Miten dinosaurukset mahtuivat

helluntai henkikin samoihin Mooseksen kirjoihin.
Niin siellä Herran henki veljet vain täytti.
joten kyllä sinne mahtui asiaa.
Kumma et Suomessakin käytetään ihan presidenttiin asti noita "tuoreita" neuvoja

Raamatussa on niin paljon vertauskuvallista tekstiä...En minäkään osaa mieltää, miten arkkiin, joka kuulemma oli kooltaan noin puolet nykyaikaisesta Ruotsinlaivasta...Saattoi mahtua n.2,5 miljoonaa eläintä eväineen...Mutta miks mun tarvis?Pähkäily Noan arkista ei varmaan ole ensisijainen asia iankaikkisuuta ajatellen...Jos kaikki pitää selittää, ja aina kaikki tietää, ja olla oikeassa, elämä käy raskaaksi...Herra Jeesus sanoo, että meidän pitää olla"lasten kaltaisia"...Päästäksemme taivasten valtakuntaan...Olemmeko me sitten"lasten kaltaisia", jos me kaikin käytettävissä olevin keinoin ynnäämme Noan arkin tilavuutta, ja kaikin tavoin pyrimme"todistamaan"Jumalan Sanan", saduksi...Tuo Sana, on tarvitsevalle kirkasvetinen virvoittava lähde...Niille, jotka vastoin kirjoituksia ovat"itsemielestäänviisaita",tuo Pyhä kirja on rannaton ja pohjaton meri...Siellä aavalla ulapalla ei tule"Noan arkki"pelastamaan...Koska ihminen ei kerran pelastajaa katso tarvitsevansa..."Sairaat tarvitsevat parantajaa, eivät terveet"...Sanoo Herra Jeesus Kristus...
Vointeja.terv.janos

Janos kirjoitti:

Raamatussa on niin paljon vertauskuvallista tekstiä...En minäkään osaa mieltää, miten arkkiin, joka kuulemma oli kooltaan noin puolet nykyaikaisesta Ruotsinlaivasta...Saattoi mahtua n.2,5 miljoonaa eläintä eväineen...Mutta miks mun tarvis?Pähkäily Noan arkista ei varmaan ole ensisijainen asia iankaikkisuuta ajatellen...Jos kaikki pitää selittää, ja aina kaikki tietää, ja olla oikeassa, elämä käy raskaaksi...Herra Jeesus sanoo, että meidän pitää olla"lasten kaltaisia"...Päästäksemme taivasten valtakuntaan...Olemmeko me sitten"lasten kaltaisia", jos me kaikin käytettävissä olevin keinoin ynnäämme Noan arkin tilavuutta, ja kaikin tavoin pyrimme"todistamaan"Jumalan Sanan", saduksi...Tuo Sana, on tarvitsevalle kirkasvetinen virvoittava lähde...Niille, jotka vastoin kirjoituksia ovat"itsemielestäänviisaita",tuo Pyhä kirja on rannaton ja pohjaton meri...Siellä aavalla ulapalla ei tule"Noan arkki"pelastamaan...Koska ihminen ei kerran pelastajaa katso tarvitsevansa..."Sairaat tarvitsevat parantajaa, eivät terveet"...Sanoo Herra Jeesus Kristus...
Vointeja.terv.janos

Lue lisää

Gilgames-eeppoksesta lainattua. Sama periaate siis kuin raamatun muissakin jutuissa; plagiointi oli juutalaisilla veressä.

Pedantti kirjoitti:

Gilgames-eeppoksesta lainattua. Sama periaate siis kuin raamatun muissakin jutuissa; plagiointi oli juutalaisilla veressä.

Hei vain, ja hyvää tätä vuotta sinulle.Onneksi itselläni huolenaiheista pienimpiä on miettiä em.asiaa...Unto Monosen tangon sanoin voisin luonnehtia:"Oi jospa kerran sinne satumaahan päästä vois,niin linnun lailla lähtisi en sieltä koskaan pois"...jne...Itseäni kiinnostaa lähinnä, mitä Uudessa testamentissa kirjoitetaan...Sieltä ennenkaikkea Jeesuksen opetusten sisältö....Niistä käsitykseni mukaan löytyy tie, josta Jesaja kirjoittaa:"Kukaan ei siltä tieltä eksy, eivät hullutkaan"...
Vointeja.terv.janos

Janos kirjoitti:

Hei vain, ja hyvää tätä vuotta sinulle.Onneksi itselläni huolenaiheista pienimpiä on miettiä em.asiaa...Unto Monosen tangon sanoin voisin luonnehtia:"Oi jospa kerran sinne satumaahan päästä vois,niin linnun lailla lähtisi en sieltä koskaan pois"...jne...Itseäni kiinnostaa lähinnä, mitä Uudessa testamentissa kirjoitetaan...Sieltä ennenkaikkea Jeesuksen opetusten sisältö....Niistä käsitykseni mukaan löytyy tie, josta Jesaja kirjoittaa:"Kukaan ei siltä tieltä eksy, eivät hullutkaan"...
Vointeja.terv.janos

Lue lisää

Jos näet elokuvan, joka on naiivi, epälooginen, epämoraalinen ja typerä, niin päätät silti pitää siitä, jos uskot vaikka juonen olevan hyvä?

Etkö omaa minkäänlaista kritiikkiä?

Nooan Arkki ei ole ainut satu Raamatussa. Lisäksi kaikki ohjenuorat ja aforismit ovat kopioitu suoraan aiemmilta vuosisadoilta ja toisilta uskonnoilta, joten en näe edes syytä miksi pitäisi Raamatulle antaa kunnia sen sisältämistä hyvistä ajatuksista?

