkin tämä työtön on juuri sellainen, josta syntyy hyvää ideaa, niin kuin on työttömiä, joiden vapaa aika on yhteiskunnan tukijalka silloin kun kaikki ovat töissä, niin joku on työttömänä pitämässä yhteiskunta koossa, sillä jos kaikki olisivat töissä, niin sen vastavoimaksi tulisi aikaa, jolloin kaikki olisivat pois töistä. Työttömyys on siis pääoma, pankkitallete, jossa lepää sellainen aines, joka tarvitsee aikaa ja joka sitten itää uutta asiaa töitä tekevien apuu. Lisäksi työttömissä on paljon sellaisia, joiden työttömyyden syy piilee siinä, että yhteiskunta ei ole löytänyt syitä heidän toimettomuudelleen, niin kuin jääkiekossa on eräpelaajaa monta joukkoetta, jotka vuorottelevat.

Taiteessa on parasta, että se on sopimuksen varaista. Asioista sovitaan. Se ei poissulje, että taiteessa on metafyysinen anti, joka lähenee uskontoja. Ken tykkää metafysiikasta voi etsiä valmiita vastauksia. Sanonta, että valmiita vastauksia ei ole olemassa, se ei pidä paikkaansa. Valmiita vastauksia on ja pitää olla olemassa. Näin on helpompi elää. Tämä on yksi taiteen ulottuvuus.

Taide on puhekieli. Monta kertaa yritin vaihtaa alaa, koska en saa taiteestani riittävästi palautetta ja sokaistun, koska en osaa nähdä taidettani. Huomaan kuitenkin aina, että olen taiteilja, mikä on mentaliteetti. En ole insinööri tai poliitikko. Taide on tapa ymmärtää.

Siitä päätelleen, taide luo tuloksia yhteiskuntaan ja on täysiverinen yhteiskuntatekijä. Taide kommunikoi, se tukee, antaa neuvoja, viihdyttää, filosofoi, kehittää ihmistä ja yhteiskuntaa. Miten se sen tekee?

Siinä on vaikeampi kysymys, jota vielä opiskelen.

Näin koko idea levisi siihen, että periaatteessa taide sopisi jokaiselle alalle kuin alalle kaveriksi. Työpaikat ovat sisäänpäinkääntyneitä, varsinkin tosikkomaiset. Nauttikaamme taiteilijat vapaudestamme vain olla kuka haluamme olla ja esittää aika suppeaa taidettamme neliölle. Siinä on koko maailmaa.

ja taidevapaus.....