Lämmin ja vedoten Eps-harkkotalo

Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden.. paitsi jos on kiviyläpohjalla tehty. Noita epsiharkkoja kun ei uskalla vibratakaan, niin rakenteeseen jää ilmataskuja.. nou hyvä.

niinjapirunkalliskinon kirjoitti:

Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden.. paitsi jos on kiviyläpohjalla tehty. Noita epsiharkkoja kun ei uskalla vibratakaan, niin rakenteeseen jää ilmataskuja.. nou hyvä.

Lue lisää

Miksei uskalla vibrata, kyllä me ainakin vibrattiin , eikä ongelmaa.

niinjapirunkalliskinon kirjoitti:

Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden.. paitsi jos on kiviyläpohjalla tehty. Noita epsiharkkoja kun ei uskalla vibratakaan, niin rakenteeseen jää ilmataskuja.. nou hyvä.

Lue lisää

50 mm Uretaania, alumiiniteipillä ja vaahdolla tiivistettynä, päällä 600 mm kivivillaa, ei vuoda pätkääkään.

Huolellinen kirjoitti:

50 mm Uretaania, alumiiniteipillä ja vaahdolla tiivistettynä, päällä 600 mm kivivillaa, ei vuoda pätkääkään.

Uretaanii uretaani uretaanii,.Teippi teipi teippii... Muovi muovi muovii. Siitä ne nykyajan kivitalot on tehty

Muovista ne on kaivotkin nykyisin ja viemäriputketkin. Parempaan suuntaan on menty huomattavasti materiaaleissa.
Suomen ilmastossa on eristettävä tai energian kulutus karkaa käsistä. Muovieriste ei lahoa, eikä mätäne, eikä homehdu, sekä eristää erinomaisesti.
Muovin mustamaalaus on täysin amatöörien hommia.

Juuri julkaistun raportin mukaan muovi ja betoni ovat suurimmat syyt äiti maapallon kiihtyvälle tuholle. Eps taloissa yhdistyvät molemmat.

epstalojentuho kirjoitti:

Juuri julkaistun raportin mukaan muovi ja betoni ovat suurimmat syyt äiti maapallon kiihtyvälle tuholle. Eps taloissa yhdistyvät molemmat.

No eihän noita eps taloja juuri kukaan tee, joten ei ne paljon tuhoa saa aikaiseksi. Riskirakenne jos mikä... tekeminen ja tiivistäminen vaatii ääretöntä tarkkuutta ja osaamista. Talon käyttö vaatii tekniikalta ja asujalta tarkkuutta ja ammattitietoa jottei talo homehdu. Palotilanteessa kuolee palokaasuihin ja myrkyttää naapurit. Eristyskykykään ei merkittävästi poikkea muista ratkaisuista ja säästö siinä on maksimissaan joitain satoka kilowatteja eli kymppejä euroissa vuodessa... kallis riskirakenne siis johon ei tulisi sekaantua markkinamyyntimiesten höpöttelyjen pohjalta.

niinjapirunkalliskinon kirjoitti:

Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden.. paitsi jos on kiviyläpohjalla tehty. Noita epsiharkkoja kun ei uskalla vibratakaan, niin rakenteeseen jää ilmataskuja.. nou hyvä.

Lue lisää

>Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden..

Mikään rakenne ei ole täysin immuuni huolimattomuuden aiheuttamalle tuholle.
Parhaat "huolimattomuutta" sietävät rakenteet on mielestäni kaasubetoniharkot, valubetoniharkot, kevytsoraharkot ja sitten muut seinärakenneratkaisut.
Yläpohjissa ehkä kaasubetonilankut, ontelolaatat ja sitten puurakenteiset.
(puurakenteisissa yläpohjissa on sata huonoa tapaa toteuttaa ja ehkä pari hyvää tapaa toteuttaa... Meillä puurakenteisen yläpohjan "ainoa" etu lienee sen tilaa säästävä tehokkuus, vastaavaan lämmöneristykseen olisi kivirakenteella tarvittu 20cm korkeampi talo... jonka jälkiviisaana olisin toki valinnut.)

Öljyn järkevin käyttö lienee muovieristeissä. Silloin öljy on sidottu rakenteeseen eikä pääse polton kautta kasvihuoneilmiötä tekemään.
Toki insinöörit voisi koettaa kehittää tikkutalojen tilalle jonkin harkkotalomaisemman muovieristetyn ratkaisun, jolla ratkaistaan kaikki eko-ongelmat ja sidotaan maksimimäärä hiiltä rakenteisiin. Haasteena se että puu on aina "elävä materiaali", siten että se laajenee ja supistuu kosteusvaihteluissa, tällöin pysyvän tiiveyden tekemisessä on ylimääräistä haastetta verrattuna betoniin.

epstalojentuho kirjoitti:

Juuri julkaistun raportin mukaan muovi ja betoni ovat suurimmat syyt äiti maapallon kiihtyvälle tuholle. Eps taloissa yhdistyvät molemmat.

Suomessa ei tehdä yhtään taloa ilman muovia ja betonia, eikä pahemmin muuallakaan maailmassa.
Sademetsien puita on tuhottu järkyttävästi, joten Vihervasurit keskittykää niihin.
Betoni on muovin lisäksi 100 prosenttisesti kierrätettävä materiaali, vihreät arvot kohdallaan.
Ruohonleikkurit ja muut pienkoneet aiheuttavat suuremmat päästöt kuin betonirakentaminen, joten liioittelee suuresti.
Hyvä eristäminen myös säästää päästöjä ja luontoa, joten laittakaa vaan reilusti näitä hyviä muovieristeitä.
Eps muotit ovat varsin mielenkiintoinen tapa rakentaa kevyesti ilman nosturikustannuksia, kiinnostaa !

Tuskin on eps muoteista kiinni tarvitaanko välipohjien elementtien tai kattoristikoiden nostamiseen nosturia. Kaikkien muidenkin harkkojärjestelmien seinät nousevat ilman nosturia. Turha argumentti siis.

Niin voihan niitä 25 kg harkkoja tietysti aina yksi kerrallaankin kantaa ylös, ei ole pakko välipohjan päälle nosturilla nostaa.
Ainoastaan Suomalainen rääkkää selkäänsä kantamalla harkko kerrallaan, muualla maailmassa nostellaan kätevästi nosturilla harkotkin paikoilleen.
Nosturikustannus on kuitenkin varsin pieni kokonaisuudessa, vaikka tehtaalta asti konevoimalla harkot siirreltäisiin. Varmasti väärä paikka säästää, selän kustannuksella.
Eristeen käyttäminen muottina on kuitenkin melko yksinkertainen ajatus ja varmasti käyttö lisääntyy, kunhan tieto ja taito leviää. Lopputulos ilmeisen kylmäsillaton ja betoni hyvin säälitä suojassa. Maailmassa lämpörappaus joka on lähes samaa tekniikkaa on todettu varsin toimivaksi ja käytetään paljon. Kannattaa huomioida, että hyvä eristys vähentää myös viilentämiseen tarvittavaa energiaa.
Rungon kustannus on kuitenkin varsin pieni kokonaisuudessa, niin miksi sitä ei tekisi kivimateriaalista hyvin eristettynä ?

Minulla on täyskivi ilman lisäeristettä. Kovillakin pakkasilla pärjää pelkällä takalla 175m2/2krs/22 astetta sisällä/3 pesällistä koivua... Revippä siitä

epstalojentuho kirjoitti:

Juuri julkaistun raportin mukaan muovi ja betoni ovat suurimmat syyt äiti maapallon kiihtyvälle tuholle. Eps taloissa yhdistyvät molemmat.

Eps-eristeessä on muovia erittäin vähän, käytännössä se on seisovaa ilmaa, joka eristää. Tutkimusten mukaan jo muutamassa vuodessa eps eristeenä tuottaa energiansa takaisin.

niinjapirunkalliskinon kirjoitti:

Ei ole kylmäsillaton ja pienelläkin huolimattomuudella voi unohtaa tiiveyden.. paitsi jos on kiviyläpohjalla tehty. Noita epsiharkkoja kun ei uskalla vibratakaan, niin rakenteeseen jää ilmataskuja.. nou hyvä.

Lue lisää

Miksi EPS-harkkojen täytössä ei käytetä IT-betonia? Sehän on juuri tarkoitettu vaikeasti valettaviin kohteisiin, kun massa on sen verran juoksevaa että menee tiheiden raudoitteiden lomaan ja erilaisiin onteloihin.

>Yllätyksenä tuli ehkä , ettei ulkoilman muutoksia tuulia ja sateita näe kuin ikunasta.

Harmi. Olisit laittanut Fenestra -ikkunat. ;-)

Olisikohan kyseinen Firma mennyt juuri silloin konkurssiin, enkä saannut sieltä tarjousta koskaan.
Tiilikatollakin varmaankin on osuutensa ja kivivilla eristeellä katossa, katon puolesta on myös hyvä vaimennus katossa, ei rapise vesipisarat.
Ontelolaatta alapohjassa myös jämäkän tuntuinen.
Eps-harkko on omasta mielestäni oikein hyvä ratkaisu ja helppo rakentaa. 450 mm paksuinen seinä ja graniitista kauniit ikkunalaudat, ei näytä paksuhko seinä mitenkään pahalta.
Rappauspinta ei ainakaan vielä ole ollut moksiskaan, eikä ainuttakaan halkeamaa ole missään. Työkaveri rakensi suurin piirtein samaan aikaan ja rappaus kirjava, rappari säästänyt laasteissa, luvannut maalata talon kustannuksellaan silikaatti maalilla.

Rakensimme eps-harklista talon ja siitä tuli kait ihan ok... Jouduimme myymään sen hieman keskeneräisenä emmekä ehtineet siinä asumaan. Syy aikaiseen myyntiin oli se, että myyjä pimitti kustannuksia ja budjetti meni täysin pieleen. Lähes neljännes oli liian vähän rahaa ja perse ei siihen enää revennyt. Se mikä yllätti eniten oli valubetonin kustannus... Se oli todellisuudessä 4 kertaa isompi kuin myyjä antoi ymmärtää. Meille myytyä takan kautta toimivaa lämmitysjärjestelmää ei saatu rakentaa, joten piti tehdä maalämpö. Telinekustannukset yllättivät myös pahasti... Aikataulu ei pitänyt lainkaan ja se olikin sitten siinä. Ei kait niissä eps muoteissa mitään iso vikaa ole, mutta kovinkaan edullisena systeeminä en sitä pidä... Enää

Teline-esimerkki.
Runkoa pystyttäneet miehet kehoittivat kysymään telinetarjousta "teline katajalta". Kysyin tarjouksen telineistä rakennuksen ympäri asennettuksineen ja purkuineen. 7000€ oli tarjous. Ei otettu.
Päädyin vuokraamaan 5 kpl haki-telineistä tehtyä tornia joita siirtelin ympäri ämpäri tarpeen mukaan. Taisi rapian tonnin kustantaa.
(Omatoimirakenaja varmaan rakentaa yhden kerroksen vaikka EPS paalien päältä.)

Valuharkkohommissa nostettiin nosturilla harkkolavoja muistaakseni kolme kertaa ja kaivinkoneella yhden kerran. Lisäksi ontelolaattojen nostamiseen tarvittiin nosturi. Kattotuolit nostettiin hiabilla ja harkkokuormat tyhjennettiin trukilla joka saatiin ilmaiseksi läheiseltä tehtaalta.

Avant pienkuormaajaa suosittelen harkkorakentajan leluksi. Itse ostin moisen vasta kun pihatyöt oli loppusuoralla. :(

enimäkseenpettynyt kirjoitti:

Rakensimme eps-harklista talon ja siitä tuli kait ihan ok... Jouduimme myymään sen hieman keskeneräisenä emmekä ehtineet siinä asumaan. Syy aikaiseen myyntiin oli se, että myyjä pimitti kustannuksia ja budjetti meni täysin pieleen. Lähes neljännes oli liian vähän rahaa ja perse ei siihen enää revennyt. Se mikä yllätti eniten oli valubetonin kustannus... Se oli todellisuudessä 4 kertaa isompi kuin myyjä antoi ymmärtää. Meille myytyä takan kautta toimivaa lämmitysjärjestelmää ei saatu rakentaa, joten piti tehdä maalämpö. Telinekustannukset yllättivät myös pahasti... Aikataulu ei pitänyt lainkaan ja se olikin sitten siinä. Ei kait niissä eps muoteissa mitään iso vikaa ole, mutta kovinkaan edullisena systeeminä en sitä pidä... Enää

Lue lisää

En tätä nyt oikein ymmärrä.