Typhon kirjoitti:

Jos näet elokuvan, joka on naiivi, epälooginen, epämoraalinen ja typerä, niin päätät silti pitää siitä, jos uskot vaikka juonen olevan hyvä?

Etkö omaa minkäänlaista kritiikkiä?

Nooan Arkki ei ole ainut satu Raamatussa. Lisäksi kaikki ohjenuorat ja aforismit ovat kopioitu suoraan aiemmilta vuosisadoilta ja toisilta uskonnoilta, joten en näe edes syytä miksi pitäisi Raamatulle antaa kunnia sen sisältämistä hyvistä ajatuksista?

Lue lisää

On ihan varma juttu, että ainakin ne, jotka ovat kijoituksiani lukeneet kuluneitten kuukausien aikana...Tietävät sen, että mulla löytyy kriittisyyttä ja kritiikkiä myöskin...Joskus hiukan yli tarpeenkin...Mielialan ja aiheen mukaan...Meillä nyt ne kritiikin ja pähkäilyn aiheet vain on eri sorttia...Joka ukko täällä tarpoo omaa polkuaan...Tuosta omasta kritiikistäni vain toivon, että se kohdistuisi Kristuksen tahdon mukaisesti...
Vointeja sinulle.terv.janos

maailmahan luotiin n. 6000 vuotta sitten. Siitä meillä on todisteena Raamatun sana.

Ukki kirjoitti:

maailmahan luotiin n. 6000 vuotta sitten. Siitä meillä on todisteena Raamatun sana.

valheen näin myöhään illasta toi.

Ei kaiketi saatana öiseen aikaan liiku.
Ihminenhän luotiin silloin ja eläimet muutama tuhat vuotta ennen.
Tarkempaa tietoo saa ate sivuilta niillä on paoereilla "tulot ja menot". kaiketi on hyvässä järjestyksessä korkoineen.
Kertoilivat ainaskin et paljon on numeroita taaksepäin oliko nyt vuosi vai valo vuosia en muista mut suuret oli lukemat.
Epäilen et vähän lapin lisää on .
Ovat historian oppi tunneilla tarkaavaisia olleet.

vai kuoliko ne juuri vedenpaisumuksen syystä; tiedä häntä?

YKX kirjoitti:

vai kuoliko ne juuri vedenpaisumuksen syystä; tiedä häntä?

ihminen on ollut olemassa vain n. 5 000 0000 vuotta. Yksisoluisa eläimiä on ollut ainakin 3500 000 000 vuoden ajan ja monisoluisia ainakin 2500 000 000 vuoden ajan.

Pitää siis tarkemmin määrittää veden paisumuksen ajankohta.

Terhi-Anna kirjoitti:

ihminen on ollut olemassa vain n. 5 000 0000 vuotta. Yksisoluisa eläimiä on ollut ainakin 3500 000 000 vuoden ajan ja monisoluisia ainakin 2500 000 000 vuoden ajan.

Pitää siis tarkemmin määrittää veden paisumuksen ajankohta.

Lue lisää

...ei käy oikein järkeen, meitä ihmisiä pitäisi olla sitten paljon enemmän, ja mites nuo kasvi, puu todisteet oikein täsmää jos vanhin puun-ikä on määritelty about 4300-vuoden vanhaksi? Maapallon ikä tulee arvioinneissa koko ajan alaspäin, niin kuin myös maailmankaikkeuden? Tämä on väärä palsta käsitellä näitä asioita, varmaan tuolla evoluutio vs. kreatinismi-palstalla nähinkin on jo vastattu.

YKX kirjoitti:

...ei käy oikein järkeen, meitä ihmisiä pitäisi olla sitten paljon enemmän, ja mites nuo kasvi, puu todisteet oikein täsmää jos vanhin puun-ikä on määritelty about 4300-vuoden vanhaksi? Maapallon ikä tulee arvioinneissa koko ajan alaspäin, niin kuin myös maailmankaikkeuden? Tämä on väärä palsta käsitellä näitä asioita, varmaan tuolla evoluutio vs. kreatinismi-palstalla nähinkin on jo vastattu.

Lue lisää

"..jos vanhin puun-ikä on määritelty about 4300-vuoden vanhaksi? Maapallon ikä tulee arvioinneissa koko ajan alaspäin, niin kuin myös maailmankaikkeuden?"

1) Maapallon ikä ei ole tullut alaspäin, vaan tarkentunut ikään; 4.5 /- 0.15 miljardia vuotta.

2) Maailmankaikkeuden iäksi on tarkentuntut: 13.7 /- 0.2 miljardia vuotta. Se ei ole tullut "alaspäin" vain tolerassi on pienentynyt, siis tarkkuus parantunut.

