http://julkaisu.oulainen.fi/kokous/20161460-13.HTM
Hyvä juttu, saivat nämä Piipsjärvelle taloa suunnitelleet nuoripari luvan rakentaa omalle maalle. Tosin pitkä vääntö asiasta on käyty, nytkin lautakunta äänesti ja
tuloksena oli 4-5 puolesta. Toivottavasti ei enää kaupunki ala juntturoimaan ja
estämään tätä heidän unemalmansa toteutumista.
Hyvä juttu, saivat nämä Piipsjärvelle taloa suunnitelleet nuoripari luvan rakentaa omalle maalle. Tosin pitkä vääntö asiasta on käyty, nytkin lautakunta äänesti ja
tuloksena oli 4-5 puolesta. Toivottavasti ei enää kaupunki ala juntturoimaan ja
estämään tätä heidän unemalmansa toteutumista.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Näin toimii Maalaisliitto, kaikkineen surullinen tapaus ja osoitus siitä millaista on kunnallinen päätöksenteko pahimmillaan. Mikä on näiden kuntapäättäjien ja muiden kahdeksan äänen varavaltuutettujen perimmäinen tehtävä; edistää kuntalaisten asiaa vai puhdas kiusanteko? En tiedä... Kun jättää eriävän mielipiteen kirjallisena... niin mitähän silläkin haetaan? Kuinkahan pitkälle tämänkin päätöksen pikkupolitikoinnin kiusanteko jatkuu tulevaisuuteen? Kai tuosta päätöksestä joku maalaisliittolainen vielä johonkin instanssiin valittaa tai ainakin Juha Sipilälle...
Mikä helevetin maalaisliitto??
Suomen Keskusta (yleiskielessä keskusta, lyhenne Kesk., ruots. Centern i Finland) on suomalainen puolue. Vuonna 1906 perustetun puolueen nimenä oli Maalaisliitto (lyh. ML) vuoteen 1964 asti ja sen jälkeen Keskustapuolue vuoteen 1988 asti, jolloin otettiin käyttöön nykyinen nimi.
Alkoivatpa juntturoimaan hallituksessa
http://julkaisu.oulainen.fi/kokous/20161474-7.HTM
Ei siellä järjen ääni ainakaan laula. Törkeää toimintaa hallitukselta. Laittovat vielä esityslistalle salaisena, ketähän sillä suojellaan...
Millä perusteella, hallitus ei hyväksy valvontalautakunnan päätöstä?
Peruste oli perätön vääristely, että louhos on jäänyt kaavan ulkopuolelle.
Myönteinen päätös vaarantaisi myös alueen tulevan käytön suunnittelun ja ohjaamisen, koska rakennuspaikan läheisyydessä on kaavoittamaton alue. . Oulaisten viranomaiset laittoivat omavaltaisesti louhosalueen yleiskaavaan kaavattomaksi, kun alue ei saanut KHO:lta EO-merkkiä. Toisin sanoen rakentaminen haittaa louhimoa. Vaikka KHO teki päinvastaisen päätöksen ja antoi suoran rakennusoikeuden kyseiseen paikkaan mihin olisivat rakentamassa.
Rakennuspaikka ei näin ollen ole kaupungin mukaan osoitettu yleiskaavassa rakennuspaikaksi (AP). Nyt keksittiin, että kaavamerkkinä käytettävä AP-merkki olisi rakennuspaikka.
On muistettava, emme tarvitse asemakaavaa, vaan AP-merkillä kaavassa on osoitettu meille kaksi rakennusoikeutta. AP-merkki ei ole sitova rakennuspaikka.
