Kerro minulle salaisuutesi

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Ole varovainen ettei tästä tule vielä suurempaa tragediaa kuin siitä edellisestä jonka kanssa et ole vieläkään sujut?

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Miksi et voisi koskaan luottaa? Anna hänelle mahdollisuus, eikö hän olisi sen arvoinen? Anna hänelle mahdollisuus! Et vajoa pimeyteen, luota häneen. Se että joskus niin on käynyt ei tarkoita, että niin kävisi nytkin. Mitä enemmän tunteita on, sitä enemmän epäilee. Eikö tämä erillään oleminen ole satuttanut tarpeeksi? :\ Puhuisit hänen kanssaan tästä asiasta edes kerran vielä.

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Ikävä jos piru vie...

Älä omi tunnisteettomia anoviestejä. Vanhan nettihaahkan ja melkein mensalaisen luulisi tajuavan, nyt jo kokemuksen rikkaanpana, mihin se voi johtaa. Tee muutos tai kärsi seuraukset.

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

joku oikea syy olla luottamatta? Sopisi minuunkin vastauksesi, mutten kyllä keksi mitään sellasta syytä.

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Kiitos vastauksesta. En usko, että ajatuksemme kohtaavat. Kirjoitan purkaakseni ajatuksia,en odota että hän lukisi näitä..en todella. Todellisuus on palstan ulkopuolella. Olen vain hieman yksinäinen ajatusteni kanssa.."mulla on tapana ylös laittaa kokemukset vaikeat."

minä levottoman sieluni kanssa myös etsin sitä menetettyä puoliskoani...häntä...naista.

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Voisit olla hän, hän pelkäsi. Näin sen kaikesta. Se oli välillä käsinkosketeltavaa se pelko. Rakastin häntä.

Ihania katseita välillämme.Taidat olla kiinnostunut,vaikka olen paljon sinua vanhempi.Vaikea uskoa:) Olosuhteiden pakosta paljoa ei ole tehtävissä.Sinun on vaikea ja minäkään en voi juuri tehdä muuta kuin moikata.Tällä hetkellä olen onneton avioelämääni ja elän päivän kerrallaan.Kesään asti aikaa nähdä sinua.Kunpa osaisin päättää mitä haluan elämältä siihen mennessä.Sitten en tiedä miten näkisin sinut.Etunimesi vain tiedän.Se alkaa J:llä ja loppuu A:han.

AnnanVastauksen kirjoitti:

Jos olisit hän...

Tunsin sellaista mitä en ollut koskaan aikaisemmin tuntenut. Rakastuin. Rakastan hiljaa yhä. Mutta en voisi koskaan luottaa sinuun. Tiedän, minkälainen olen. Epäilys nostaisi päätään aina uudestaan ja uudestaan, vajoaisin pimeyteen, syyttäisin aiheettakin ja olisin onneton siitä minkälaiseksi taas muutuin. Pelkään myös ylivertaisuuttasi. Olen varma, että sinä tiedät sen. Tiedät minun olevan pienempi ja kehittymättömämpi ihmisenä kuin miltä vaikutan. Lapsellinen, pohjimmiltaan hukassa oleva pieni poika, jonka usko loppuu liian nopeasti. Tiedät ilman sanoja. Tunnet vaikka et tunne. Tai ehkä tuo oli väärin sanottu. Sinä tunnet minut oleellisilta osin. Yhteyttä välillämme en ole koskaan kieltänyt, vaikka kaiken muun olenkin. Olen kulkenut elämäni tragedian luota jälkiäni peitellen. Yritän totutella ajatukseen, että niin kauan kuin elän, minun on mahdollista kokea sama uudestaan. Iso osa minusta sanoo kuitenkin, että olen tehnyt elämäni huonoimman valinnan. Mutta vedän jäätävän kylmästi läpi kenties huonoon harkintaankin pohjautuvat päätökset "faktojen pohjalta", koska en osaa muuta. Tämänkin sinä tiedät, sen, että en vain osaa enkä uskalla tehdä muuta.

Jos et ole hän, niin ota oman tapauksesi kohdalla huomioon, että näinkin mies voi toimia.

Then you dont love her enough!

Elämä on juuri tätä kauniin kirpeitä asioita ja ikuista oppimista. Elämä on kuitenkin myös niin oikukas, ettei kannata jättää tänään tekemättä sitä mitä huomenna voisi kaivata. Itsensä kannattaa myös ylittää ja antaa toiselle mahdollisuus. Näin ajattelen naisena.

Arvaan ettet ole hän, mutta...

Sinäkin jätit jäljen, tiedät sen kyllä ja näet katseestani. Yritän sen peittää silloin kun nähdään etten olisi niin läpinäkyvä.

Kaikki tuossa tekstissä osui kohdalleen. Mutta niin varmaan moneen ihmiseen.

Vaikka harvoin nähdään, se tunne yllättää aina vaan. Ehkä sinä olet sydämessäni lopun elämää.

Ennen sinua en tiennyt että rakkaus voi olla tällaista. Sinä teit minusta paremman ihmisen, nöyremmän, kiitollisemman, kärsivällisen. Olen onnellinen siitä että olet olemassa, uskallan jo sanoa sen ja myöntää itsellenikin koska rakkaus on tehnyt minusta hyvän ja epäitsekkään, onnellinen, vaikket minun olekaan. Koska olet olemassa ja elämässäsi olet saanut paljon hyvää ja rakastamisen arvoista, niin kuin minäkin. Elämä opettaa.

Se joka löytyy vaalealadykoon listalta toisena..

Etkö muista enää missä..ei kai me nyt siellä olla tavattu..tai sitten mä en ole huomannut..ja sellaista tuskin sattuisi ettenkö huomaisi..sen oikean kun tuinnistaa vaikka kilometrin päästä..

Olipa kivasti kirjoitettu, oispa mulle, Hyvät yöt sulle.