3) Lainaus TT:n teksistä (7.2.2004); Vihnemäntykronologia ulottuu noin 8800 vuoden päähän nykyajasta. Vanhempaakin puuainesta on löytynyt, mutta sitä ei ole voitu liittää kiinni kronologian pääosaan. Euroopassa saatiin valmiiksi pitkä yhtenäinen tammikronologia jo 1980-luvulla. Asialla olivat lähinnä saksalaiset ja irlantilaiset tutkijat. He käyttivät aineistona sekä kesätammia että talvitammia, joiden lustosarjat voidaan rinnastaa toisiinsa, vaikka ne ovatkin eri puulajeja. Aineistoa eli vanhoja runkoja löytyi Saksan jokien kuluvista penkereistä sekä Irlannin soista. Yhteistyön avulla saatiin kummallekin maalle omat täydelliset tammilustosarjat, jotka ulottuivat yli 8000 vuotta ajassa taaksepäin. Tutkimuksia on jatkettu edelleen erityisesti Hohenheimin yliopistossa Stuttgartissa ja kronologiaa on pystytty pidentämään merkittävästi. Tammikronologiaa on pystytty jatkamaan vähän yli 10 000 vuoden päähän nykyajasta. Siihen on lisäksi onnistuttu liittämään nykyajasta liki 12 000 vuoden päähän ulottuva Etelä-Saksasta löydettymäntyaineisto, josta saatu vuosilustosarja on onnistuttu huolellisten tutkimusten jälkeen liittämään tammikronologian perään. Tässä ei tavallinen ristiin ajoitus riittänyt, koska kyseessä oli kaksi eri puulajia. Apuna tarvittiin huolellisia tilastomatemaattisia menetelmiä ja isotooppitutkimuksia. Näin puulustokronologia on saatu ulotetuksi viime jääkauden loppuvaiheeseen.

tane kirjoitti:

"..jos vanhin puun-ikä on määritelty about 4300-vuoden vanhaksi? Maapallon ikä tulee arvioinneissa koko ajan alaspäin, niin kuin myös maailmankaikkeuden?"

1) Maapallon ikä ei ole tullut alaspäin, vaan tarkentunut ikään; 4.5 /- 0.15 miljardia vuotta.

2) Maailmankaikkeuden iäksi on tarkentuntut: 13.7 /- 0.2 miljardia vuotta. Se ei ole tullut "alaspäin" vain tolerassi on pienentynyt, siis tarkkuus parantunut.

3) Lainaus TT:n teksistä (7.2.2004); Vihnemäntykronologia ulottuu noin 8800 vuoden päähän nykyajasta. Vanhempaakin puuainesta on löytynyt, mutta sitä ei ole voitu liittää kiinni kronologian pääosaan. Euroopassa saatiin valmiiksi pitkä yhtenäinen tammikronologia jo 1980-luvulla. Asialla olivat lähinnä saksalaiset ja irlantilaiset tutkijat. He käyttivät aineistona sekä kesätammia että talvitammia, joiden lustosarjat voidaan rinnastaa toisiinsa, vaikka ne ovatkin eri puulajeja. Aineistoa eli vanhoja runkoja löytyi Saksan jokien kuluvista penkereistä sekä Irlannin soista. Yhteistyön avulla saatiin kummallekin maalle omat täydelliset tammilustosarjat, jotka ulottuivat yli 8000 vuotta ajassa taaksepäin. Tutkimuksia on jatkettu edelleen erityisesti Hohenheimin yliopistossa Stuttgartissa ja kronologiaa on pystytty pidentämään merkittävästi. Tammikronologiaa on pystytty jatkamaan vähän yli 10 000 vuoden päähän nykyajasta. Siihen on lisäksi onnistuttu liittämään nykyajasta liki 12 000 vuoden päähän ulottuva Etelä-Saksasta löydettymäntyaineisto, josta saatu vuosilustosarja on onnistuttu huolellisten tutkimusten jälkeen liittämään tammikronologian perään. Tässä ei tavallinen ristiin ajoitus riittänyt, koska kyseessä oli kaksi eri puulajia. Apuna tarvittiin huolellisia tilastomatemaattisia menetelmiä ja isotooppitutkimuksia. Näin puulustokronologia on saatu ulotetuksi viime jääkauden loppuvaiheeseen.

Lue lisää

Mites tuo sivilisaation kulttuuri esiintymä; ns. kaupungit yms? Varmaankin puhutaan puiden ikänä tuhansissa vuosissa, kuten kulttuuri esiintymät.

Ukki kirjoitti:

maailmahan luotiin n. 6000 vuotta sitten. Siitä meillä on todisteena Raamatun sana.

Raamattu onkin niin mielenkiintoinen kirja muutenkin.

Raamattu mm. todistaa, että maa on litteä ja universumin keskipiste. Puhumattakaan siitä, että oman tyttärensä saa Raamatun mukaan myydä orjaksi, tai huoraksi. Kaikkea sieltä löytyy, kun vain etsii.

Valo mahdollistaa näkemisen. Jos maailmankaikkeus olisi vain 6000-vuotta vanha, silloin valo olisi 6000-vuotta vanha. Tästä johtuen valo on siis matkannut vain 6000-valovuotta. Tuloksena voimme laskea maailmankaikkeuden suuruuden, joka olisi siis jotakuinkin halkaisijaltaan 12 000 -valovuotta. Kun tiedämme, että maailmankaikkeus koostuu miljardeista galakseista ja vielä useammista aurinkokunnista, on aika mahdottomuus saada ne kaikki mahtumaan niinkin pieneen maailmankaikkeuteen. Tämän voi taas päätellä helposti ilman kvanttifysiikkaa sillä, että tähtien välimatkat keskenään ovat keskimääräisesti n. 4.7 valovuotta. Galakseissa voi todistetusti olla helposti yli biljoonia tähtiä. Maailmankaikkeuden tulisi olla vähintään rajaton, tai päättymätön, jotta ei tulisi tilan ahtautta.

Raamattu on myös itsessään kehäpäätelmä, jota ei voida noteerata minkäänlaisena vaihtoehtona edes maailmankaikkeuden synnylle. Jonkinlainen ylempi voima, tai olemus voi olla olemassa, mutta se ei todellakaan ole Raamatun valheisiin perustuva Yahve.