Rakennuspaikka on 50 metriä AP-merkistä. Kuten arkkitehti Elina Marjakangas asiantuntijana oli antanut hyvin ymmärtää Oulaisten kaupunginvaltuuston kokouksessa 11.11.2015, että AP-merkintä on suuntaa antava ja siitä voidaan poiketa, jos rakennuspaikka ei ole sopiva. Lisäksi hän sanoi, että ei arkkitehti voi paperien takaa tietää, missä on paras kohta rakennukselle. On aika erikoista, että jokaisessa päätöksessä on perusteena eri asia koskien samaa rakennuslupaa. Jo 90-luvulla meidän maatilamme laitettiin tietämättämme kaavassa rakennuskieltoon kunnes louhimo on maisemoitu, mutta naapuria, joka on vielä lähempänä louhimoa, ei laitettu rakennuskieltoon. Louhijalla on lain edellyttämät maisemoinnit tekemättä ja kaupunki olisi niistä vastuussa.
Annetaan rakentaa vaan! Sopu sijaa antaa!
Jos tuon kaupungin vastineen lukee ja perustelut, niin aika hataralla pohjalla on lähdetty rakentamaan ja ilman lupiakin. Sitä yleensä noudatetaan lakia tuolla isommillakin kylillä. Turha mielestäni alkaa teppuroimaan kun lusikallinen on jo housussa. Meille on kaikille yhteiset säännöt, eikä varmasti omaa oloa helpoteta tekemällä ensin hutiloiden ja sen jälkeen pyritään vielä kaatamaan asiat kaupungin niskaan.
kdiksuj voisi perehtyä myös lakiin ja ajatella maalaisjärjellä.
Ensinnäkin kun kaupunki kirjoittaa, että paikka vaatii poikkeamista, niin alueelle on annettu jo rakennusoikeus merkitsemällä kaavaan AP (näitä on 2 kpl), eli poikkeamista ei tarvita. Kaava-arkkitehditkin sanovat, että he eivät voi paperien takaa tietää, onko maasto sopiva rakentamiselle ja se katsotaan vasta rakennusvaiheessa. Kukaan ei käy yleiskaavaa tehdessä paikalla tarkistamassa paikkoja. Vanhempani eivät myöskään ole pyytäneet piirtämään ja erottamaan tontteja kantatilasta, vaan he nimenomaan ovat pyytäneet merkitsemään kaksi rakennusoikeutta. He eivät ole tuolloin itsekään määritelleet tontin kokoja ja rajoja, eivätkä voineet tietää sopivaa rakennuspaikkaa ennen kuin maa aukaistiin. AP-merkin paikka ei ole rakentamiselle kelvollinen ja se on 50m sivussa kunnollisesta paikasta. Naapurin rajoihin on joka suuntaan yli 200m, eli tästä ei ole kellekään haittaa.
Toiseksi kaavoittamaton alue ei voi vaikuttaa rakennuspaikkaan, koska heti välittömästi sen vieressä on vanhat asutukset. Eli meidän rakennuspaikka, joka on 270 metrin päässä, ei ole louhimoa lähinnä, vaan lähempänä sen ympärillä on KUUSI asuintaloa sekä KOLME muuta uutta rakennuspaikkaa. Joten ei ole mitään järkeä, että vasta kauimpana oleva talo haittaisi louhimoa ja lähimmillä ei ole mitään merkitystä! Eli kaupungin perustelut ovat TODELLA hatarat. Tosin välimatkalla ei ole edes mitään merkitystä, koska louhimo on pysäytetty oikeuden päätöksellä 1991, koska se aiheuttaa juuri tälle olemassa olevalle asutukselle kohtuuttoman melu-, pöly- ja tärinähaitan ja se on rikkonut kaikki lupaehdot. Oikeudessa on myös todettu talovauriot, kun räjäytystyöt halkaisivat kotini kivijalat, savupiipun ym. Lupaehdot olivat montun porrastus 1:2, maisemointi ja jätekivet eivät saa aiheuttaa sortumavaaraa. Jokainen näkee itse silmillään, että nämä kaikki on rikottu. Eli kaupungin perusteena kieltää meidän rakentaminen on lupaehdot rikkonut ja oikeudessa vahingonkorvauksiin joutunut toiminta. Minusta se jos mikä on hataraa!