"Syy aikaiseen myyntiin oli se, että myyjä pimitti kustannuksia ja budjetti meni täysin pieleen."

Myyjä, vai myyjät? Ostitteko kaikki yhdeltä taholta? Jos näin, niin määrien laskenta ei ole myyjän vastuulla. Jos on, niin ne ostetaan pakettina.

"Se mikä yllätti eniten oli valubetonin kustannus... Se oli todellisuudessä 4 kertaa isompi kuin myyjä antoi ymmärtää. "

Valubetonin hinnan nyt pitäisi itse pystyä laskemaan suhteellisen helposti. Mikä aiheuttaa 4x kalliimman hinnan? Betonin myyjän arvio?

"Meille myytyä takan kautta toimivaa lämmitysjärjestelmää ei saatu rakentaa, joten piti tehdä maalämpö. "

Mikä estää takan tekemisen? Toiseen suuntaan tuon voisin ymmärtää, mutta oikeasti en sitäkään.

"Telinekustannukset yllättivät myös pahasti... "

Telinekustannukset ovat minimaalisia kokonaisuudessa. Itsellä pystytysvaiheessa 5 hakitelinettä 5 viikkoa (jossa yksi viikko ylimääräistä telineet ulkona pinossa pihalla). Teline maksoi 5€/vrk, eli yhteensä 5€/kpl x 5kpl x 25 = 625€. Roudaus molempiin suuntiin peräkärryllä ja tuolle jotain kuluja. Rappauksessa 6 vkoa 10 telinettä, eli 6x7 x 10 x 5 = 2100€. Eli merkityksetön.

Oliko tosiaan betonin, takan ja telineiden myyjä sama taho?

"Aikataulu ei pitänyt lainkaan ja se olikin sitten siinä. "

Tästä aiheutuneet kustannukset ymmärrän hyvinkin.

enimäkseenpettynyt kirjoitti:

Rakensimme eps-harklista talon ja siitä tuli kait ihan ok... Jouduimme myymään sen hieman keskeneräisenä emmekä ehtineet siinä asumaan. Syy aikaiseen myyntiin oli se, että myyjä pimitti kustannuksia ja budjetti meni täysin pieleen. Lähes neljännes oli liian vähän rahaa ja perse ei siihen enää revennyt. Se mikä yllätti eniten oli valubetonin kustannus... Se oli todellisuudessä 4 kertaa isompi kuin myyjä antoi ymmärtää. Meille myytyä takan kautta toimivaa lämmitysjärjestelmää ei saatu rakentaa, joten piti tehdä maalämpö. Telinekustannukset yllättivät myös pahasti... Aikataulu ei pitänyt lainkaan ja se olikin sitten siinä. Ei kait niissä eps muoteissa mitään iso vikaa ole, mutta kovinkaan edullisena systeeminä en sitä pidä... Enää

Lue lisää

Keneltä ostitte? Tutkimme onko vastaavia (me too) tapauksia enemmänkin.

Anonyymi kirjoitti:

Keneltä ostitte? Tutkimme onko vastaavia (me too) tapauksia enemmänkin.

missä tämä Metoo-ryhmä pyörii? Voisin liittyä siihen.

Energialaskelma ei mennyt läpi tuolla takka vastus hässäkällä... En muutenkaan oikein innostunut alkaa kompensoimaan ja suunnittelemaan lisää, joten unohdin tuon systeemin... Se kyllä tuntuikin hieman eksoottiselta systeemiltä näiden pumppuratkaisujen rinnalla. Kai sen jollain tappelulla olisi saanut tehdä, mutta en halunnut lähteä siihen hommaan.

Tuosta betonikulusta sen verran, että talopaketin myynyt henkilö osasi kyllä arvioida betonin menekin jokseenkin oikein, mutta ei hintaa ja sivukuluja, kut pumppausta, rahteja ja ylimääräisiä telinekustannuksia ( urakoitsija vaati telineet koko rungon ympäri, jotta niihin tuetaan muotit ja pääsee valamaan ilman telineiden siirtoja)... Sanoisin, että tuossa valuhommassa mentiin sellainen 10 Kilotonnia pieleen. Runkoa nysvättiin sellaisen 4 kuukautta, missä oli puolet liikaa. Sitten tämä ikkunatoimittaja, joka paketissa oli mukana, ei suostunutkaan toimittamaan ikkunoita, kun tämä myyjä oli pystyssä sen verran paljon... Siinä meni 3 viikkoa pieleen ja tuli talvi ja kaikkea... Emme vaimon kanssa enää kyenneet elämään projektin kanssa a löysimme onneksi ostajan rungolle... Notta tällainen tarina tämä.

kerrostaloasukki kirjoitti:

Energialaskelma ei mennyt läpi tuolla takka vastus hässäkällä... En muutenkaan oikein innostunut alkaa kompensoimaan ja suunnittelemaan lisää, joten unohdin tuon systeemin... Se kyllä tuntuikin hieman eksoottiselta systeemiltä näiden pumppuratkaisujen rinnalla. Kai sen jollain tappelulla olisi saanut tehdä, mutta en halunnut lähteä siihen hommaan.

Tuosta betonikulusta sen verran, että talopaketin myynyt henkilö osasi kyllä arvioida betonin menekin jokseenkin oikein, mutta ei hintaa ja sivukuluja, kut pumppausta, rahteja ja ylimääräisiä telinekustannuksia ( urakoitsija vaati telineet koko rungon ympäri, jotta niihin tuetaan muotit ja pääsee valamaan ilman telineiden siirtoja)... Sanoisin, että tuossa valuhommassa mentiin sellainen 10 Kilotonnia pieleen. Runkoa nysvättiin sellaisen 4 kuukautta, missä oli puolet liikaa. Sitten tämä ikkunatoimittaja, joka paketissa oli mukana, ei suostunutkaan toimittamaan ikkunoita, kun tämä myyjä oli pystyssä sen verran paljon... Siinä meni 3 viikkoa pieleen ja tuli talvi ja kaikkea... Emme vaimon kanssa enää kyenneet elämään projektin kanssa a löysimme onneksi ostajan rungolle... Notta tällainen tarina tämä.

Lue lisää

Vesitakkalla päälämmitysmuotona on puu ja hyötykerroin 0,5 , maalämmöllä sähkön haittakerroin 1,7 , energialskelmassa on kyllä jotain muuta mäihää.
Toimittajan talousvaikeudet eivät varmaankaan ole tuotteen vika.
Betonista saa hinnan pumpattuna, siihen tietysti vaikuttaa työmaan logistiikka, toimiiko se esimerkillisesti, ettei tule suuria odotusaikoja.
Olet lopulta ollut kuitenkin onnekas koska olet saannut rungon myytyä, budjettisi on varmasti ollut alimitoitettu, koska sisustus se on joka maksaa. Runkobetonin hinta hankkeessa on prosentin luokkaa.

Meillä meni valubetoniin n. 10000€. 180m2 talo. Onko paha?

kerrostaloasukki kirjoitti:

Energialaskelma ei mennyt läpi tuolla takka vastus hässäkällä... En muutenkaan oikein innostunut alkaa kompensoimaan ja suunnittelemaan lisää, joten unohdin tuon systeemin... Se kyllä tuntuikin hieman eksoottiselta systeemiltä näiden pumppuratkaisujen rinnalla. Kai sen jollain tappelulla olisi saanut tehdä, mutta en halunnut lähteä siihen hommaan.

Tuosta betonikulusta sen verran, että talopaketin myynyt henkilö osasi kyllä arvioida betonin menekin jokseenkin oikein, mutta ei hintaa ja sivukuluja, kut pumppausta, rahteja ja ylimääräisiä telinekustannuksia ( urakoitsija vaati telineet koko rungon ympäri, jotta niihin tuetaan muotit ja pääsee valamaan ilman telineiden siirtoja)... Sanoisin, että tuossa valuhommassa mentiin sellainen 10 Kilotonnia pieleen. Runkoa nysvättiin sellaisen 4 kuukautta, missä oli puolet liikaa. Sitten tämä ikkunatoimittaja, joka paketissa oli mukana, ei suostunutkaan toimittamaan ikkunoita, kun tämä myyjä oli pystyssä sen verran paljon... Siinä meni 3 viikkoa pieleen ja tuli talvi ja kaikkea... Emme vaimon kanssa enää kyenneet elämään projektin kanssa a löysimme onneksi ostajan rungolle... Notta tällainen tarina tämä.

Lue lisää

Oliko kyseessä kenties Passiivikivitalot? Konkkavalmis kuulemma...

kybädona kirjoitti:

Meillä meni valubetoniin n. 10000€. 180m2 talo. Onko paha?

On paha, koska 180 m2 talossa on seinää suurinpiirtein saman verran ja Eps-harkkoon betonia menee n. 120 litraa neliölle. Silloin betonimäärän pitäisi olla n. 20 m3. K 30 betonia 8 mm kivellä saa pumpattuna yleisesti alle 200 € kuutio. Oikea summa pitäisi olla 3 - 4000 € välillä.
Ilmeisesti sinulla lattiat ja anturat myös mukana, silloin aletaan olla tuossa luokassa.
180 m2 talon kustannus valmiina n. 400 000 €, joten jossain vastauksessa mainittu prosentin kustannus betonista seinässä on lähellä oikeaa kustannusta.
Työtä ja terästä tarvitaan sitten ja kustannus nousee, mutta ei sitä ilman työtä ja terästäkään tehdä ainuttakaan taloa.

Minulla meni seiniin ja aukkojen ylityksiin n. 30m3 kahdeksalla eri kuormalla toimitettuna. Rahteineen ja ylimääräisine pumppauslisineen kokonaiskustannus oli n. 237€/m3. Betonin hinta ja ensimmäinen puolituntia pumppausta oli joo karvan alle 200€/m3. Täytyy muistaa että seinän sisään saadun betonin lisäksi sitä jää kuormista yli mitä sitten leviteltiin pitkin tonttia ja osan jouduimme siirtämään poiskin tontilta.

Kun harkkojen lukumäärä on tiedossa voi laskea tarvittavan betonin litramäärän ja koettaa saada paremman hinnan. Kun me rakennettiin oli lammilla diili ruskon betonin kanssa ja otimme litkun sieltä. Myöhemmin kuulin että lohjan rudus olisi toimittanut jopa 50% edullisemmin. Tuo siis vuonna 2003.

Ja toteutumien perusteella väitän että valuharkkotalo on kallein, anyway.
Enkä osaa sanoa oliko hintansa väärti, enkä taida kevytharkkoja koskaan kokeillakaan, koetan olla kertarakentaja.

Valuharkkotalo on kaikista kallein, jopa kalliimpi kuin betonielementtitalo. Ihan pöhköpäistä hommaa etten sanoisi... valaa nyt pientalo paikalla

Parhaimmillaan tiiviinpi ja anteeksiantavanpi kuin elementti, massiivisempi ja lujempi kuin kevytsora/kevytbetoni, onkalot talotekniikalle eikä yleensä tarvitse erillisiä palkkeja aukkoihin. jne....

Eli melkolailla paras kaikista, mutta kallis joo.

Ei ole tiivein eikä laadukkain. Raskain ja kallein kyllä. Tekniikan suhteen ei mitään iloa. Melko huono tuote paitsi tukimuureissa fiksu.

raksaaja kirjoitti:

Kun harkkojen lukumäärä on tiedossa voi laskea tarvittavan betonin litramäärän ja koettaa saada paremman hinnan. Kun me rakennettiin oli lammilla diili ruskon betonin kanssa ja otimme litkun sieltä. Myöhemmin kuulin että lohjan rudus olisi toimittanut jopa 50% edullisemmin. Tuo siis vuonna 2003.

Lue lisää

Ei se massa siinä valuhommassa mitään meinaa... Se on se pumppaus ja muut oheiskulut kun maksaa.

eipäjuurijärkeä kirjoitti:

Ei ole tiivein eikä laadukkain. Raskain ja kallein kyllä. Tekniikan suhteen ei mitään iloa. Melko huono tuote paitsi tukimuureissa fiksu.

"Ei ole tiivein"
Miten se muka olisi muita ratkaisuja epätiiviinpi?

Valu hitsaa harkkovälit pomminvarmasti saumattomiksi, ikkunanympärykset pitää tehdä huolella kaikilla harkoilla, betonielementeissä saumat on tiivistyshaaste.

"Tekniikan suhteen ei mitään iloa. "
Mielestäni on perhanan kätevää kun saa putket (viemärit, vedet, pölynimurit, sähköt) harkkojen sisään ilman roilottamista.