Viestistäsi jälleen varmistuen Ukki, Raamattuun uskovat eivät ilmeisesti ole mitenkään fiksuja ihmisiä. Tai sitten eivät omaa minkäänlaista kritiikkiä

YKX kirjoitti:

Mites tuo sivilisaation kulttuuri esiintymä; ns. kaupungit yms? Varmaankin puhutaan puiden ikänä tuhansissa vuosissa, kuten kulttuuri esiintymät.

Tässä vähän tietoa kulttuurijäännöksistä:

Heidelbergin ihminen

Vanhimmat Etiopiasta 600 000.
Myöhäisimmät Afrikassa 400 000v. Euroopassa 500 000 – 200 000
Heidelbergin ihminen ero pystyihmisestä:
aivot kookkaammat , 1100 – 1400 cm3.
takaraivo pyöreämpi, otsa korkeampi
Kasvojen luut suhteessa pienemmät, samoin hampaat.
Erectuksen ominaisuuksia voimakkaat luuharjanteet silmien yläpuolella ja paksuluinen, alhaalta leveä aivokoppa.
Nimetty alaleuan mukaan, joka löydettiin 1907 Saksasta.
Kuva Lp. Atapuerca, Espanja

• Nimettiin alun pitäen omaksi lajikseen. Myöhemmin pidettiin erectuksen muunnoksena. Sitten arkaaisena tai varhaisena H. sapiensina.
• neandertalin ihmisen esi-isä.
• Parhaiten heidelbergin ihmiset tunnetaan Euroopasta, jossa eli 500 000 - 300 000 vuotta sitten. Euroopassa Heidelbergin ihmisen ja neandertalilaisen raja vaikea vetää.
• Ei levittäytynyt Itä-Aasiaan, tyypillinen erectus-populaatio jatkoi aik. tietojen mukaan noin 300 000 asti, nyt noin v:een 50 000 tai 10 000!

Euroopan vanhemman paleoliittisen ajan löytöpaikkoja

Englanti Boxgrove, Swanscombe,
Etelä-Ranskan Arago,
Espanjan Torralba,
Unkarin Vérteszöllös,
Kreikan Petralona,
Saksan Steinheim, Heidelberg, josta alaleuka, Schöningen, Bilzingsleben

Boxgrove, Schöningen, Bilzingsleben

Boxgrove, Englannin etelärannikolla. Heidelbergin ihminen, 0,5 milj. vuotta vanhoja hevosten ja sarvikuonojen jäänteitä, jotka ilm. ihmisen kaatamia.
2 x enemmän luuta kuin nykyajan muskelimiehellä. 177,5 cm pitkä.
hevosen lapaluu, jossa keihään lävistämäksi sovelias reikä.
Leikkausjälkiä ihmisen luissa. Ilm. kannibalismia, Käsittelivät kuin muita eläimiä.
Bilzingsleben, 400 000 vuotta vanhoja Heidelbergin ihmisen työvälineitä, myös puisia ja luisia.
Tulisijoja, 3 ympyrän muotoista majan perustusta, luuta ja kiveä. 2,7 - 3,9 m läpimitta. 30 ihmisyksilön luita. 2820 peuran sarven jäännettä.
Kivillä ja luilla katettu 9 m laaja kehä. Kulttuurillisia aktiviteetteja? Kvartsiitti alasin biisonin sarvien välissä. Sen lähellä ihmiskallojen kappaleita.
Norsun sääriluu, jossa 28 poikkiviivaa. Abstraktia ajattelua? Useimmat eivät hyväksy symboleiksi.

Schöningen

• Saksan Schöningen, kivihiilikaivos.
• 400 000 v. vanha puukeihäät, 3 m pitkät, kuusta. Teroitettu, ei erillistä kärkeä. Yli 10 paloitellun hevosen jäänteet.
• Etupainoisia, tasapainotettu heitettäväksi, ei vain pistokeihäiksi.

Homo helmei

Heidelbergin ihmisen ja nykyihmisen välillä.
Teoria: nuorimmat afrikkalaiset Heidelbergin ihmiset ovatkin H. helmei.
Kuvattu Etelä-Afrikasta Florisbadista löydetyn n. 260 000 vuotta vanhan kallon
perusteella.
Acheulin kulttuuri
Idässä säilyi pystyihminen ja Olduvain kulttuuri. (murskain tai iskuri)
Lännessä Acheulin kulttuuri, joka syntynyt Afrikassa jo pystyihmisen aikaan Alkoi n. 1,7 milj. vuotta sitten. Levisi Eurooppaan ja Lähi-itään.
Euroopassa Acheulin kulttuuri liittyy heidelbergin ihmiseen.
tyyppipaikkoja Euroopassa Abbeville ja St. Acheul, Amiensin esikaupunki Pohjois-Ranskassa.
Aiemmin erotettiin Abbevillen periodi, ”teollisuus” tai kulttuuri (myös nimitys Chellean ollut käytössä). Nyt katsotaan, että sisältyy Auchelin kulttuuriin.
Tyyppiesine iskuri (käsikirves) (hand-axe, coup de poing).


• Ydintekniikka, isketty puukapulalla reunaan.
• Punainen viivoitus: nyrkki-iskureita.
• Tumma viivoitus: murskaimia. Nyrkki-iskurikulttuurit eivät koskaan levittäytyneet itään.
• Käsikirves : Levinneisyys Englanti – Afrikka - Lähi-itää - Etelä Intiaan.
• Samankaltainen koko alueella.