Vaikkei rakennusoikeutta olisi jo annettu, ei ole mitään perusteita kieltää uutta rakennuspaikkaakaan. Totta kai M-alueille saa rakentaa, jos täyttää lain vaatimukset, koska muutoinhan kukaan ei saisi koskaan rakentaa yleiskaavalla minnekään muualle kuin AP-alueille. Ja nyt ei olla asemakaavalla vaan haja-asutusalueella! Samalle kaavalle on esim. v. 2015 annettu poikkeuslupa M-alueelle rakentamiseen. Heidän piti sitä hakeakin, koska heidän tontilleen ei ollut vielä annettu yhtään rakennusoikeutta.
Kun rakennetaan M-alueelle, paikan pitää täyttää MRL:n 116§ ja 136§ vaatimukset. Voitte hakea ne Finlexistä. Meidän rakennuspaikka täyttää kaikki vaatimukset. Eli tässäkin kaupungin perustelut ovat hatarat. Lisäksi MRL 44§ antaa suoran rakentamisluvan tälle paikalle.
Ja mitä tulee kaavan tarkasteluun louhosalueen osalta, niin kaava on nyt tarkastettu KHO:ssa 2014 ja päätös oli, että louhimo kiellettiin ja asutus sallittiin. KHO ei myöskään ratkaisussaan jättänyt louhimoa kaavan ulkopuolelle.
Sillä ei ole mitään merkitystä meille, että olemme jo pohjatöitä tehneet. Niitähän saa lain mukaan ennen lupaa tehdäkin ja esim. Oulaisten rantayleiskaavassakin vaaditaan mm., että tie tulee tehdä ennen kuin rakennuslupaa haetaan. Emme me siksi valita, vaan siksi, että AP-merkin kohdalle ei kerta kaikkiaan kannata rakentaa ja koska täysin oikeutettu rakentaminen estetään tahallaan. Eli me emme voi rakentaa ollenkaan, jos tuolle paikalle ei taloa anneta tehdä. Miltä tuntuisi jättää oma kotipaikka, jota ehkä joskus tulevaisuudessa suunnittelee jopa viljelevänsä?
Kaikille on todellakin yhteiset säännöt, mutta kaupunki ei näitä noudata. Hallitus mm. kirjoittaa, että tasapuolinen kohtelu ei toteudu, jos meille annetaan poikkeuslupa. Miten se on mahdollista, kun niitä muille kuitenkin annetaan?!?
Rakentamista ei todellakaan ole aloitettu hutiloiden, vaan sen olisi pitänyt olla itsestäänselvyys myös kaupungille. Tätä mielivaltaa on tehty jo 30 vuotta. Esim. 90-luvulla kotitilani asetettiin rakennuskieltoon kunnes louhimo on maisemoitu. Eikö tämä kerro jostain muusta kuin rehellisyydestä, kun silloiset naapurit, jotka vuokrasivat maat louhimolle, eivät joutuneet rakennuskieltoon?!? Heidän talo on vielä vähän lähempänä louhimoa. Lisäksi louhimo olisi pitänyt maisemoida vuoden sisälle 1991 oikeuden jälkeen.
Käyppä katsomassa kuinka louhimollakin oli luvat ja kaikki on rikottuna. Jopa valvovaviranomainen todisti oikeudessa, että lupa-ehtojen noudattaminen olisi tehnyt louhinnan mahdottomaksi. Alue on kuin sotatanner. "Alue on vaarallinen ja turvaton" kuten kaupunki toi esille kaavassa. Rajalinjoja myöten kaikki törky ja nyt laillinen rakentaminen vajaa 300 metrin päässä vaarantaa louhimoa.
Mihin perustuu puheesi? Hataralla pohjalla olet.
LUE! Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen (13.11.2014/3562/1309/1/13) mukaan nykyinen louhoksen lähiasutus estää yksiselitteisesti louhostoiminnan jatkamisen louhosalueella lue ja puhu sitten(ko. päätöksen kohta: Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu ja perustelut).