Kyllä se edelleen on melkolailla teknisesti paras, miltei täydellinen (vaikka kallis & taitoa vaativa jne.)

"se on se pumppaus ja muut oheiskulut kun maksaa."

Riippuu tarjouksesta. Pumppaukset sun muut voi saada sisältymään kokonaan tai osittain hintaan, kun massaa on kylliksi. Niin ainakin meillä.

Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen kesken valutyön rakenteisiin... Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua. Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan. Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset. Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä. Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

suosinkylläroilotusta kirjoitti:

Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen kesken valutyön rakenteisiin... Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua. Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan. Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset. Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä. Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

Lue lisää

100% samaa mieltä!!!

suosinkylläroilotusta kirjoitti:

Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen kesken valutyön rakenteisiin... Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua. Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan. Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset. Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä. Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

Lue lisää

>Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen

Enpä sano että helpompaa. Helvettiä on teräsbetoniseinän roilottaminen, samalla menee esim. osa rakenneteräksistä poikki.
Eri asia on pehmeämmät rakenteet.

>kesken valutyön rakenteisiin...
Kesken valutyötä ei niitä ujuteta vaan ne on tehtävä ennen valua.

>Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua.
Tekniikka tulee ylhäältä alaspäin eli massan valumissuuntaan. Tekniikka ei siten vaikuta juurikaan valua vaikeuttavasti, harkkojen onkalot ja vaakateräkset on valtavan paljon suurempi haitta valuvaiheessa.

>Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan.

Se on totta. Roilotttaminen tulee tuossakohdin paljon edullisemmaksi ja logistisesti helpommaksi. Kaveripiirissäni on valuharkkotaloja onkaloihin putkittaneita ja roilottaneita. Teeseitse henkilölle putkitus enne valua on kustannuksiltaan neutraali/edullinen.

>Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset.

Mahtoi olla hyvät työkalut. Olen yhden rasian roilottanut seinään valujen jälkeen ennen pinnoitusta. Meni siihen varmasti puoli päivää puolipäivää työkalun tekemiseen.

>Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä.

Jos on putket rakenteissa voi silti roilottaa lisää niinpaljon kuin haluaa.

> Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

Ei hitossa. Ennemmin myyn talon. ;-)
(oikeasti, niin pölyistä hommaa että toivottavasti koskaan ei tarvitse moista tehdä)

raksaaja kirjoitti:

>Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen

Enpä sano että helpompaa. Helvettiä on teräsbetoniseinän roilottaminen, samalla menee esim. osa rakenneteräksistä poikki.
Eri asia on pehmeämmät rakenteet.

>kesken valutyön rakenteisiin...
Kesken valutyötä ei niitä ujuteta vaan ne on tehtävä ennen valua.

>Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua.
Tekniikka tulee ylhäältä alaspäin eli massan valumissuuntaan. Tekniikka ei siten vaikuta juurikaan valua vaikeuttavasti, harkkojen onkalot ja vaakateräkset on valtavan paljon suurempi haitta valuvaiheessa.

>Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan.

Se on totta. Roilotttaminen tulee tuossakohdin paljon edullisemmaksi ja logistisesti helpommaksi. Kaveripiirissäni on valuharkkotaloja onkaloihin putkittaneita ja roilottaneita. Teeseitse henkilölle putkitus enne valua on kustannuksiltaan neutraali/edullinen.

>Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset.

Mahtoi olla hyvät työkalut. Olen yhden rasian roilottanut seinään valujen jälkeen ennen pinnoitusta. Meni siihen varmasti puoli päivää puolipäivää työkalun tekemiseen.

>Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä.

Jos on putket rakenteissa voi silti roilottaa lisää niinpaljon kuin haluaa.

> Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

Ei hitossa. Ennemmin myyn talon. ;-)
(oikeasti, niin pölyistä hommaa että toivottavasti koskaan ei tarvitse moista tehdä)

Lue lisää

Kevytbetonia on kiva roilottaa... Menee kevyesti eikä turhia pölise.... Varsinkin jos on oikeanlaiset koneet. Me saimme roilokoneen talopakettimmyyjältä lainaan viikonlopuksi. Koppa sidukkaa siinä tosin meni, mutta oli mukavat talkoot nuo.

raksaaja kirjoitti:

>Kyllä tekniikan roilottaminen on helpompaa ja nopeampaa kuin putkistojen ujuttaminen

Enpä sano että helpompaa. Helvettiä on teräsbetoniseinän roilottaminen, samalla menee esim. osa rakenneteräksistä poikki.
Eri asia on pehmeämmät rakenteet.

>kesken valutyön rakenteisiin...
Kesken valutyötä ei niitä ujuteta vaan ne on tehtävä ennen valua.

>Samoihin onkaloihin, mihin pitäisi luotettavasti vibrata valulitkua.
Tekniikka tulee ylhäältä alaspäin eli massan valumissuuntaan. Tekniikka ei siten vaikuta juurikaan valua vaikeuttavasti, harkkojen onkalot ja vaakateräkset on valtavan paljon suurempi haitta valuvaiheessa.

>Lisäksi roilotus on siistiä sisäduunia eikä tarvitse sähkäriä ja putkaria ennenkuin tekniikkaa oikeasti asennellaan.

Se on totta. Roilotttaminen tulee tuossakohdin paljon edullisemmaksi ja logistisesti helpommaksi. Kaveripiirissäni on valuharkkotaloja onkaloihin putkittaneita ja roilottaneita. Teeseitse henkilölle putkitus enne valua on kustannuksiltaan neutraali/edullinen.

>Meillä meni yksi viikonloppu kun vaimon kanssa hoidettiin kaikki talon roilotukset.

Mahtoi olla hyvät työkalut. Olen yhden rasian roilottanut seinään valujen jälkeen ennen pinnoitusta. Meni siihen varmasti puoli päivää puolipäivää työkalun tekemiseen.

>Ehdittiin siinä vielä tekemään viimehetken muutoksia rasiasijoituksiin. Jos olisi ollut putket rakenteissa, niin olisi jäänyt sekin tekemättä.

Jos on putket rakenteissa voi silti roilottaa lisää niinpaljon kuin haluaa.

> Nyt kun muutimme hieman huonejärjestystä, niin roilotimme telkkarille uuden paikan... Melko kätevää, suosittelen.

Ei hitossa. Ennemmin myyn talon. ;-)
(oikeasti, niin pölyistä hommaa että toivottavasti koskaan ei tarvitse moista tehdä)

Lue lisää

pukkaa.Kahikivi tai poltettu tiili oikeesti muurattuna.
Hyvät ihmiset muovi ja teräsbetoniseinien sisällä?

raksaaja kirjoitti:

Ja toteutumien perusteella väitän että valuharkkotalo on kallein, anyway.
Enkä osaa sanoa oliko hintansa väärti, enkä taida kevytharkkoja koskaan kokeillakaan, koetan olla kertarakentaja.

Lue lisää

Yksi valuharkkotalon kustannuksia nostava tekijä on ulkopuolen rappaus (sisäpuolenkin jo pätäkkää riittää). Miksei pientalojen verhoiluun käytetä peltiä? Siedetäänhän peltiä katoilla.

Olemme asuneet 6 vuotta EPS talossa ja sitä ennen 10 hirsitalossa... Sanoisin, että muuttaisin takaisin hirsitaloon jos olisi mahdollista. Syynä tähän rungon suhteellisen massan keveys, mikä ei tasaa siätilan lämpöä yhtä miellyttävästi kuin massiivirakenne. Lisäksi tietyillä keleillä kun ulko ja sisälämpötilan vaihtelut ovat suuria, tunne on hieman elahatanut sisällä. En ole aivan varma toimiiko tämä rakenne aivan oikein.

"ei tasaa siätilan lämpöä yhtä miellyttävästi kuin massiivirakenne."
Jos massa on eristeen sisällä niin eihän se kamalasti pääse tasaamaan. Eli jos lattialämmitys on perässä ulkolämpöä humpaa myös sisäilman lämpö.

Siksi parempi että EPS on valubetonin sisällä. ;-)

Lämmöneristeen sisäpuoliset seinäthän on huoneen lämpötilassa tai ainakin hyvin lähellä sitä. Siksipä massiiviset seinät pyrkivät pitämään sisäilman lämpötilan tasaisena. Betoniset ja tiilestä tehdyt seinät on siten paras ratkaisu betonisen lämmityslattian yhteydessä.

Lämmitys kannattaa olla lattiassa koska:
-lattian alle saadaan edullisesti paljon eristettä, tällöin talon lämpimin kohta eli lämmitysjärjestelmä ei hukkaa niin paljoa energiaa kuin esim. jos lämmitys on seinällä.
-lämpö nousee ylöspäin, senkin vuoksi lämmitys kannattaa olla lattiassa, sadaan mahdollisimman tasalämpöinen ja vedoton asunto.

Meillä on yläkerrassa 120m2 ulkoseinää ja 100m2 lattiaa. Eli ulkoseinäpintaa on enemmän. Alakerrassa on 130m2 ulkoseinää ja 114m2 lattiaa.
Siihen lisäksi väliseinät joilla lämmityspintaa olisi kaksinkerroin. Eli seinäpintaa on enemmän kuin lattiaa, eli sikäli lämmitys kannattaisi olla seinissä. Mutta edellä mainituista syistä se on lattiassa.

Rakennuksen massa mahtaa osin auttaa meillä siinä että voin "sammuttaa" lämmityksen kalliin pössisähkön ajaksi ilman että talon sisälämpö havaittavasti laskee.

Kyllä kaiken A ja O on hyvä eristys, pelkkä kivi tai betoni eristää huonosti.
Jos talosi on ilmatiivis ja hyvin eristetty, ei vuorokaudenkaan sähkökatkos aiheuta ongelmia muutaman asteen ulkoilman pakkasessakaan.
Esimerkiksi 200 mm Uretaani eristetty puurunkoinen talo kuluttaa energiaa jo erittäin vähän, siinä ei varaavilla massoilla ole enää merkitystä kuin promilleluokkaa.
Valettavien kiviharkkojen U-arvot ovat luokkaa 0.17, eivät siis kovin hääppöisiä eristämään.

0,17 on helkutin hyvä u-arvo seinässä. Sehän on se matalaenergiatalon vertailuarvokin! Siitä jos lähtee eristämällä parantamaan, niin vaikutukset energiankulutukseen ovat vuodessa alle kaljakorin arvoisia. Se, että joku haluaa yltiöpäisesti lisätä eristystä ei tee muista päätöksistä huonoja tai huonompia. Energiatehokkuuteen vaikuttaa paljon enemmän huolellinen rakentamisen laatu ja tekniset järjestelmät, kuin seinän U-arvo. Muutenkin U-arvo mittaa vain lämmönläpäisykykyä, eikä ota huomioon rakenteen muita mahdollisia energiataloudellisuuteen vaikuttavia asioita, kuten kosteuskäyttäytymistä, tiiveyttä, kylmäsiltoja, varaavuutta jnejne. On aivan turha tuijottaa U-arvoja, jos muita arvoja ei ota huomioon. Toki ymmärrän, että näillä eristevalmistajilla ei muuuuu kuin UUUU-arvo olekaan mielessä... Lukekaapa viikonlopun Hesarin oiva kirjoitus aiheesta. Taitavat olla samat lobbaajat tällä palstalla eristeiden perään huutamassa.

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265 on muuten linkki tuohon juttuun... Aika hyvää tekstiä liiallisen eristämisen ja tekniikkaorjuuden vaaroista

Totuudentorvisoi kirjoitti:

Kyllä kaiken A ja O on hyvä eristys, pelkkä kivi tai betoni eristää huonosti.
Jos talosi on ilmatiivis ja hyvin eristetty, ei vuorokaudenkaan sähkökatkos aiheuta ongelmia muutaman asteen ulkoilman pakkasessakaan.
Esimerkiksi 200 mm Uretaani eristetty puurunkoinen talo kuluttaa energiaa jo erittäin vähän, siinä ei varaavilla massoilla ole enää merkitystä kuin promilleluokkaa.
Valettavien kiviharkkojen U-arvot ovat luokkaa 0.17, eivät siis kovin hääppöisiä eristämään.

Lue lisää

Joo. Ei se betoni eristä hyvin. Ei kukaan ole näin väittänytkään. Betoni, ja rakenteiden massiivisuus yleensäkin, tasaa lämpötilaeroja. Massiivisten rakenteiden energiansäästössä on kyse tästä lämmön tasaavuudesta.

Voinhan nuo seinät rakentaa äärettömän eristäväksi. Jäähdytys päälle kun aurinko paistaa ikkunoista ja mahdollisesti lämmitystä muulloin. Lämmön varaavuus rakenteista hyödyttää liikalämmön varaamisella rakenteisiin ja sen liikalämmön luovuttamista.