Käyttö
Kaikkiaan esinetyyppejä erotettu noin 10 erilaista.
Tyypitys kiistanalainen, muodot opportunistisia nyrkki-iskuria lukuun ottamatta.
Käytönjälkianalyysillä:
a) nyrkki-iskuri, jossa käytönjälki toisella sivulla, lihan leikkuuseen.
b) sivukaavin, käyttö vuotien siistimiseen.
c) Iskentäydin, jota käytetty puutyöhön.
d) iskos, jolla leikattu lihaa.
Metsästys
Pystyihminen ja heidelbergin ihminen metsästäjä.
Cepranon miehen kallossa arpi, joka ilmeisesti biisonin sarven aiheuttama, 35 km /h. törmäys. Mies toipunut. Pidetään todisteena metsästyksestä.
L. Binford kyseenalaistanut. Pitää nykyihmistä edeltäviä ihmismuotoja haaskansyöjinä. Tuskin, Keniassa paikka, jossa esim. 63 jättipaviaanin luiden joukossa 10 000 käsikirvestä. 12 x 20 m alueelta.

TERRA AMATA
Eräs varhaisimpia paikkoja, joista varmoja asumusten jäänteitä.
Terra Amata (Rakastettu Maa). N. 250 m Nizzan satamasta.
1966 - 1967 kaivettiin. 21 tasoa, joissa oli löydetty. 35 000 esinettä.
Nykyistä viileämpi ja kosteampi ilmasto.
Jalokuusi, erilaisia mäntyjä, kanerva.
Useita majoja pitkänomaisen soikeita, 9 m - 16 m x 4 - 7 m.
Paksujen paalujen jälkiä n. 30 cm.
Sarja pienten paalujen jälkiä, noin 7,5 cm halkaisijaltaan, muodosti seinät.
Näiden kanssa yhdensuuntaisesti sarja kiviä.
Liedet kivettyjä, yhden kivikerroksen muodostamia tai matalia kuoppia. Läpimitta 30 - 60 cm. Vanhimpia tunnettuja.
Ilm. seinät läpäisivät tuulta, koska liesille oma tuulensuoja.
Kivettyneitä ulosteita. Siitepölyt analysoitu. Kaikki kasveista, jotka kukkivat loppukeväästä - alkukesästä. Siis vuotuiskiertoa.
Lintujen, kilpikonnien ja 8 nisäkäslajin luita, suurin osa suurten eläinten: Hirvi, sukupuuttoon kuollut norsulaji, villisika, alppikauris, eräs sarvikuonolaji ja alkuhärkä.
merkkejä merellisestä ravinnosta: osterin ym. simpukoiden kuoria ja maljakotiloita, kalanluita ja -ruotoja.
Varhainen Acheulian teknologia.

NEANDERTALIN IHMINEN
1. fossiili löytyi 1856 Neanderthalin kylästä Saksasta. Ensin tulkittiin selittää kasakan tai riisitautisen luiksi.
myöhemmin enemmän luulöytöjä. Hyväksyttiin barbaarisen ihmisrodun jäseniksi, joilla ei ollut mitään tekemistä nykyihmisen kanssa.
Vuosisadan alun rekonstruktio korosti apinamaista ja primitiivistä. Vanhan miehen luut perustana, joka sairasti reumaa. Asennosta tehtiin köyry.
1950-luvulla uusi rekonstruktio. Vankkarakenteisempi, muutoin nykyihmistä muistuttava ruumis. Sopeuma kylmään.
Sanoivat: henkiin herätettynä hän herättäisi New Yorkin metrossa tuskin ä huomiota.

• Neanderntalilainen: kulmakaaret vahvat, ulkonevat kasvot ja suuret etuhampaat. Tynnyrimäinen rinta. Takaraivossa ns. okkupaalipullistuma, ei poikittaisharjannetta. Leuka kyhmytön. Hampaat ja aivot suuremmat (1400 cm3) kuin nykyihm. (1360 cm3).

• Lyhyet raajat kuten arktikoilla nykyään. Raajojen luut hieman käyrät. Erittäin lihaksikas ja vankka rakenne. Reisiluun putki vain 1/4 halkaisijasta, nykyihmisellä noin puolet. keskipituus 167 cm.
• Kallo kuperampi kuin erectuksella, otsa korkeampi.
• Eroja Heidelbergin-ihmiseen: kallo piteni, kasvot levenivät, nenä suureni.
• Heidelbergin ihminen muuttuu vähitellen neandertalin ihmiseksi n. 300 000 v. sitten.. Espanja, La Sima de los Hueosos.
• Heidelbergin ihm. nykyihmisen kokoisia, neandertalinihmiset lyhyempiä.
• Tyypillisiä neandertalilaisia Pohjois-Ranskasta: Biache-Saint-Vaast. 230 000 - 130 000.
• Asuttivat seutuja, joissa ei aikaisemmin ole ollut ihmisiä.