Huomaa ja lue! KHO:lta kaava asiassa kaupunki yritti saada EO- alueeksi (maa-aineksen otto). Valituksessaan he ovat vaatineet, että hallinto-oikeuden päätös kumotaan siltä osin kuin päätöksellä on kumottu Laitaperälle osoitettu Kettukallion maa-ainesten ottoalue (EO) ja kaupunginvaltuuston päätös saatetaan tältä osin voimaan.
Eli kaava ei ole vahviste ko. louhimotoiminnalle. EO-merkintä ei riittänyt ja MRL:n 39 §.vaatimukset estivät louhimotoiminnan.
Kaupunki ei ole hakenut louhosalueen jättämistä kaavan ulkopuolelle, vaan hakivat EO-alueeksi. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavan louhosalueen kaavattomaksi.
Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta.Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
Maatilallemme annettiin kaksi rakennusoikeutta.Nyt rakentaminen perustuu osayleiskaavassa oikeutettuun 44 § rakentamismahdollisuuteen. Rakennusluvan erityiset edellytykset on tällöin selvitetty yleiskaavassa, eikä erillistä 137 §:n 1 momentin mukaista suunnittelutarveharkintaa eikä myöskään asemakaavaa enää tarvita.
Tämä tarkoittaa suoraa rakennusoikeutta ja rakennustarkastajan olisi pitänyt myöntää suoraan luvat.
KHO:n päätöksessä Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.”
”Ottamisalueen kaakkoispuolelle olemassa oleviin pientaloalueisiin rajautuen on merkitty lähimmillään 170 metrin etäisyydelle ottoalueen rajasta uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kolme uutta rakennuspaikkaa. Ottamisalueen pohjoispuolelle noin 300 metrin etäisyydelle ottamisalueen rajasta on osoitettu uusi asuinpientalojen alue (AP) ja sille kaksi uutta rakennuspaikkaa.”
Koko homma vaikuttaa siis tosi kummalliselta, lievästi sanottuna.
Kaupunki ei ole hakenut louhosalueen jättämistä kaavan ulkopuolelle, vaan hakivat EO-alueeksi. Kun eivät saaneet EO-alueeksi (maa-aineksen otto), kaupunki omavaltaisesti vääristeli kaavan louhosalueen kaavattomaksi. Tässähän on kyse todella vakavasta vääryydestä.
Louhimo on ollut tarkasteltavana kaavassa. Kuten oikeusasteet ratkaisussaan toteavat: ”alueen soveltuvuutta maa-ainesten ottoon ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeusvaikutteisella kaavalla.” Nyt louhimo on tarkistettu kaavassa ja KHO:n ratkaisussa ei täytä MRL 39 §:n asetetut vaatimukset turvallisesta ja terveellisestä elinympäristöstä.
”Tämän vuoksi hallinto-oikeus on kumonnut osayleiskaavan hyväksymistä koskevan päätöksen”. KHO antopäivä 13.11.2014 Taltio n:o 3562 Diaarinumero 1309/1/13 on tehnyt ratkaisun ja Oulun hallinto-oikeuden päätöstä ei muuteta.
Nyt kaupunki kääntää tämän päinvastoin rakennusluvan estämiseksi. KHO:n päätöksestä käy selvästi ilmi, että uutta asutusta ON SALLITTU alueelle. Kaupunginhallitus on sivuuttanut kokonaan, että oikeusasteet ovat selvittäneet alueen tulevan käytön Lehtopää-Piipsjärven osayleiskaavassa, ja jossa koko louhimotoiminta on kumoutunut. KHO:n perusteluissakin todetaan: ”Kettukallion maa-ainesten ottoalue sijaitsee hallinto-oikeuden päätöksestä tarkemmin ilmenevällä tavalla lähellä kaavassa osoitettuja, jo olemassa olevia asuinalueita. Kaavassa on osoitettu myös uutta asutusta ottoalueen välittömään läheisyyteen.”