Aivan varmasti paremman lämmöneristyksen saa kevytrakenteisesta puutalosta samalla hintaa. Joidenkin mukaan tämä lämmöneristävyys on itseisarvo. itse asiassa monet ajattelevat näin. Tämä tuntuu olevan jopa ns. virallinen kanta nykyään.

hyväartikkeli kirjoitti:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265 on muuten linkki tuohon juttuun... Aika hyvää tekstiä liiallisen eristämisen ja tekniikkaorjuuden vaaroista

Lue lisää

Yksinkertaisesti huono artikkeli.

Ensin lähdetään liikkeelle siitä, että joku haluaa rakentaa talon itse piilukirveellä. Aika vähän tekemistä rakentamisen kanssa.

Sen jälkeen video siitä miten rakenteissa olevat pöpöt leviävät sisäilmaan koneellisen ilmavaihdon seurauksena koska se on alipaineinen. Kuka haluaa ylipaineistaa talonsa???

Tämän jälkeen kritiikkiä energiavaatimuksia kohtaan. Osittain varmaankin totta. Tuntuu, että edetään varsin nopeasti. Ero 15v sitten rakennettujen ja nykyisten välillä on huikea. Valmistajat pysynevät perässä, mutta rakentajilla ei ole mitään koulutusta asiaan ja mennään kuten ennenkin.

Päästään ilmavaihtoon, jonka todetaan olevan liioiteltua ja pahasta. Verrataan ranskalaisen ja suomalaisen koulun ilmanvaihtomääriä. Tuolla Ranskassa edelleen avataan ne ikkunat välitunnilla. Ei varmaankaan järkevää Suomessa talvella.

Koneellisen ilmanvaihdon epäillään olevan syyllinen sisäilmaongelmiin? Jotenkin koneellinen ilmanvaihto pilaa ilman. Meneekö home pyörälle päästään kun se menee tuulettimen läpi ja suuttuu?

Mitenkä välipohjaan vaikuttaa mitenkä ilma liikkuu ympärillä? Alipaine jotenkin imee loputtomasti sitä "normaalia" painetta välipohjasta?

Kasvustoa ilmavaihtokanaviin? Jep.

Se on totta, että ilmanvaihtokoneet ovat liian monimutkaisia. Niissä on suodattimia joita tulee vaihtaa ja lisäksi säätökytkin jonka voi vääntää minimiin. Ikävä kyllä. monimutkaisia ne eivät ole, mutta ihmisten tietämys on olematon. Ja miksei olisi? Missä asiaa opetettaisiin muualla kuin kansaperinteenä 70- luvun tietoiskuissa?

Kalliita ilmavaihtokoneet todellakin ovat, mutta niiden käyttämä energia vs. niiden säästämä energia on ovat suhteeltaan huomattavasti parempi kuin esim. ilmalämpöpumppujen, jotka ovat muodikkaita ja saman hintaisia.

Esimerkki rakennustekniikan laitoksesta. Luuleeko joku, että kyseinen laitos rakensi rakennuksen? Rakensiko koululaiset koulun?

Sitten päästäänkin outoon asiaan, eli energiansäästö ei säästäkkään energiaa. Joopa joo.

Mielenkiintoista, että palataan ilmavaihdon ongelmiin ja se painovoimainen todetaan hyväksi koneellisella poistolla tehostettuna. Aikaisemmin se alipaine kylläkin lisäsi ongelmia, mutta nyt ei kuitenkaan asia ole niin, koska ilmavaihto onkin painovoimainen koneellisella poistolla avitettuna. Wau.

No joo. Enpä jaksa paatostani enempää jatkaa.

Itse kyseenalaistaisin puutalorakentamisen Suomessa. Miksi halutaan tunkea riskialtista materiaalia rakenteisiin? Se palaa, lahoaa, alusta mikrobeille, elää kuivuen ja laajentuen kosteuden mukaan, painuu kasaan jne. Joku muu syy kuin perinteet ja lobbaus?

hyväartikkeli kirjoitti:

http://www.hs.fi/sunnuntai/a1453441238265 on muuten linkki tuohon juttuun... Aika hyvää tekstiä liiallisen eristämisen ja tekniikkaorjuuden vaaroista

Lue lisää

Hemmetin hyvä artikkeli ja asia on juuri näin. Energiasäädösten kiristämistä ajaa ja lobbaa eristeteollisuus yhdessä ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiä valmistavan teollisuuden kanssa... ja rakentaja maksaa koko ajan enemmän. Järeät koneet vaaditaan jotta nämä lobatut eristemassat pysyisivät kuivina. Hienoa, että hesari uskaltaa nousta barrikadeille! Nämä EPS eristeet ovat yksi isoimmista lobbaajista. Ymmärrän kyllä miksi tässä keskustelussa ei HSn juttu miellytä ;)

hesarin höpöhöpöartikkeli on käsitelty tuolla
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14084715/koneellinen-ilmanvaihto---talon-surma

Artikkeli on "7-päivää" -tasoinen asiapitoisuudeltaan.

Toki huonosti eristettyjen ja vanhojen tikkutalojen myyjät yms. lobbarit ovat "innoissaan". ;-)

raksaaja kirjoitti:

hesarin höpöhöpöartikkeli on käsitelty tuolla
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14084715/koneellinen-ilmanvaihto---talon-surma

Artikkeli on "7-päivää" -tasoinen asiapitoisuudeltaan.

Toki huonosti eristettyjen ja vanhojen tikkutalojen myyjät yms. lobbarit ovat "innoissaan". ;-)

Lue lisää

Lobbausta lobbausta vaan

Tämä keskustelu ja myös tuo hesarin artikkeli avasi silmäni. Valitsen riskittömimmän tien ja massiivirakenteen. Minun taloni seiniin ei lisäeristeitä laiteta ja rakennetta pilata höyrynsululla. Ilmanvaihtokoneen otan toki, mutta käytän sitä pienimällä teholla.

Ikävä jos jouduit hesarin artikkelin kusettamaksi.

Suuremman riskin otat aina jos jätät höyrynsulun pois.
Mutta onneksi maalit monasti toimivat jo riittävänä höyrynsulkuna ja saat kivan "pullotalon" joka on terveellinen asua.

Ilmanvaihto suunnitellaan määräysten mukaan. Eli hankit koneen joka 50% asetuksella täyttää määräysten mukaisen ilmanvaihdon.
Sitten voit optimoida sen mukaan montako ihmistä talossa on ja säätää huonekohtaisesti.
Mutta mikäli tiputat ilmanvaihdon pienimmälle, pidä huoli siitä että alipaineisuus säilyy kuitenkin.

Rakentaja2016 kirjoitti:

Tämä keskustelu ja myös tuo hesarin artikkeli avasi silmäni. Valitsen riskittömimmän tien ja massiivirakenteen. Minun taloni seiniin ei lisäeristeitä laiteta ja rakennetta pilata höyrynsululla. Ilmanvaihtokoneen otan toki, mutta käytän sitä pienimällä teholla.

Lue lisää

Tällä hetkellä ehkä yksi yleisimpiä kosteusvaurioituneita ja homehtuneita rakenteita on tilli villa tiili ilman höyrynsulkua. Kosteus kauniisti pisaroituu jääkylmään tiileen ja valuu alas villaa pitkin. Hieman pölyä ravinteeksi ja mikrobit viihtyvät, kulkeutuen sisäilmaan.
Muovieristeiset massiiviharkot toimivat kuten massiivirakenteet, eristävät ainoastaan paljon paremmin. Kosteus liikkuu vesihöyrynä tällaisissa rakenteissa joissa on kosteuskapasiteettia erittäin hitaasti ja kuivuu lämmittäessä ulospäin, sekä betonin kemiallinen reaktio sen lujittuessa käyttää kosteutta hyödykseen.
Olkoon kyseessä eps-harkko, eli valettava eps muotti, toimivat nämä rakenteet kosteusteknisesti moitteetta, vaikka eristystä olisi hieman enemmänkin. Jos joltakin löytyy tutkimus tai jopa käytännön kosteusongelma näiden rakenteiden toimimattomuudesta, niin linkkiä tänne tutustun mielelläni.
Ilmanvaihto tarvitaan kaikissa taloissa myös hirsitaloissa, mikään rakennusmateriaali tai rakennustapa ei pysty sitä korvaamaan.

V.Ahanen kirjoitti:

Tällä hetkellä ehkä yksi yleisimpiä kosteusvaurioituneita ja homehtuneita rakenteita on tilli villa tiili ilman höyrynsulkua. Kosteus kauniisti pisaroituu jääkylmään tiileen ja valuu alas villaa pitkin. Hieman pölyä ravinteeksi ja mikrobit viihtyvät, kulkeutuen sisäilmaan.
Muovieristeiset massiiviharkot toimivat kuten massiivirakenteet, eristävät ainoastaan paljon paremmin. Kosteus liikkuu vesihöyrynä tällaisissa rakenteissa joissa on kosteuskapasiteettia erittäin hitaasti ja kuivuu lämmittäessä ulospäin, sekä betonin kemiallinen reaktio sen lujittuessa käyttää kosteutta hyödykseen.
Olkoon kyseessä eps-harkko, eli valettava eps muotti, toimivat nämä rakenteet kosteusteknisesti moitteetta, vaikka eristystä olisi hieman enemmänkin. Jos joltakin löytyy tutkimus tai jopa käytännön kosteusongelma näiden rakenteiden toimimattomuudesta, niin linkkiä tänne tutustun mielelläni.
Ilmanvaihto tarvitaan kaikissa taloissa myös hirsitaloissa, mikään rakennusmateriaali tai rakennustapa ei pysty sitä korvaamaan.

Lue lisää

Ero on siinä, että höyrynsulut ja ilmanvaihtokone vaaditaan näihin lisäeristysratkaisuihin. Massiivirakenteet eivät niitä toimiakseen välttämättä tarvitse tai ne eivät ainakaan vaurioidu niiden puutteesta. Siinä ero! Massiivirakenne on varmin ja myös käytännössä energiatehokkain. Paperilla voivat muut esitellä juttujaan.

Ilmanvaihto vaaditaan kaikkiin rakennuksiin jossa lain mukaan aiotaan asua.

Mikäli ilmanvaihto on painovoimaisesti toteutettu, senkin pitää olla riittävän tehokas jotta sisäilma pysyy terveellisenä hengittää.

Painovoimaisessa järjestelmässä kaikki sisäilmassa oleva lämpöenergia menee pihalle kerran kahdessa tunnissa mikäli määräykset täytetään.
Kesällä painovoimainen ilmanvaihto ei toimi lainkaan, paitsi kovalla tuulella.

Painovoimaisen ilmanvaihdon kait voi rakentaa kaikkiin taloihin samoin rajoituksin, oli lisäeristettä tai ei. "Lisäeriste" ei vaikuta ilmanvaihdon tarpeeseen kuten esim. ilmatiiveys. Rakoseinäladossa ei tarvitse ilmanvaihtoa erikseen.

"Massiivirakenteet eivät... eivät ainakaan vaurioidu niiden puutteesta"

Kosteuden päästäminen rakenteeseen ja puutteellinen ilmanvaihto on riski kaikille rakenteille. Mikäli poistoa ei ole kylliksi huoneilman kosteus tuhoaa ensimmäisenä yleensä katon rakenteita.

Muuten samaa mieltä pl.

"Siksi kivitaloissakin olisi hyväksi käyttää aitoa puuta jonkin verran verhoilussa, jotta talvista sisäilman kosteutta voitaisiin tasata."

Tämä on harhaa. Jos nyt oletetaan tuon puun nostavan kosteutta vaikka ruhtinaallisen yhden prosenttiyksikön verran, niin tämä edellyttäisi aivan tolkutonta määrää puuhun sitoutunutta vettä.

23 asteinen ilma voi sitoa itseensä 17,6g/kg, eli kuutiossa ilmaa n. 23 grammaa. tämän yhden prosenttiyksikön lisääminen vaatii kuutioon ilmaa 0,23 grammaa.

Puoli vuotta kesällä kosteus varautuu esim. näihin sisäverhouksen paneeleihin ja talvella paneelit luovuttaa kosteutta toiset puolet vuodesta. Ilmaa vaihdetaan talossa 80 ltr/s. Ilmaa vaihdetaan 1/2 vuoden aikana 180 (pv) x 24 (h) x 60 (min) x 60 (s) x 0.08m3 = 1 200 000 kuutiota. Prosenttiyksikön nostaminen vaatisi vettä 1 200 000 m3 x 0,23 g/m3 = n. 300 kg.