Noin 100 000 v. sitten Länsi-Aasiaan. Levinneisyys: Portugali- Brittein saarten eteläosa - Puola - Kaspian meren itäpuoli - Afganistan - Palestiina.
Karijoen Susiluolan löydöt ilmeisesti neandertalin ihmisen jäljiltä, pohjoisin löytö.
Ainoa ihmistyyppi Euroopassa ja Länsi-Aasiassa 100 000 - 40 000.
Pyyntitaidot kehittyneet, riistaa, jota esim. sudet, hyeenat ja leijonat, eivät pystyneet hyödyntämään.
Suuria hirviä, biisoneita, villakarvasarvikuonoja, jopa mammutteja erityisesti idässä.
Lännessä suurin osa löydöistä keskikokoisten ja suurten sorkkaeläinten luita: saksanhirvi, villipeura, kuusipeura, visenttejä. alkuhärkä, villilammas ja -vuohia, gaselleja. Lännessä norsujen ja sarvikuonojen luita vähän. Puuttui kehittyneet aseet.
Pyynnin täytynyt perustua yhteistoimintaan. Saalis piiritetty. Hyödyntäneet soita ja lampia. Lähietäisyydeltä keihäillä. Kärjistä ei varmuutta.
Nuotionsijat yksikertaisia, ei kivettyjä liesiä.
Asuivat luolien suuosissa. Vain harvoja merkkejä rakennetuista suojista. Combe Grena, Etelä-Ranska. Ehkä kotamaisia rakennelmia.
Ei työkaluja pistoihin, kuten varhaisten ihmisten luuneulat.

Suurriistan metsästäjiä. Ravinnosta 85 % lihaa, sama osuus kuin sudella. Pyynti valikoimatonta.

• Luututkimus: 17:n yksilöä. 27 vakavaa vauriota luustossa..
• Neandertalilaisten luut kestävämpiä kuin nykyihmisen. Vauriot kuin rodeoratsastajilla
• Löytöjä myös siitä, että haavat parantuneet. Loukkaantuneista on huolehdittu.

Hautaukset?

Kroatia, Krapinan kylä 80 neandertalilaisen luut luolasta.
Sierra de Atapuerca. Pohjois-Espanja. Luolassa kymmenien yksilöiden jäänteet. Hautaus, tai ihmiset pudotettiin kuiluun että eivät mätänisi asuinpaikalla.
Rituaaleja tai ei, niin ruumiille erityiskohtelu, mitä eläimillä ei tunneta.
Muita mahd. todisteita hautausrituaaleista: Le Moustier, nuorukainen kuopassa oikealla kyljellään. Tyynynä kasa piikiviä, kivikirves käden vieressä. Alkuhärän luita hajallaan vieressä.
Pidettiin hautauksena jo v. 1908.
La Chapelle-aux-Saints, vainaja kaivannossa, parin kolmen pitkän luun kappaleita pään päällä.

Shanidarin luola, Zagrosvuorilla Irakissa.
Miehen, 2 naisen ja lapsen luut. n. 100 000 vuotta sitten maahan.
Kukkien siitepölyjä maasta. Kärsämöitä, ruiskukkia ym. Alusta, jolle vainaja oli asetettu. Useat niistä tunnetaan lääkeyrtteinä.
Trinkaus: kyseessä hautaus, kukkia ympärille.
Haudoissa ei koruja, joita myöhemmissä hautauksissa.
Robert Gargett: tafonomian perusteella: kaikkia voidaan pitää luonnollisina hautautumisina, ei hautoina.
Pitää hautakaivantoja luonnollisina kuopanteina ja eräitä hautauksia luolien romahduksista johtuvina, hauta-anteja, kuten vuohen sarvia ja Shanidarin haudan siitepölyjä luonnosta johtuvina.
Siitepöly on voinut joutua monella eri tavalla luolaan, mm. tutkijoiden jaloissa.
Neandertalilaisen kuoleman aiheutti luolan katsota pudonnut suuri lohkare, joka murskasi hänet.


• Parker Pearson:
• Ei selitä, miksi neandertalilaisten jäänteen kokonaan tai osittain jäsenneltyjä, eikä hajallaan haaskaeläinten jäljiltä.
• Shanidarin siitepölyt kevätkasvien, kaivaus elokuussa.
• Neandertalilaishautaukset itä-länsisuuntaisia enemmän, kuin tilastollisesti ottaen pitäisi olla.
• Ranska la-Chapelle-aux-Saints. Selvästi kaivettu kuoppa, jossa ruumis oli. Suorakulmainen, ei luonnon kuoppa.
• Kysymyksiä: miksi kaikki hautaukset luolissa. Miksi niitä hyvin vähän verrattuna kaivettujen luolien määrään. Miksi ennen 30 000 BP vain eläimen pään osia ja outoja kiviesineitä, ei hyvin tehtyjä. Ei luu- tai simpukankuorikoruja. Useista hautauksista näyttää luita poistetun kuoleman jälkeen.
• Karhukulttia joskus oletettu, karhujen luut ja kallot kuitenkin luolissa luontaisesti.

Moustierin kulttuuri

Eponyymipaikka Le Moustier Dordognen alueella.
Auchelin kulttuurista Moustierin kulttuuri. Yli 60 eri tyyppistä esinettä. Levytekniikka.
Veitsiä, kaapimia, mahd. heittoaseiden kärkiä. Tehty kiviliuskasta, joka on muotoiltu käyttöä vastaavasti.
Levalloisin tekniikka.
Baringojärvellä n, 230 000 vuotta sitten ilmaantuu. Euroopassa 200 000 v. sitten. ”klassinen vaihe n. 160 000 vuotta sitten – 30 000 v. sitten.
Ytimet muokattiin etukäteen. Ytimiä kutsutaan kilpikonnaytimiksi
Tekninen edistysaskel: saatiin enemmän leikkaavaa terää. Emäkivi muotoiltiin sellaiseksi, että siitä voitiin iskeä halutun kokoisia kiviliuskoja. Taitava viimeistely.

