Olenko ihastunut?

Tämä tapahtui parisen viikkoa sitten, kun olin tulossa töistä kotiin bussilla.
Yritin katsoa tai katsoinkin muualle, kunnes huomasin yhden jätkän koko ajan vilkuilleen taakse. Luulin, että jätkä olisi katsonut muitakin kanssa matkustajia ja ehkä toden näköisesti katsoikin.
Istuin siis itse bussin keskivaiheella. Kun olin jäämässä kotipysäkilläni pois huomasin hänenkin jäävän samalla pysäkillä pois ja hän katseli minua hyvin pitkään silmiin.
En saanut kuitenkaan sanotuksi mitään, koska taisin vähän punastella. Kävellessäni kotiinpäin vilkaisin vielä taakseni, josko olisi vieläkin katsonut minuun mutta ei tainnut.

En saa hänen katsettaan mitenkään pois mielestäni vaikka kuinka yritän, koska en ole nähnyt häntä sen jälkeen.
Koko ajan mietin tuota hetkeä olisiko minun pitänyt kuitenkin rohkaista itseni ja sanoa hänelle jotain.

On kai kamalaa jos olen ihastunut täysin tuntemattomaan ja ventovieraaseen?
3106
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Ei me olla ajatuksenlukioita. Sinun pitäisi itse tietää oletko ihastunut vai et kuuntele sydäntäsi. Muuta en osaa sanoa!

Äänestä

Ihan kamalaa kaikki tuntemattomat ihmiset.

Tokiossakin asuu vaan noin 37 miljoonaa ihmistä, eli yli 7 kertaa enemmän kuin koko helvetin perähikiässä nimeltään Suomi. Sielläkin Tokiossa kaikki vaan ihastuu jo valmiiksi tuttuihin ihmisiin varmaan.Niinkö? Daa daa.

Mitähän sun pitäis oikein tehdä?

Suomalainen kulttuuri on perseestä. OMG it´s so weird to talk for strangers and get to know them, Finland is hard country, it´s fucked up.

Mitä sun pitäis oikein tehdä?

No opettele kommunikoimaan, tai jää säälittäväksi omaa kohtaloaan surkuttelevaksi sukan kutojaksi.

Vittu tää maa on ahdasmielinen , rajoittunut ja sulkeutunut.

Jääpuikkoja perseessä 99% väestöstä, jeeeeeeeeeeee, hyvä. JEEEEEEEEEEEEEEE!

Voi vittu, on tää niin kiva maa kaikille.

Äänestä
  • 37/5=7 ja risat kertaa NIIIIIIIN PALJON

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


8E8M kirjoitti:

Tämä tapahtui parisen viikkoa sitten, kun olin tulossa töistä kotiin bussilla.
Yritin katsoa tai katsoinkin muualle, kunnes huomasin yhden jätkän koko ajan vilkuilleen taakse. Luulin, että jätkä olisi katsonut muitakin kanssa matkustajia ja ehkä toden näköisesti katsoikin.
Istuin siis itse bussin keskivaiheella. Kun olin jäämässä kotipysäkilläni pois huomasin hänenkin jäävän samalla pysäkillä pois ja hän katseli minua hyvin pitkään silmiin.
En saanut kuitenkaan sanotuksi mitään, koska taisin vähän punastella. Kävellessäni kotiinpäin vilkaisin vielä taakseni, josko olisi vieläkin katsonut minuun mutta ei tainnut.

En saa hänen katsettaan mitenkään pois mielestäni vaikka kuinka yritän, koska en ole nähnyt häntä sen jälkeen.
Koko ajan mietin tuota hetkeä olisiko minun pitänyt kuitenkin rohkaista itseni ja sanoa hänelle jotain.

On kai kamalaa jos olen ihastunut täysin tuntemattomaan ja ventovieraaseen?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu