Lakeuden seireeni

Älähän nyt, niitä piti vastustaa,
paljon vastustaa...
Minäkin vastustan ja vastustan
En tiedä, miten vastustan...
Tuuli soittaa niin ihanaa sävelmää rakkaasta, joka on niin ihana ja kuulen hänen äänensä...
Tunnen sisäisesti hänet,
miten voisin olla menemättä vastaan ja vastaan, menen rakastani vastaan...

Tuon piti olla varmaan romanttinen runo.
Hei kuuleppa aikoinaan lauloin nuotena tyttönä HeikkinSarvelan johtamassa kuorossa, jos sitä nyt voisi tässä yhteydessä pitää seireenien lauluna ;D))
Sitten toinen juttu..Muuama kesä taakse päin olin tässä läheisellä meren rannalla. en enää asu lakeuksien laajoilla pelloilla. Niin tuolla rannalla kävelin venelaiturilla, kun yhtäkkiä kuului hyminää ja sen jälkeen kaksi äänisesti laulettua laulua. Laulu oli "sun rantas suuri autius" .Se tuntui tulevan vettä pitkin. tähyilin melko lähellä olevaa vasta rantaa, jossa kohoavar melko korkeat kalliot. Kallioiden päällä istui kaksi hahmoa, lauluäänistä päätellen kaksi nuirta tyttöä. Kyllä oli hieni kesäillankonsertti siinä laskevassa auringonkajossa. Oikein jäin seisomaan ja nauttimaan tuosta konsertista. siitä, miten erikoisesta taitavien tyttöjen äänet kiirivät pitkin veden pintaa. En ole ennen moista akustista vaikutelmaa kuullut. Johtui varmaan kalliosta ja ehkä seisovasta tyvenestä hiljaisuudesta. Siinä ole seireenien laulua todella!!

ääni se kaunis viettelevä kuin saateenkaaren päässä kultaa arvokkaampi timantti.

https://m.youtube.com/watch?v=lWA2pjMjpBs

saduissa koettiin aina miehet tuhoutuvan kyllä minut joku nappasi se on tuhoutumaton
https://m.youtube.com/watch?v=4ZfeDm8QpwY