Nyrkki-iskureita, veitsiä vai keihäänkärkiä? Ei todisteita varttamisesta.
Karijoen Susiluolasta vain yksikertaista levytekniikkaan.
Moustierin kulttuuri ei levinnyt Lähi-Itää kauemmas Aasiaan.
Pääosin neandertalin ihmisen kulttuuri, mutta suhde monimutkaisempi.
Nykyihmisen jäänteitä sisältävissä kerrostumissa tavattu M:n kulttuurin esineistöä.
Esim. Straroseljo, Krimin niemimaalla. ja Qafzehin ja Skhulin luolissa Palestiinan alueella (90 000 – 100 000 BC termoluminesenssilla).
Ranskassa neandertalilaisen jäänteitä tavattu Chatelperronin. ja Szeletian kultt. yhteydestä Keski-Euroopasta, jotka nuorempaa paleoliittista aikaan.

Bordes: Moustierin kulttuuripiirissä neljä alakulttuuria tyylien perustella. Uskoo, että kivikauden ihmiset muodostivat eri heimoja, joiden pyynnin kohteet erilasia.
Binford: eri työvälineistöt tarkoitettu eri tehtäviin eri vuodenaikoina.
Taide-esineitä ei juuri ole löytynyt. Tata, Unkari, kiillotettu mammutin luu. Ei käytännön työväline. Muutoin luu, sarvi- ja norsuluuesineet lähes tuntemattomia. Nykyihmisen varhaisimmassa Aurignacin kulttuurissa näitä runsaasti.

Neandertalin ihmisen häviäminen

Idästä hävisivät 40 000 v. sitten, lännestä 35 000 v. sitten. Viimeiset Portugalissa 26 000 eKr.? Asuivat Euroopassa useita tuhansia vuosia rinnan nykyihmisen kanssa Euroopassa.
Palestiinassa yhteiselo jatkui pidempään. Karmelvuori, Mugharet es Skhul, Kebara ja Jebel Qafzeh luolat. 120 000 - 60 000 vuotta vanhoja fossiileja. Neandertalilaisia nykyihmisten jälkeen!
Noin 40 000 vuotta sitten modernit ihmiset Itä-Eurooppaa, levisivät vähitellen länteen. Uutta ommellut vaatteet, uudet suojat, paremmat liedet, Korut ja koristeet. Cro-Magnon ihmiset.

KIELELLISET KYVYT

Miten voi tutkia.
Voidaan tutkia simpanssien, gorillojen edellytyksiä puhua.
voidaan tutkia fossilisoituneiden kallojen sisäpinnalta löytyneitä heikkoja aivojen jättämiä merkkejä.
Kivisistä työkaluista yritetty löytää viittauksia puheesta. Maalauksista ym. yritetty saada käsitys henkisistä prosesseista.
kurkunpää rakenne
hermoratojen aukkojen laajuus
Kaksi ääriteoriaa: vähittäinen oppiminen (jatkuvuusmalli) ja äkillinen ilmaantuminen.
Apinoiden kielelliset kyvyt
Puhuvat apinat eivät puhu. Kurkunpään rakenne ei mahdollista.
merkkikieltä.
omaksuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa kodissa, ei opettamalla.
Simpanssit ja gorillat oppivat nimeämän esineitä ja yleistämään.
Pystyvät muodostumaan sanaryhmiä, joiden sanat ovat oikein, mutta (englannin kielessä) eivät paikallaan, ts. eivät opi kielioppia.
Merkit kallojen sisäpinnalla
Brocan alue keskeinen kielellisten kykyjen kannalta. Valvoo lihaksia, joilla äänteet saadaan aikaan. Alueella selvä muhkura ihmisellä. Aivoissa vasemman puolen etuosassa vas. puoliskon sivulla Wernicen alue saa tietoa korvista ja silmistä ja organisoi puheemme kieliopillisen puolen.
Tulkinta vaikeaa. Myös ihmisapinoilla turpoama Brocan alueella. Fossilisaatiossa aivokoppa säilyttää harvoin alkuperäisen muotonsa.
Habiliksella selvä painauma Brocan alueella. Erectuksella suurempi. Se on myös Australopithecuksilla.
Kurkunpään rakenne

nielu, kieli ja huulet toinen rakenteellinen edellytys.
Ihmisen kurkunpää alhaalla nielussa. kaikukammio.
Laajentunut nielu olennainen puheen muodostamiselle.
Eläimet voivat juoda ja hengittää samanaikaisesti. Kun nieluontelo pieni, äänivalikoima rajallinen. kurkunpää korkealla nielussa.
Ihmisvauvoilla kurkunpää korkealla. Juovat ja hengittävät samaan aikaan. 18 kk iässä alkaa siirtyä alaspäin.
Äänielimet pehmeää kudosta, josta ei suoranaisia fossiileita.
Nisäkkäillä kallonpohja litteä. Ihmisellä kaareva. Kallonpohjan muoto liittyy kurkunpään rakenteeseen.
Laitman: etelänapinoilla litteä kallonpohja.
Jo lähes 2 milj. vuotta vanhalla Homo Erectuksella, kallo 3733 Keniasta muutos kallonpohjassa näkyy. Laitman arvioi, että vokaalit u, a ja i. Habiliksen kalloja ei tunneta, jossa kallonpohja olisi säilynyt.

Hermoradat

rintakehän alimmasta nikamasta hermosäikeet, joiden avulla hallitaan rintakehä alueen lihaksia, kontrolloivat hengitystä ja puhetta.
Erectuksella nikamassa josta hermot kulkevat, on samankokoinen reikä kuin ihmisapinoilla. Ihmisellä paljon suurempi. Tämä perusteella erectus ei olisi ollut puhetaitoinen.

