Puheet turvapaikkamaahanmuuton positiivisista taloudellisista vaikutuksista ovat olleet viime aikoina vastatuulessa. Siinä missä Saksan valtionvarainministeri Wolfgang Schäuble ehdotti viikonloppuna EU:n laajuista bensiiniveroa maahanmuuton kulujen kattamiseksi, on Suomessa taas keskusteltu sisäministeri Petteri Orpon ajatuksesta saada turvapaikanhakijoita työllistetyksi joustamalla näiden kohdalla yleisistä työehdoista, kirjoittaa ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
– Sisäministeri Orpo on oikeassa siinä, että turvapaikanhakijoiden työllisyysnäkymät eivät näytä kovinkaan hyviltä, jos tarkastellaan esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien tilannetta. Molempien ryhmien kohdalla työllisyysaste on 23 % (2011) eikä edes parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään väestön työllisyysaste nouse kuin 40 % tienoille, kun se kantaväestön keskuudessa on lähes 70 %, Grönroos huomauttaa.
Asettaa suomalaiset epäreiluun asemaan:
Grönroos painottaa, että sisäministerin ehdotus helpottaa turvapaikanhakijoina tulleiden pääsyä työmarkkinoille joustamalla näiden palkoissa, asettaa suomalaiset työnhakijat varsin epäreiluun kilpailuasemaan uusiin tulijoihin nähden.
Ulkomaisen matalapalkkatyövoiman määrän lisäämistä on aiemmin kannattanut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, joka ehdotti vuosi sitten nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta satojen tuhansien työttömien lisäksi maahan saataisiin lisää työvoiman tarjontaa.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan toivomus maahanmuuton lisäämisestä on toteutunut, mutta mitkä ovat tämän seuraukset? Grönroos kysyy. – Suomalainen hyvinvointivaltio on viritetty siten, että progressiivisen verotuksen johdosta monet matalapalkka-aloilla työskentelevät saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Tämä ilmiö korostuu etenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Esimerkiksi työlliseksi lasketun somalin nettotulonsiirrot olivat vuonna 2011 keskimäärin -947 euroa ja irakilaisen -1281 euroa.
Negatiivinen vaikutus julkiselle taloudelle:
Turvapaikanhakijoina tulleiden odotettava työllistyminen on irakilaisten ja somalien työllisyysasteen valossa todella heikko.
– Kun otetaan huomioon, että työllistyneidenkin irakilaisten ja somalien nettotulonsiirrot ovat negatiiviset, on selvää, että tällaisella maahanmuutolla on erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle.
– Jos työmarkkinoilla siirryttäisiin Orpon esittämään malliin, jossa turvapaikanhakijoina tulleita palkataan heikommilla työehdoilla suomalaisten ohi, olisi järjestelmä erittäin epäedullinen niin näiden kanssa samoista työpaikoista kilpailevan suomalaisen työnhakijan ja työntekijän kuin veronmaksajankin näkökulmasta, Grönroos muistuttaa.
– Sisäministeri Orpo on oikeassa siinä, että turvapaikanhakijoiden työllisyysnäkymät eivät näytä kovinkaan hyviltä, jos tarkastellaan esimerkiksi Irakista ja Somaliasta tulevien muuttajien tilannetta. Molempien ryhmien kohdalla työllisyysaste on 23 % (2011) eikä edes parinkymmenen maassaolovuoden jälkeenkään väestön työllisyysaste nouse kuin 40 % tienoille, kun se kantaväestön keskuudessa on lähes 70 %, Grönroos huomauttaa.
Asettaa suomalaiset epäreiluun asemaan:
Grönroos painottaa, että sisäministerin ehdotus helpottaa turvapaikanhakijoina tulleiden pääsyä työmarkkinoille joustamalla näiden palkoissa, asettaa suomalaiset työnhakijat varsin epäreiluun kilpailuasemaan uusiin tulijoihin nähden.
Ulkomaisen matalapalkkatyövoiman määrän lisäämistä on aiemmin kannattanut muun muassa Elinkeinoelämän valtuuskunta, joka ehdotti vuosi sitten nettomaahanmuuton kaksinkertaistamista, jotta satojen tuhansien työttömien lisäksi maahan saataisiin lisää työvoiman tarjontaa.
– Elinkeinoelämän valtuuskunnan toivomus maahanmuuton lisäämisestä on toteutunut, mutta mitkä ovat tämän seuraukset? Grönroos kysyy. – Suomalainen hyvinvointivaltio on viritetty siten, että progressiivisen verotuksen johdosta monet matalapalkka-aloilla työskentelevät saavat enemmän tulonsiirtoja kuin maksavat veroja. Tämä ilmiö korostuu etenkin humanitaaristen maahanmuuttajien kohdalla. Esimerkiksi työlliseksi lasketun somalin nettotulonsiirrot olivat vuonna 2011 keskimäärin -947 euroa ja irakilaisen -1281 euroa.
Negatiivinen vaikutus julkiselle taloudelle:
Turvapaikanhakijoina tulleiden odotettava työllistyminen on irakilaisten ja somalien työllisyysasteen valossa todella heikko.
– Kun otetaan huomioon, että työllistyneidenkin irakilaisten ja somalien nettotulonsiirrot ovat negatiiviset, on selvää, että tällaisella maahanmuutolla on erittäin negatiivinen vaikutus Suomen julkiselle taloudelle.
– Jos työmarkkinoilla siirryttäisiin Orpon esittämään malliin, jossa turvapaikanhakijoina tulleita palkataan heikommilla työehdoilla suomalaisten ohi, olisi järjestelmä erittäin epäedullinen niin näiden kanssa samoista työpaikoista kilpailevan suomalaisen työnhakijan ja työntekijän kuin veronmaksajankin näkökulmasta, Grönroos muistuttaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Yli puolet Saksassakin loisii mamuista vielä 5v. jälkeen ja siellä sentään työpaikkoja!