Aika märkiä saavat paneelit olla, jotta noihin on 300 litraa vettä sitoutunut. Tuolla 300:lla litralla saadaan siis yksi prosenttiyksikkö ilmankosteutta nostettua jota ei edes huomaa. 10% prosenttiyksikköä isompi ilmankosteus vaatisi vettä paneeleihin 3 kuutiota.

==> Puun ilmankosteutta tasaava ominaisuus on mielikuvaa, jota ruokitaan vastoin totuutta.

Tee se itse insinöörit täälä briljeeraa luvuilla ja nippelitiedolla. Olen rakentanut itselle 3 täyskivitaloa ja välissä kokeilin valubetoniharkoista tehtyä rakennetta ja elementtiä... Näihin EPS viritelmiin en aio sekaantua. Kaikki talot on tehty samojen piirustusten pohjalta -90 luvun alusta lähtien. Yhdessä versiossa on kiviyläpohja ja muissa puuyläpohja. Fakta on, että lämmityskuluihin meni vähiten rahaa tuossa kiviyläpohjaisessa massiivikiviseinäisessä ratkaisussa. Kakkosena tulevat täystiili ja toinen sipotalo. Neljännelle sijalle pääsee valubetonitalo ja elementtitalo on selkeästi huonoin. Olen vahvasti sitä mieltä, että seinän U-arvolla ei isoa merkitystä ole sillä parhaiten eristävässä talossani seinän U-arvo oli muistaakseni 0,27 tai jotain.

"Puu on rakenteeltaan niin tiivistä, että kosteutta voi tunkeutua seinään noin sentin syvyydellä sieltä se sitten voi tasata jonkin verran sisäilman kosteutta"

Miten se kosteus sieltä voi päätyä takaisin sisäilmaan? Fysiikan lait siirtää kosteutta ulospäin.

En nyt muista ainoatakaan tutkimusta jossa olisi osoitettu ulkoseinien hengittävyyden auttaneen terveellisen sisäilman kosteuden ylläpitämistä.
Onko jossain? Linkki?

raksaaja kirjoitti:

"Puu on rakenteeltaan niin tiivistä, että kosteutta voi tunkeutua seinään noin sentin syvyydellä sieltä se sitten voi tasata jonkin verran sisäilman kosteutta"

Miten se kosteus sieltä voi päätyä takaisin sisäilmaan? Fysiikan lait siirtää kosteutta ulospäin.

En nyt muista ainoatakaan tutkimusta jossa olisi osoitettu ulkoseinien hengittävyyden auttaneen terveellisen sisäilman kosteuden ylläpitämistä.
Onko jossain? Linkki?

Lue lisää

Panu Kailan kirjassahan näin todetaan ja se riittää monelle totuudeksi.

Linkkejä kyseisestä kirjasta ei kyllä löydy.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Panu Kailan kirjassahan näin todetaan ja se riittää monelle totuudeksi.

Linkkejä kyseisestä kirjasta ei kyllä löydy.

Niinpä, heh. "Talotohtori" oli raskasta luettavaa. Alkuosa enemmän ok, loppupuoli oli kuin aivopesun/vieraan uskonnon tyrkytystä.

http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=197&id2=217
Siellä mm.
-VTT saksa, belgia, italia tutkimus. kahden hengen makuuhuoneesta mitattuna vuodenmittaan sisäilman kosteus.
-vertailussa maalaamaton puuverhoiltu makuuhuone ja latex maalattu.
-latex maalatussa sisäilman kosteus sahasi liian kuivan ja liian kostean väliä

jne.
Oleellista olisi saada tutkimusmateriaali.
-minkälainen oli rakenne puuverhoilun takana
-oliko kyseessä ulkoseinät vaiko väliseinät
-minkälaiset tulokset saatiin esim suomen talvessa

raksaaja kirjoitti:

Niinpä, heh. "Talotohtori" oli raskasta luettavaa. Alkuosa enemmän ok, loppupuoli oli kuin aivopesun/vieraan uskonnon tyrkytystä.

http://www.perinnemestari.fi/index.php?id=197&id2=217
Siellä mm.
-VTT saksa, belgia, italia tutkimus. kahden hengen makuuhuoneesta mitattuna vuodenmittaan sisäilman kosteus.
-vertailussa maalaamaton puuverhoiltu makuuhuone ja latex maalattu.
-latex maalatussa sisäilman kosteus sahasi liian kuivan ja liian kostean väliä

jne.
Oleellista olisi saada tutkimusmateriaali.
-minkälainen oli rakenne puuverhoilun takana
-oliko kyseessä ulkoseinät vaiko väliseinät
-minkälaiset tulokset saatiin esim suomen talvessa

Lue lisää

Luin kyseisen teoksen n. 6 vuotta sitten, aivan "yleissivistyksen" kannalta, jahka tuota niin paljon siteerataan.

Alku meni aivan OK, mutta sitten alkoi tosiaan uskontoon verrattavaa tarina tulla. Hengittävyyden sanamuotoa en muista, mutta ideana ei ollut se, että jokin aine imee kosteutta, vaan aineen pitää solutasolla imeä vettä, eli hengittää.

Hiekka ei esimerkiksi ole hengittävää, koska siitä ei solurakennetta löydy. Solurakenne löytyy ainoastaan ja pelkästään orgaanisesta aineesta. Tästä päästiinkin näppärästi siihen, että vain orgaaninen aine on oikea rakennusaine ja muut vääriä.

Öljypohjaiset, kuten muovit, maalit, öljyt ovat pahasta ja orgaanisista aineista tehdyt kuten terva, pellavaöljy, puu, paperi ovat hyviä.

Yllä oleva varmaankin aloittaa vääräuskoista vastaan sodan.

Ei kai kukaan oleta keskelle olohuonetta taapeliin kuivaa lautaa tuomalla saavansa ilmankosteuden hallintaan.

Sinänsä ulkoseiniin imeytyvä kosteus osittain siirtyy sisäilmaan takaisin hirsirakennuksessa, koska hirsiseinässä on paljon vuotoilmaa. Ilmankosteus kulkeutuu kosteasta kuivempaan ja nämä vuotokohdat ovat kuivan vuotoilman seurauksena kuivempia, kuin puu siinä ympärillä lähellä ulkoseinän sisäosaa. Jos/kun tämä vuotoilma tukitaan, vaikka sillä tervapaperilla, ei kosteus enää pääsee takaisin sisäilmaan, vaan se jatkaa matkaansa kohti seinän ulko- osaa, josta kosteus haihtuu ulkoilmaan lopulta.

Vaikka hirsiseinästä ei tuota tervapaperia löydy matkaa kuitenkin suurin osa kosteudesta ulos, eikä suinkaan sisälle. Eli ilma on kuivempaa kuin talossa josta löytyy höyrysulku.

Mitä sisäseiniin tulee, niin niissä puun kyky imeä kosteutta on kuitenkin aika vaatimaton. Edellä ynnäilin paljonko yksi prosenttiyksikkö edellyttää veden varastoitumista, eli 300 litraa. Jokainen ymmärtää mitä tarkoittaa sisäverhouksen sisältämä 300 litraa. Ei vain tapahdu. Ja tällä saataisiin yksi prosenttiyksikkö lisää kosteutta sisäilmaan, joka puolestaan on olematon määrä.

Jos oikein muistan, niin 20 asteen lämpötilassa puun tasapainokosteus on 10% kun ilmankosteus on 60% (kesä) ja puun tasapainokosteus on 5% kun ilmankosteus on 20% (talvi). Tuo 300 litraa vaatisi siis 300/0,05 = 6 000kg sisäpaneeleita. Joku voi korjata, jos muistan tasapainokosteudet väärin.

Mutta jos joltakin löytyy tutkimustietoa päinvastaisesta otan sen mielelläni vastaan ja luen tarkasti.

Kivi ei ole eriste. Siksipä se on helppo päihittää eristeellä.
Jos 60cm eristeen alle laitetaan 20cm ontelolaatat, ontelolaatat varmaan parantaa lämpötaloutta 1-2%.
5cm uretaani vaikuttaa ehkä (5/65)*100%=7%
20cm kaasubetonilaatta vaikuttaisi ehkä saman 7%

ihan maalaisjärjettömyydellä heitettynä
hox kiviyläpohja lisää talon korkeutta n. 20cm (hintaa, hukkatilavuutta jne.).

Ja vesikatteena huopakate vaimentaa myös sateen äänet pois, muttei hornetteja.
Lisävaimennusta saisi levyttämällä kevyen yläpohjan alapinnan kipsilevyllä.

Näitä juttuja kirjoittelee ne, jotka eivät ole asuneet kuunnon kivitalossa jossa yp on myös kiveä.

raksaaja kirjoitti:

Kivi ei ole eriste. Siksipä se on helppo päihittää eristeellä.
Jos 60cm eristeen alle laitetaan 20cm ontelolaatat, ontelolaatat varmaan parantaa lämpötaloutta 1-2%.
5cm uretaani vaikuttaa ehkä (5/65)*100%=7%
20cm kaasubetonilaatta vaikuttaisi ehkä saman 7%

ihan maalaisjärjettömyydellä heitettynä
hox kiviyläpohja lisää talon korkeutta n. 20cm (hintaa, hukkatilavuutta jne.).

Lue lisää

Korjauksena sen verran, että sipolankku on 25cm, ei 20cm. Tuo 25cm vastaa vajaa 10cm villaa.

Kukaan ei varmasti väitä, että kyseinen vajaa 10cm villaa mitään ihmeitä eristävyydelle tekee, mutta tiiveydelle kyllä.

Tiiviin saa muutenkin kyllä hyväksi kunhan on huolellinen ja tekee itselle. Ainakin niin kauan kunnes ensimmäinen kurrepesue tekee pesänsä yläpohjaan...

raksaaja kirjoitti:

Ja vesikatteena huopakate vaimentaa myös sateen äänet pois, muttei hornetteja.
Lisävaimennusta saisi levyttämällä kevyen yläpohjan alapinnan kipsilevyllä.

Ei kai nyt kukaan vertaan kipsilevyn ja sipolankun desibelivaimennusta toisiinsa oikeasti?

Kivivilla vaimentaa ääntä hyvin. Ekovilla ja sen alla kipselevy, niin kurrepesueen suolistoäänetkin kuuluvat sisälle.

onnellinenSipokki kirjoitti:

Ei kai nyt kukaan vertaan kipsilevyn ja sipolankun desibelivaimennusta toisiinsa oikeasti?

Kivivilla vaimentaa ääntä hyvin. Ekovilla ja sen alla kipselevy, niin kurrepesueen suolistoäänetkin kuuluvat sisälle.

Lue lisää

Vielä lisäten, että huopakate vaimentaa kyllä sateen rummutusta (oikeammin estää äänen syntymisen), mutta äänieristeenä muuta melua vastaan olematon. Vaimennus muistaakseni luokkaa 3db, eli hyttysen ininän verran.

Tällaista muuta melua on ihmisten ilmoilla mm. sekä auto-, että lentoliikenteen melu.

Muistini mukaan sipolankku, jonka päällä kivivillaa ja tiilikatto vaimentaa melua n. 60db.

Meillä ei liikenteen melu tule katon kautta sisään. Ainoastaan hornettien jylinä ja ilotulitteiden pauke. Sateesta ei kuulu mitään ääntä.

En muuten verrannut kipsilevyn vaimentavuutta siporexiin, vaan sitä että se on esim. pelkkää muovikelmua parempi äänenvaimennin.

Oravat tosiaan kävi ullakolla pesäpaikkaa hakemassa ennen kuin sain kauttaaltaan verkotettua umpeen. Tikka sen sijaan valitsi naapurin hirsitalon, heh.

raksaaja kirjoitti:

Meillä ei liikenteen melu tule katon kautta sisään. Ainoastaan hornettien jylinä ja ilotulitteiden pauke. Sateesta ei kuulu mitään ääntä.

En muuten verrannut kipsilevyn vaimentavuutta siporexiin, vaan sitä että se on esim. pelkkää muovikelmua parempi äänenvaimennin.

Oravat tosiaan kävi ullakolla pesäpaikkaa hakemassa ennen kuin sain kauttaaltaan verkotettua umpeen. Tikka sen sijaan valitsi naapurin hirsitalon, heh.

