Vauva syntyy pian ja kummeista ei tietoakaan. En kuulu kirkkoon joten mitään virallista kummia lapselle ei tule mutta haluan kuitenkin hänelle ihmisiä jotka olisivat aina tukena hänen elämässään, millä muulla niitä sitten tässä tapauksessa kutsuisi kuin kummeiksi..
Minulla ei ole ketään ystävää jolle tuo ntehtävän tahtoisin antaa. Siskoni on kauan yrittänyt tulla raskaaksi (on minua vanhempi ja minä tuleva "teiniäiti") enkä ole vielä kertonut hänelle raskaudesta. Siskoni on kokenut monta rajua keskenmenoa ja on todella surullinen. Teenkö tyhmästi jos pyydän häntä kummiksi? Voiko hän jotenkin loukkaantua siitä, kun itse ei kuitenkaan ole vauvaa pitkästä yrittämisestä huolimatta saanut? Lisäksi siskoni on aina puhunut että ei aio pyytää minua kummiksi, koska tätinä olen lapsen elämssä muutenkin mukana. Minua se ei haittaa mitenkäään, enkä enää kirkosta erottuani voisi kummiksi ruvetakaan, mutta jospa siskonikaan ei halua minun lapseni kummiski itten..Vaikeaa..
Sisko ja hänen miehensä ovat ainoa vaihtoehto. Mummia ja pappaa nyt tuskin kukaan kummiski haluaa tai kaveria jonka on tuntenut pari kuukautta.
Minulla ei ole ketään ystävää jolle tuo ntehtävän tahtoisin antaa. Siskoni on kauan yrittänyt tulla raskaaksi (on minua vanhempi ja minä tuleva "teiniäiti") enkä ole vielä kertonut hänelle raskaudesta. Siskoni on kokenut monta rajua keskenmenoa ja on todella surullinen. Teenkö tyhmästi jos pyydän häntä kummiksi? Voiko hän jotenkin loukkaantua siitä, kun itse ei kuitenkaan ole vauvaa pitkästä yrittämisestä huolimatta saanut? Lisäksi siskoni on aina puhunut että ei aio pyytää minua kummiksi, koska tätinä olen lapsen elämssä muutenkin mukana. Minua se ei haittaa mitenkäään, enkä enää kirkosta erottuani voisi kummiksi ruvetakaan, mutta jospa siskonikaan ei halua minun lapseni kummiski itten..Vaikeaa..
Sisko ja hänen miehensä ovat ainoa vaihtoehto. Mummia ja pappaa nyt tuskin kukaan kummiski haluaa tai kaveria jonka on tuntenut pari kuukautta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielestäni voit pyytää sisartasi kummiksi. Ihan riippumatta siitä, onko hänellä lapsia vai ei.
sanoa, että jos et pyydä siskoasi kummiksi, saattaa hän loukkaantua. Mielestäni omat sukulaiset ovat kummeiksi parempia vaihtoehtoja kuin kaverit, joita varsinkin nuorena tulee ja menee. Minä olen siskoni pojan epävirallinen kummi(en kuulu siis kirkkoon) olin ja olen edelleen erittäin ylpeä kummiudestani ja tunnen omaavani erityisen suhteen poikaan, vaikka olen myös hänen tätinsä.
Vaikea uskoa, että siskosi kieltäytyisi jos pyydät hänet kummiksi.
mielestäni sinulla kannattaa ehdottomasti pyytää siskoasi kummiksi... en usko että siskosi siitä mitenkään loukkaantuu, päin vastoin, hän luultavasti saattaisi loukkaantua siitä jos et häntä pyydä kummiksi...
yks asia jäi tekstissäsi vaivaamaan...
kerroit että vauva syntyy pian ja siskosi ei vielä tiedä raskaudestasi... miksi ja miten ihmeessä tämä on mahdllista??
itselläni on mummo kummina ja munsta se tuntuu todella oudolle, en jotenki ole asiaan sopeutunut vieläkään vaikka lähentelen jo 30v ikää
Asun toisella paikkakunnalla kuin siskoni, emmekä ole nähneet moneen kukkauteen. Olen aika isokokoinen eikä raskaus näkynyt viimeksi kun tapasimme vaikka olin jo viidennellä kuulla. Nyt alkaa todenteolla näkyä ja laskettuun aikaan on enää reilu kuukausi. Raskaus meni siskolleni normalin lihomisen piikkiin, en voinut kertoa siitä hänelle kun tapasimme vaikka olin suunnitellut sillä hän kertoi minulle samana päivänä keskenmenostaan. Normaalisti tapammee muutaman kerran kuussa, mutta nyt olen vältellyt kaikkia sukulaisia jatkuvan huono olon ja rankan raskauden takia.
Kiitokset kaikille rohkaisusta=)
Jos on noin vähän aikaa, niin pidä kiirettä, kerro raskaudesta ja samalla pyydä sisarta "kummiksi". Jos et kuulu kirkkoon, ei kummius varmaankaan ole mitenkään virallinen eikä sitä merkitä lapsen tietoihin, kuten kirkonkirjoissa tehdään, mutta sehän ei tahtia haittaa.
Sisko varmasti pahastuisi, jos pyytäisit kummiksi jonkun muun. Lähin ihminenhän se pitää ollakin.