Lue lisää

Meillä sateella kuuluu sisälle hormin pellityksen ropina, joka kantautuu hormia pitkin makkariin, jossa kyseinen hormi kulkee. Olisi pitänyt laittaa hormiin äänenvaimennin :)

Yllättäen suurin melun lähde on liesituuletin. Sen kautta kuuluu ulkoa suurin meteli. Keittiössä sinänsä tuo ei haittaa, mutta tuli itselleni yllätyksenä. Äänet kulkeutuvat kanavistoa pitkin katolta yläkerran läpi keskikerrokseen, josta ääni kuuluu liesituulettimesta. Tuon kautta kuuluu kova tuuli, lentoliikenne, ilotulitteet ym. Sinänsä tämä on ymmärrettävää, koska eipä tuossa kanavistossa mitään äänenevaimentimia ole kuten IV:ssä. Onneksi keittiössä tuo ei haittaa, koska siellä nyt on yleensäkin meteliä.

Tai ehkä tuo liesituulettimen kautta kulkeutuva melu kertoo talon muusta äännenvaimennuskesta jotain, jolloin pienikin meteli aiheuttaa huomiota.


Muovikelmun äänenvaimennus lähentelee nollaa. Vaimennuksessa tärkein ominaisuus on vaimentavan aineen massa, sekä se ettei massassa ole aukkoja joista ääni pääsee läpi.

Naapuriin tehtiin passiivitalo, jossa seinät ovat sisäpuolelta luetellen vaneri, muovi, ekovilla, huokoinen tuulensuojalevy, tuuletusrako ja ulkolaudoitus. Ratkaisussa ei ole mitään mikä eristää ääntä. Valinta tuokin.

Itsellä oravat pääsevät tiilien aukoista räystäällä sisään. Joitakin kertoja kuunnellut yöllä kun kurre(t) juoksee ympäri taloa yläpohjassa räystäslautoja pitkin. Varvi talon ymäri kestää n. 15min. Ilo odottaa koska rapina alkaa taas. Yläpohjassa on rotanloukku nykyisin aina, johon ikäväkseni olen havainnut näiden söpöjen eläimien eksyneen.

Kyseisiin tiilien aukkoihin tilasin kyllä esteet, mutta saapuivat 2 viikkoa myöhässä, kiitos Ormaksen loistavan logistiikan. Tuossa vaiheessa lunta katolla. Alimmainen tiilirivi kun tuli naulattua kiinni, niin en ole noita viitsinyt repiä auki jälkeenpäin. Räystäät roikkuvat vajaan 10m korkeudessa, niin tikkailla verkon, tahi vastaavan, asentelu ei ole tullut mieleen.

.... Ja näin toteaa henkilö joka ei kykene sellaista kiviyläpohjaa järkevästi toteuttamaan / hankkimaan. Tämä siksi, että se on mahdollista ja järkevää ainoastaan kevytbetonitaloissa... Joista tällä kirjoittajalla ei myöskään ole kokemusta. Tee rauhassa puutikkuyläpohjaratkaisuja. Argumentaasiollasi ei kuitenkaan ole faktapohjaa tai muutakaan merkitystä.

Siinäpä vasta täysinhuuhaakirjoitus.
Kiviyläpohjan voi toteuttaa kaikkiin kivitalovaihtoehtoihin, se vain pitää huomioida suunnittelussa jotta esim. kantavat väliseinät saadaan sopiviin kohtiin.

Mielestäni esim. valuharkkotaloon voisi halutessaan tehdä yläpohjan vaikkapa siporex lankuista. Mutta laittaisin sen alle ehdottomasti höyrynsulun (esim uretaanilevyt). Ontelolaatan tapauksessa höyrynsulku tulisi asentaa laatan yläpintaan.

Kivirunko kantaa kivirakenteisen yläpohjan, kustannuksia kertyy tukirakenteista helposti lisää perustuksista asti.
Kattotuoleilla kapearunkoisissa taloissa ja nykyisin lähes kaikissa omakotitaloissa ilman kantavia väliseiniä kokonaan.
Kivirakenteisesta yläpohjasta omakotitalossa ei paljonkaan hyötyä ole saatavissa, ainoastaan reilusti lisää kustannuksia.
Viherkatot ja muut erikoisrakenteet ovat sitten erikseen.
Höyrynsulkujen sijainnin kanssakin voi tulla pähkäilyä kivimateriaalin katossa, mutta sen paikka on pääsääntöisesti lämpimällä puolella alimmaisena.

Aito kivitalo ei tarvitse höyrynsulkua. Aidossa kivitalossa on massiiviseinät ja kiviyläpohja. Se on terveellisin, tiivein, energiatehokkain ja näyttävin. Asennetta riittää ja naapurit on kateellisia. Ja tuo hintaa korottava väite on huuhaata jos arkkitehti on hereillä suunnitellessaaan.

Ontelolaatat meidän taloon oli tarjouksessa 9000€ nosturikulut, musitelen. Kattotuolit maksoi 1800€.
Otin kattotuolit. Jos uudelleen tekisin, ehkä ottaisin sipolankut jotka maksanee about saman kuin ontelolaatat.

Höyrynsulku ulkoseinissä ja katossa auttaa hieman pitämään huoneilman kosteutta terveellisissä lukemissa. (muutaman prosentin vaikutus)

Mikäli esimerkiksi katon läpi päästeään huoneilman kosteutta on höyrynsulku vesikateten alapinnassa tai aluskatteessa eli rakenne on väärinpäin. Tällöin syytä satsata hieman ekstraa ullakon tuuletukseen yms. Lisäksi lämmöneristeen läpi kulkeva kosteus tuppaa aina jossain kohden nesteytymään lämmöneristeessä. Se tällöin vaikuttaa negatiivisesti eristävyyteen (poislukein esim EPS jonka eristävyys näyttää kasvavan pienillä vesipitoisuuksilla).

Useimmissa kivitaloissa maalatut sisäseinät toimivat tehokkaina höyrynsulkuna mutta monasti yläpohjan ja välipohjan kohdalla on epäjatkuvuuskohtia.

Epäilemättä messuilla on myyty muoviharkkoja ihan innolla. Ja halpaan menee nappulat. Pelkästään jälleenmyyntiarvon aleneminen kun käyttää muoviharkkoja syö kaiken mahdollisen hyödyn, mitä myyjä on sinulle argumentoinut.

EPS muottiharkoilla rakennettaessa ei pitäisi puhua kivitalosta. Siinä kun vain ulkoseinän kantava runko on betonia.

raksaaja kirjoitti:

EPS muottiharkoilla rakennettaessa ei pitäisi puhua kivitalosta. Siinä kun vain ulkoseinän kantava runko on betonia.

Kyllä väliseinäharkkojakin löytyy ja ovatkin erinomaisia kosteissa tiloissakin, eivät ime kosteutta kuin pesusieni Siporexit ja kevytsoraharkot.
Väliseinät voi kyllä vaikka muurata tiilestäkin, jos tuntuu hyvältä idealta, kun lämmöneristys paremminkin kannattaa investoida vaippaan, alapohjaan ja yläpohjaan.
Valettu itsekantava betonirunko on hyvä myös paalutettavissakin kivitaloissa, ei tarvitse erikseen mitään kalliita palkkeja valella.
Mielestäni myyntimies oli täysin oikeassa, miksi pitäisi kaikki tehdä vaikeimman ja raskaimman kautta pölyn keskellä ?
Muovieristeetkin ovat yksi maailman tutkituimmista tuotteista, kevyitä ja kestäviä, sekä eristävät erinomaisesti. Yhtään autoakaan ei saada kasaan enää ilman muovia, kivikausi ei enää palaa.

btw. vaimentaako EPS muottiharkkojen avulla valettu ulkoseinä lainkaan ääntä?
Luulisi äänen tulevan esteettä läpi seinän EPS kohdista?

Töissämuovitehtaalla kirjoitti:

Kyllä väliseinäharkkojakin löytyy ja ovatkin erinomaisia kosteissa tiloissakin, eivät ime kosteutta kuin pesusieni Siporexit ja kevytsoraharkot.
Väliseinät voi kyllä vaikka muurata tiilestäkin, jos tuntuu hyvältä idealta, kun lämmöneristys paremminkin kannattaa investoida vaippaan, alapohjaan ja yläpohjaan.
Valettu itsekantava betonirunko on hyvä myös paalutettavissakin kivitaloissa, ei tarvitse erikseen mitään kalliita palkkeja valella.
Mielestäni myyntimies oli täysin oikeassa, miksi pitäisi kaikki tehdä vaikeimman ja raskaimman kautta pölyn keskellä ?
Muovieristeetkin ovat yksi maailman tutkituimmista tuotteista, kevyitä ja kestäviä, sekä eristävät erinomaisesti. Yhtään autoakaan ei saada kasaan enää ilman muovia, kivikausi ei enää palaa.

Lue lisää

Eli EPS seinään ei avita vedeneristystä kosteissa tiloissa lainkaan =)... ei taida olla ihan sallittua, kuten ei myöskään sähköjen vetäminen EPSin sisällä, vaikka sitäkin harrastetaan. Taitavat olla melko susia oikeasti nuo EPS-talot... Naapurin Hevikivitalossakin tippui 1. rappaus jo ennen muuttoa ja toinenkin taitanee mennä uusiksi. Ladallakin pääsee, mutta en sellaista kyllä ostaisi.

No heh.

Vaan on se muovista tehty talo hirviä

EPS muotit on yksi tapa rakentaa talo.
Ominaisuuksiltaan moinen on hyvin erilainen kuin massiiviset kivitalot/harkkotalot.

Näkyy muotit kehittyneen jonkin verran sitten viimetsekkaukseni.
(muistelen että 10 vuotta sitten ontelot olisi olleet melkolailla keskellä harkkoa, nyt näyttäisi valu tulevan selkeästi lähemmäs sisäpintaa.)

Miten sisäpinnat on noihin nykyisin tapana tehdä?
Levytetäänkä seinien sisäpinnat cyprock levyin, hieman kuten "tikkutaloissa"?
Miten levyt kiinnitetään?
Miten nykyisin esim. kaapistot, taulut yms. kiinnitetään EPS seinään?
Entä miten parveke kiinnitetään?

Oppia hakee hän: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/80713/Ahvenniemi_Asko.pdf?sequence=1

Joo.. kaikki sisäpinnat kannattaa kyllä levyttää, sillä styroxi ei nyt kovin hyvä ja kestävä kiinnitys yms. alusta ole. Raskaammat rakenteet joudutaan pulttaamaan läpi... näin se vaan menee. Meillä oli leuanvetotanko muutaman vedon verran seinässä, mutta vaneri ja läpipulttaus oli tarpeen seuraavalla kierroksella. Muuten tämä on ihan ok, mutta kiinnitysjutut ehkä suurin heikkous. Suoralla sähköllä lämmitetään ja kulutus kaikkinwnsa 20000kw vuodessa... ei paha mielestäni kun neliöitä on lähes 200

Kuulostaa kyllä vaikealta tuo kiinnittäminen ja tuota edullisuutta verrattaessa kipsilevypinnan ja tasoituksen välillä ei kyllä voi kukaan täysjärkinen allekirjoittaa... Muutenhan niin tehtäisiin muissakin kivitaloissa... Vaan ei tehdä koska voidaan pinnoittaa suoraan tasoittamalla. Tuossa on vähintään levyn hinta ylimääräistä... Ja vielä terminologiasta sen verran, että sisäpintoja ei rapata, vaan tasoitetaan. Kunnon kiviseinän laitetan pohja ja pintatasoite ja yksi läpihionta... Homma on maalausvalmis. Tutustuisit nyt edes hieman siihen miten oikeasti tehdään.

"Kunnon kiviseinän laitetan pohja ja pintatasoite ja yksi läpihionta..."

Meillä lammiin:
-kaikkien noin yli 3mm kohoumien ja hammastusten hionta
-valupintojen ja sinkittyjen raudoitteiden tartuntapinnoite
-smyykien teko/täyttö tiilitasoitteella kahdessa vaiheessa
-tiilitasoite paikkatasoitteena pohjalle (hammastusten takia)
-tiilitasoite kauttaaltaan ruiskulla, ikkunanpieliin verkoitus, kulmiin vahvikkeet, hionta
-sitten LR ruiskulla, hionta
-pohjamaali
-sitten hienotasoitteella viimeistely, hionta
-pohjamaali2
-pintamaali1
-pintamaali2
-muovivahvikkeet ulkokulmiin

Meillä kaikkien seinien levyttäminen olisi varmasti ollut edullisenpaa, pienellä koolauksella ois sinne sit mennyt tekniikkakin...
Mutta ehkä ois kumisevat seinät?

Nyt seinät ei kumise eikä kopise, mutta LR ja tiilitasoite on kyllä ek kipsilevyä haperompi seinämatsku. Isoimmat lasten tekemät kolot on noin 5mm syviä ja 2cm laajoja. No ei ne läpi onneksi pääse seinästä...

Samat pintatasoitukset, maalaukset ja lisäksi saumanauhoitukset joutuu tekemään gyprociin. ... Smyygeistä puhumattakaan. Mutta ymmärrän kyllä jos ei halua oikeaa kivitaloa tehdäkkään, vaan sen näköisen muovimuotti-kipsilevy-höyrynsulkuyläpohja-viritelmän, niin eihän siinä järkipuhe enää auta

raksaaja kirjoitti:

"Kunnon kiviseinän laitetan pohja ja pintatasoite ja yksi läpihionta..."

Meillä lammiin:
-kaikkien noin yli 3mm kohoumien ja hammastusten hionta
-valupintojen ja sinkittyjen raudoitteiden tartuntapinnoite
-smyykien teko/täyttö tiilitasoitteella kahdessa vaiheessa
-tiilitasoite paikkatasoitteena pohjalle (hammastusten takia)
-tiilitasoite kauttaaltaan ruiskulla, ikkunanpieliin verkoitus, kulmiin vahvikkeet, hionta
-sitten LR ruiskulla, hionta
-pohjamaali
-sitten hienotasoitteella viimeistely, hionta
-pohjamaali2
-pintamaali1
-pintamaali2
-muovivahvikkeet ulkokulmiin

Meillä kaikkien seinien levyttäminen olisi varmasti ollut edullisenpaa, pienellä koolauksella ois sinne sit mennyt tekniikkakin...
Mutta ehkä ois kumisevat seinät?

Nyt seinät ei kumise eikä kopise, mutta LR ja tiilitasoite on kyllä ek kipsilevyä haperompi seinämatsku. Isoimmat lasten tekemät kolot on noin 5mm syviä ja 2cm laajoja. No ei ne läpi onneksi pääse seinästä...

Lue lisää

Mitä vehjettä käytitte hiontaan?

Minä olen isommat harkkojen pykällykset hionut pienen rälläkän ja kuppilaikan avulla. Kannattaa olla sellainen joka kerää pölyn (esim. laite ja imuri vuokraamosta)

Tasoitteen jälkeen pinta on pehmoista, tällöin riittää pienelle pinnalle käsin hionta hiekkapaperilla ja "luudanvarren" päähän asennettavalla pidikkeellä/lätkällä.
Huom. bilteman malli ei kestä:
http://www.biltema.fi/fi/Rakentaminen/Vari-ja-Saumaus/Tyokalut/Hiontatalla-2000018056/

Ammattimiehet käyttivät konetta.

Tuossa on esimerkkinä harrastelijan kone:
http://www.biltema.fi/fi/Tyokalut/Sahkotyokalut/Hiomakoneet/Katto--ja-seinahiomakone-R600A-2000035701/
(en kyseistä voi suositella kun en ole kokeillut)

menetettypeli kirjoitti:

Samat pintatasoitukset, maalaukset ja lisäksi saumanauhoitukset joutuu tekemään gyprociin. ... Smyygeistä puhumattakaan. Mutta ymmärrän kyllä jos ei halua oikeaa kivitaloa tehdäkkään, vaan sen näköisen muovimuotti-kipsilevy-höyrynsulkuyläpohja-viritelmän, niin eihän siinä järkipuhe enää auta

Lue lisää

EPS-talo on betonitalo niin kuin painavista betoniharkoista tehdyt ja lisäksi betoniseinät ovat ehtenäistä betonirakennetta!

Eps harkkorakenne ei mielestäni toimi rakennusteknisesti oikein, sillä lisäeristetyn rakenteen tulee olla tiivis sisäpuolelta ja harventa ulospäin. Eps harkkorakenne on samaa kamaa ulkoa ja sisältä. Kun väliin laitetaan eri tiheydellä varustettu betoni, kasvaa riski kosteuden tiivistymiselle rakenteeseen. Pidän rakennetta melko riskialttina homeelle ja varsinkin sädesienen kasvamiselle varsinkin, kun betoni ei pääse kunnolla kuivumaan jos pinnoitusten kanssa kiirehtii.

Tutkijatre kirjoitti:

Eps harkkorakenne ei mielestäni toimi rakennusteknisesti oikein, sillä lisäeristetyn rakenteen tulee olla tiivis sisäpuolelta ja harventa ulospäin. Eps harkkorakenne on samaa kamaa ulkoa ja sisältä. Kun väliin laitetaan eri tiheydellä varustettu betoni, kasvaa riski kosteuden tiivistymiselle rakenteeseen. Pidän rakennetta melko riskialttina homeelle ja varsinkin sädesienen kasvamiselle varsinkin, kun betoni ei pääse kunnolla kuivumaan jos pinnoitusten kanssa kiirehtii.

Lue lisää

Höps.

Pinnoitukset ei vaikuta betonin kuivumista hidastavasti EPS muotin tapauksessa. EPS itsessään on pinnoituksia suurempi vesihöyryn hidaste.
Valubetonin vedestä suurin osa sitoutuu betoniin betonin lujittuessa. Betonin lujuuden kannalta on sitä parempi mitä hitaammin jkosteus poistuu. betoni lujittuu ensimmäiset 60 vuotta.

Rakenteellisen toiminnan kannalta EPS muottiseinä on aika lähellä yksiaineisen seinän toimintaa. Eristeestä suurin osa on betonivalun ulkopuolella eli betoni käytännössä lienee aina niin lämmin ettei siihen voi tiivistyä sitä vähäistä huoneilman kosteutta joka matkaa EPS:n läpi ulkoilmaan.
(ja vaikka pääsisi, ei sillä ole merkitystä, kosteus kulkee läpi betonin huokosrakenteen)

Loppuviimein homeella ja sädesienellä ei ole "ruokaa/alustaa" missä kasvaa EPS muottiseinässä.
Seinän sisään ei epäpuhtaudet pääse ja epäorgaanisessa sisuksessa home ei elä.

Henkilökohtaisena mielipiteenäni kehottaisin välttämään polyuretaania sisältäviä betonielementtejä, sillä muovi tuhoaa hengittävyyden lisäten riskiä kosteuden jäämisestä rakenteeseen ja sitä kautta homehtumisvaaraa. Mieluummin lisäisin seinämän paksuutta

Tuolla paremmin onnistunutta:
http://kalliollekukkulallerakennan.blogspot.fi/

208m2..212m2 passiivitalon energiankulutus sähkömittarista 7-8MWh/a maalämmön auttamana. (maalämpöenergiaa ilmeisesti noin 7MWh)
Eli EPS passiivitalon kokonaisenergiantarve 14-15MWh/a.
Realistista.

Eiku jaa.... olikos pelkästään autotalli EPS harkolla ja muutoin valuharkolla...
no sinnepäin edes. Heh. LOL!

raksaaja kirjoitti:

Tuolla paremmin onnistunutta:
http://kalliollekukkulallerakennan.blogspot.fi/

208m2..212m2 passiivitalon energiankulutus sähkömittarista 7-8MWh/a maalämmön auttamana. (maalämpöenergiaa ilmeisesti noin 7MWh)
Eli EPS passiivitalon kokonaisenergiantarve 14-15MWh/a.
Realistista.

Lue lisää

Paremmin onnistunut, mutta verrokkikohde taisi olla hieman ontuva. Oikeasti aika surullisia nuo verrokit. Useimmissa kuitenkin perheet rakentaneet itselleen taloa ja unelmat pirstoutuneet.

Energiankulutuksella ei oikeasti ole merkitystä kun noita rakennuskuluja katsoo. Toisaalta energiankulutus on monelle itseisarvo ja hämmästelenkin, että tällaisilta ihmisilta itseltään ei löydy aurinkopaneeleita ja -keräimiä lape täynnä, tuuligeneraattoria ym., joilla saa tätä energiankulutusta pienemmäksi.

Ja aika hämmästyttävää, että se puun poltto lämmitykseen toimii aivan yhtä hyvin passiivitalossa kuin ns. tavallisessakin.

Onhan tietenkin henkselit ja vyö parempi kuin pelkät henkselit.

Epäilemättä on turhauttavaa verrata muovimuottitaloja aitoihin kivitaloihin...paitsi että ne ovat helposti kalliimpia ja huonompia... Jälleenmyyntiarvoltaan varsinkin.

Seliseli. Miksi selittää jos ei pitäisi olla selitettävää. Kuulostaa epäuskottavalta samoin kuin se, että hupenevasta luonnonvarasta (lue kalalaatikoista) olisi järkevää ja tehokasta rakentaa betonimuotteja, saatikka niistä taloja. Kivitalon, jonka runko on valettu kiviaineksesta tehtyyn muottiin vielä ymmärrä, mutta tuo on kyllä vitsi tuo eps-eristemuotti. Melko paska kiinnitys ja tasoitusalustakin se on. Sisältä joutuu kipsilevyttämään = saakelin kallis lisäkustannus selittää muovimiehet mitä tahansa.

Minun kivitalossani ei muuten ole muovieristettä muualla kuin ikkunoiden liitoksissa ja maanalaisissa osissa, minne se alkujaan onkin suunniteltu. Nykyaikainen lähes nollaenergiatalo se on tämäkin, eli se siitä "pakollisuudesta" muovin käytön suhteen. Nykyään kun rakentaminen maksaa, kannattaa tehdä kunnolla ja unohtaa nämä kusetuskeksinnöt joita noitetaan harhaanjohtavilla mielikuvilla markkinoida esim. Passiivikivitalo ei tule ostamalla muovimuotteja... Tarvitaan paljon muutakin juttua. Rakentamisen keveys ... Joopa joo... Unohtuu siinä kohta viimeistään kun yrittää tuke muottivirityksiä kesken valun kun vuotavat kuin seula. Sitäpaitsi moniko rakennuttaja itse niitä harkkoja sielä nostelee, joten mitä väliä. Nopeus = hitaus. Törkeän hitaasti noi eps-talot valmistuvat kun rakenneliitoksia nysvätessä menee aikaa ja betoni kuivuu hitaasti, jos ollenkaan muovin sisällä, eikä päästä pinnoittamaan.

Toki eristettä tarvitaan, mutta ei todellakaan muovieristettä muualla, kuin ehkä maan alla. Paitsi jos tietysti haluaa sellaiseen synteettisen ufovirityksen, kuten eps-eristetyn seinän.

Ukonilmalla? Muovihan palaa iloisesti ja sulaa.

... Ja palokaasuihin kuolee myös naapuri. Naurettava tuote. tehkää kunnon kivitalo, eli ei eps muoteista

Höpöhöpö... Pilipalituote amatööreille, jotka ei ymmärrä rakentamisesta mitään, tuo eps-harkko siis. En ikinä ostaisi siitä rakennettua taloa kivitalon hinnalla.

Aivan liian paljon kalalaatikosta tehtynä..

eps muottiharkot ovat kalliimpia kuin betonimuottiharkot ja lisäksi haastavempia rakentaa ja pinnottaa... mieti siitä. niitä lobataan huuhaa energiatehokkuuden nimissä ja valehdellaan rakentajille. En miettisi hetkeäkään hankkivani niitä

Höpönköpöä

Liimaa sinä vain lautoja päällekkäin ja myy niitä hengittäviä hirsiä, sekä käy seuroissa. Saat siellä sitten kaikki anteeksi.

Massiivirakenne ja hengittävyys ovatkin juuri niitä asioota joihin näillä eps höpöhöpö tuotteilla ei päästä. Kosteusturvatalo messuilla lähinnä markkinointivitsi. Hirsi juurikin on paras runko talolle eikä mikään muovi.

Noin se maallikko eps myyjä kommentoi kun ei ymmärrä rakennustekniikasta, saatikka hengittävyydestä mitään. Sitten se sama myyjä syöttää pajunköyttä energiansäästöstä ja jostain hemmetin ilmankiertolämpölattioista hyväuskoiselle kuluttajalle. Kannattaisi edes hieman tutustua argumentointiinsa

Helppo on haukkua, mutta pistäisitkö hieman faktoja tiskiin?

Vai pitää sitä faktaa googlesta kaivaa. Mielelläni kysyisin ammattilaisilta ja olen kysynytkin. lähes jokainen sanoo, jotta älä sekaannu... Itse insinöörinä sanoisin, että muovieristemuotti on monella tapaa kyseenalainen ratkaisu: Eristeen sijoittuminen rakenteessa on perusfysiikan vastainen, betonin kuivuminen eristeen sisällä ei ole optimaalista, ilmataskujen jääminen rakenteeseen on iso riski kantavuuden kannalta, pinnoittaminen rappaamalla on haastava, smyygit on vaikea saada hyviksi, rakenneliitokset ovat vaikeita, kiinnitäminen on haastavaa, eristeeseen ei tulisi vetää sähköjä, pinnat pitää sisällä levyttää... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. En siis googlettele juttuja vaan selvitän asiat käytännössä. Em. asiat olen mestarina selvittänyt jo. Enää en ota eps taloja valvontaan.

Mestaritre61 kirjoitti:

Vai pitää sitä faktaa googlesta kaivaa. Mielelläni kysyisin ammattilaisilta ja olen kysynytkin. lähes jokainen sanoo, jotta älä sekaannu... Itse insinöörinä sanoisin, että muovieristemuotti on monella tapaa kyseenalainen ratkaisu: Eristeen sijoittuminen rakenteessa on perusfysiikan vastainen, betonin kuivuminen eristeen sisällä ei ole optimaalista, ilmataskujen jääminen rakenteeseen on iso riski kantavuuden kannalta, pinnoittaminen rappaamalla on haastava, smyygit on vaikea saada hyviksi, rakenneliitokset ovat vaikeita, kiinnitäminen on haastavaa, eristeeseen ei tulisi vetää sähköjä, pinnat pitää sisällä levyttää... Listaa voisi jatkaa loputtomiin. En siis googlettele juttuja vaan selvitän asiat käytännössä. Em. asiat olen mestarina selvittänyt jo. Enää en ota eps taloja valvontaan.

Lue lisää

Onkohan Suomessa ammattilaisia, kun talot homehtuu käsiin ?
Mikähän Eps-harkoissa on fysiikan vastaista, eiköhän betonin ole parempi olla lämpimässä ?
Betoni kuivuu tietääkseni kymmeniä vuosia ja lujittuu pitkään, emäksinen betoni ei myöskään homehdu aivan helpolla.
Ilmataskuja tuskin jää jos vibrataan ja betoni kyllä kantaa ja kestää.
Eristerappausta harrastettu jo kymmeniä vuosia, eikä suurempia ongelmia ole näkynyt, kerroppa insinööri jos tiedät. Jäätyminen rapatessa on työvirhe, ei ongelma alustan kanssa.
Kiinnittämisen vaikeus amatöörien puhetta, Suomi on täynnä kiinnikkeitä, vaikka mihin ja betoniin kyllä saa kiinni !
Sähköt voi putkittaa betoniin jos haluaa, jos johdot lämpenee on kyseessä mitoitusvirhe.
Sisäpintoja voi levyttää, rapata, kaakeloida, kivittää, aivan kuten haluaa.
Kuka valehtelee, insinööri mestari ?
Hätä tuntuu olevan suuri, joten kerro oikeista ongelmista jos löydät.

Montarakentanut kirjoitti:

Onkohan Suomessa ammattilaisia, kun talot homehtuu käsiin ?
Mikähän Eps-harkoissa on fysiikan vastaista, eiköhän betonin ole parempi olla lämpimässä ?
Betoni kuivuu tietääkseni kymmeniä vuosia ja lujittuu pitkään, emäksinen betoni ei myöskään homehdu aivan helpolla.
Ilmataskuja tuskin jää jos vibrataan ja betoni kyllä kantaa ja kestää.
Eristerappausta harrastettu jo kymmeniä vuosia, eikä suurempia ongelmia ole näkynyt, kerroppa insinööri jos tiedät. Jäätyminen rapatessa on työvirhe, ei ongelma alustan kanssa.
Kiinnittämisen vaikeus amatöörien puhetta, Suomi on täynnä kiinnikkeitä, vaikka mihin ja betoniin kyllä saa kiinni !
Sähköt voi putkittaa betoniin jos haluaa, jos johdot lämpenee on kyseessä mitoitusvirhe.
Sisäpintoja voi levyttää, rapata, kaakeloida, kivittää, aivan kuten haluaa.
Kuka valehtelee, insinööri mestari ?
Hätä tuntuu olevan suuri, joten kerro oikeista ongelmista jos löydät.

Lue lisää

"Onkohan Suomessa ammattilaisia, kun talot homehtuu käsiin ?"

Hyvä kysymys. Nykytilanne on aika surullinen. Vikaa löytynee kaikista osa- alueista, eli määräyksistä, suunnittelusta, toteutuksesta ja huollosta.

"Mikähän Eps-harkoissa on fysiikan vastaista, eiköhän betonin ole parempi olla lämpimässä ?"

EPS sisällä oleva betoni on puolilämpimässä, eli kahden eri eristeen välissä. Toisaalta kyllä betoni kylmää kestää hyvin. Kylmällä puolella se tosin ei tasaa lämpötilaeroja sisällä.

"Ilmataskuja tuskin jää jos vibrataan ja betoni kyllä kantaa ja kestää."

Niin. Jos... Ja onhan muoteissa EPSiä läpi asti, joka mahdollistaa äänen kulkeutumisen. Äänieristys on aivan toista luokkaa kuin massiivisimmilla harkoilla.

Betoni kyllä kantaa. Välipohjat ulotetaan betoniin asti, jolloin sisäpuoleisessa EPSissä on raot kosteudelle suoraan ulkopuoliseen EPSiin, josta ilmarakojen kautta eteenpäin. Katto tuetaan samoin tähän betoniin, jolloin sisäpuolinen EPS tavallaan ohitetaan.

"Eristerappausta harrastettu jo kymmeniä vuosia, eikä suurempia ongelmia ole näkynyt,"

Eristerappauksia on harrastettu varsin vähän Suomessa. Ruotsissa kohistiin muutamia vuosia sitten ja kohistaan vieläkin eristerappausten ongelmista. Tosin näissä tapauksissa käsittääkseni on kyseessä puurunko. Kosteus päässyt eri kiinnityskohdista runkoon. Betonissa tämä ei suoraan haittaa, mutta jos kosteus pääsee rappaukseen saakka, niin riski sen korkkaamiseen on iso.

"Kiinnittämisen vaikeus amatöörien puhetta, Suomi on täynnä kiinnikkeitä, vaikka mihin ja betoniin kyllä saa kiinni !"

Betoniin kyllä, mutta sisemmän EPSin rikkominen on eri asia. Samoin ulkopuolisen eristeen, jolloin muodostetaan kylmäsiltoja betoniin. Molempiahan joudutaan tekemään.

Eikö joku vähän aikaa sitten tehnyt opinnäytetyönsäkin aiheesta. Ei liene kuitenkaan aivan triviaalia, jos aiheesta opinnäyte saadaan suoritettua.

Suunnittelu auttaa, mutta jos olettaa, että ne eivät aina ole täydellisiä, eikä taloon tehdä muutoksia, niin asia voi olla hieman toinen.

"Sähköt voi putkittaa betoniin jos haluaa, jos johdot lämpenee on kyseessä mitoitusvirhe."

Jos et tiennyt, niin sähköjohdot lämpenevät aina. Jos lämpö ei pääse siirtymään muualle lämpenee johto, sekä johdon eristys, jonka rajana pidetään muistaakseni 70 astetta.

Lämpenemiseen vaikuttaa luonnollisesti käytettävän laitteen teho. Isoilla virroilla saattaa hyvinkin sähköjohto lämmetä teholla 10W/m. Ongelmaksi lähinnä muodostuu suuritehoiset laitteet, joita käytetään pitkiä aikoja, kuten kiuas, lämmitys, tai yhä enemmän tulevaisuudessa autojen lataus.

En itse asentaisi minkään muunkaan suuritehoisen laitteen sähköjohtoja EPSin, saati minkään muunkaan eristeen sisään. Mutta betonin sisään putkittamallahan tuo ratkeaa.

Niin. Kaikilla materiaaleilla on hyvät ja huonot puolensa. Huonoja puolia voidaan tiettyyn rajaan asti kiertää jollakin tavalla ja hyviä korostaa. Kun sinulla kokemusta materiaalista ilmeisesti löytyy ja olet kirjoitellut hyviä ominaisuuksia, niin löytyykö mielestäsi yhtään huonoa, vai onko tuote täydellinen?

Huuhaa tiskituote tuo epsmuottiharkko. En rakentaisi saatikka ostaisi tuo!laista taloa. Muotit ovat sika kalliita ja vaativat tuentaa ja muita ylimääräisiä työvaiheita joita esim. Betoniharkoissa ei tarvita. Kaikista kallein rakenne tulee noista. Terästä, apupintoja ja muita epäilyttäviä virityksiä aivan liikaa!

Eps rakenteessa betoni väärässä kohtaa seinärakennetta. Rakenteeseen jää kosteus joka ajan mittaan alkaa tuottamaan sädesientä. Älkää vaan uskoko eps myyjien väitteitä että eps läpäisi hyvin kosteutta. Ei läpäise ja talosi homehtuu.

Ja mikäköhän siitä tekee parhaan? Se on kallein, hitain, työläin ja riskialttein rakenne (osaattoman rakentajan käsissä syntyy ilmataskuja valuun ja kylmäsiltoja). Valuharkkotuotteet ovat rakennusteollisuuden (muottien valmistajat, betoniteollisuus) toimijoiden markkinointikikka nyhtää enemmän rahaa pientalorakentajilta. Perinteiset harkko ja tiilirakenteet ovat edullisempia, nopeita, helppoja ja varmoja, käytännössä testattuja ratkaisuja... mites se menikään... 1 vanha keinoon usein parempi kuin tukullinen uusia... niin nytkin.

naurattaa kun tiili-villa-tiili rakennetta kutsutaan täystiilitaloksi. Tiili-tiili-tiili on täystiilitalo.

Hyvin harva lienee rakentanut EPS palikoista talon.
Mutta tietoa hakevalle tuo kait oli paras vastaus:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/14077757/lammin-ja-vedoten-eps-harkkotalo#comment-83041396

Monasti porukka sekoittaa EPS harkot valettaviin lämpöharkkoihin, joissa on betoni ulkopinnoissa ja EPS siellä keskellä. Mutat alkuperäinen tarkoitti tosiaan sellaista että EPS muodostaa pelkän muotin valulle, muutoin koko matsku on EPS:ää.

paljon kiitoksia arvokkaista kommenteistasi. toimit todella hyödyllisesti tässä yhteiskunnassa, erittäin tuottavasti! miksei meillä ole enempää tällaisia ihmisiä suomessa? hups, erehdyin lukemaan viestiketjun alusta...

Periaatteessa EPS-harkkotalon voinee paneloida puulla niin päältä kuin sisältäkin. On myös mahdollista kipsilevytyksen sijaan rapata myös sisäpinnat. Eristekerros betonirungon sisäpuolella kuitenkin estää yhden betonin potentiaalisen edun hyödyntämisen eli lämmönvarauskapasiteetin, jolloin sisällä tarvitaan koneellista viilennystä.

Voisikohan EPS-valuharkon sisäpuolisen eristekerroksen korvata hirsipaneelilla, jolloin betonin massa pääsisi tasaamaan sisälämpötiloja ja parhaassa tapauksessa pinta olisi sellaisenaan valmis sisäverhoukseksi - EPS-puu-valuharkko siis?

Tknk kirjoitti:

Periaatteessa EPS-harkkotalon voinee paneloida puulla niin päältä kuin sisältäkin. On myös mahdollista kipsilevytyksen sijaan rapata myös sisäpinnat. Eristekerros betonirungon sisäpuolella kuitenkin estää yhden betonin potentiaalisen edun hyödyntämisen eli lämmönvarauskapasiteetin, jolloin sisällä tarvitaan koneellista viilennystä.

Voisikohan EPS-valuharkon sisäpuolisen eristekerroksen korvata hirsipaneelilla, jolloin betonin massa pääsisi tasaamaan sisälämpötiloja ja parhaassa tapauksessa pinta olisi sellaisenaan valmis sisäverhoukseksi - EPS-puu-valuharkko siis?

Lue lisää

EPS talo ei ole kivitalo. se on styroxitalo. mistä se styroxi tehdään... öljystä. uusiutumattomia luonnonvaroja pitäisi käyttää mahdollisimman vähän rakentamisessa.

Anonyymi kirjoitti:

EPS talo ei ole kivitalo. se on styroxitalo. mistä se styroxi tehdään... öljystä. uusiutumattomia luonnonvaroja pitäisi käyttää mahdollisimman vähän rakentamisessa.

EPSiä tehdään jo kasveista ja puupohjaisia vastaavia materiaaleja on kehitysputkessa eli on vain ajankysymys milloin saa kestävästi tuotettuja valuharkkoja kaupoista (saapa nähdä ovatko suomalaiset harkkovalmistajat hereillä asiassa).

Yhtä kalliiksi tulee Lakan tai Lammin harkoilla