Materiaalinen todistusaineisto

Tukee äkillistä ilmaantumista:
Lähtökohta: kielellinen ja materiaalinen symbolointi liittyvät toisiinsa.
Kuvat ilmaantuvat 35 000 vuotta sitten.
Hautaus, hauta-annit, taiteelliset ilmaisut, kuvallinen esitys, teknisten keksintöjä runsaasti, uusia esinetyyppejä runsaasti, kiistatta alueellisia kulttuureita, jotka liittyvät sosiaalisiin rajoihin, koruja, eksoottisia esineitä, vaihtoa.
Asuinpakkojen koko kasvoi. Luu, sarvi ja savi materiaaleina kiven lisäksi. Rangall, White, Lewis Binford, Richard Klein: muutoksen liittyvät nykyisten kielten syntyy.
Ian Davidson: tietyistä asioista kertovia kuvia saattoi syntyä vain yhteisöillä, jotka jakoivat keskenään käsityksen niiden merkityksistä. Ei ilman kieltä mahdollista. Taiteen täytyi syntyä ennen kieltä tai vähintäänkin samanaikaisesti.
Jos kielen kehitys heijastuu esinetyypeissä, varhaisvaiheessa kehittynyt hyvin hitaasti, nykyihmisen ilmaantuessa räjähdysmäistä


Muu todistusaineisto vähittäistä oppimista:
Leakey uskoo, että kielen varhaisvaiheet habiliksella ja erectuksella.
Puhekieli asteittain. Alku todennäköisesti homo habiliksen aikoihin. hahmottua. 30 000 v. sitten nykyaikainen kieli.
Australopithecuksillakin saattanut olla jonkinlainen kieli. Erectuksella pitemmälle kehittynyt. Lauseen perusrakenne alkaa

NYKYIHMINEN

Christopher Stringer: nykyihminen levittäytyi Afrikassa n. 70 000 v. sitten ensin Lähi-itään, sitten muualle maailmaan. Kaikilla yhteinen esi-isä, joka eli n. 150 000 v. sitten Afrikassa.
Afrikan todistusaineisto.
Aik. Heidelbergiensis lajin ja nykyihmisen välimuodoilta vaikuttavia fossiileja Kemien Omajoella 2 fossiilia 130 000 v. vanhoja. Myös Tansaniassa ja Marokossa samanaikaisia.
Nyt: vanhimmat nykyihmiset v. 2003 Etiopia, 165 000 v.sitten. Afarin alue.
Border Cave, Klasies River Mouth, Equusluola. Kallon palasia ja leukaluun Afrikan eteläkärjestä. 100 000 v. Kulmakaaret vähäiset. Leukaluussa leuankärki.
Klasiesin jokisuuluola noin 160 km Nykyihminen ehkä jo 200 00 vuotta sitten. Edeltäjänä ehkä Sambiasta Kabwesta (ent. Broken Hill) löytynyt ”Rhodesian-ihminen (Homo heidelbergiensis).
Korkea, pyöreä lyhyt aivokoppa, korkea otsa ja leuka suoraviivaisesti kasvojen alla. Kulmakaaret matalammat. Raajojen luut pitkät ja suorat.

Nykyihminen Lähi-Itään 100 000 vuotta sitten. Kostea ilmasto.
Korkea, pyöreä lyhyt aivokoppa, korkea otsa ja leuka suoraviivaisesti kasvojen alla. Kulmakaaret matalammat. Raajojen luut pitkät ja suorat. Nykyihmiset pitkiä ja hoikkia. Trooppiseen ilmaston sopeutuneita

”Mitokondriaalinen Eeva”.
Molekyylibiologinen tutkimus 1980-luvulla. Tutkittu 147 naisen istukat eri rotuja. Analysoitiin mitokondrioita, jotka periytyvät vain äidiltä (uusin tieto, myös isältä periytyvää aineista)
Jakautui kahteen pääryhmään. Afrikassa eniten muuntelua, siis asunut kauimmin siellä. Muualla vähemmän.
Katsoivat, että arkaaisin sukupuun haara Afrikkalainen. Afrikassa elänyt "Eeva" 200 000 v. sitten, joka kaikkien nykyisin elävien ihmisten esiäiti. Antoi DNA:nsa kaikelle maailmalle.


Alueellinen jatkuvuus vai syrjäytyminen
Kynttelikköteorian puolesta: varhaiset ihmiset muistuttivat missä tahansa esiintyivätkin seudun nykyistä väestöä. Ero, että edeltäjät kookkaampia ja vankempia. Luusto ja hampaat pienenivät
Sekä Etelä-Afrikan löydöt että geenitutkimukset tukevat ns. syrjäytymismallia ihmisen kehityksessä.
Dar es Soltan, Marokko, cromagnon ihmistä muistuttavia fossiileja.

NYKYIHMINEN LEVITTÄYTYY KAIKILLE MANTEREILLE
Afrikassa kehittyi 200 00 - 150 000 v. sitten, Euraasiaan 90 000 v. sitten.
Kiinassa 68 000 v. sitten.
Australiassa viimeistään 20 000 v. sitten (60 000 v. sitten ei varmennettu).
Asutus valtameren yli. Ei maayhteyttä.
Länsi-Eurooppaan vasta 36 000 v. sitten. Cro-Magnon ihmiset. Uusi manner ehkä ensin
Tyynen meren yli 15 000 sitten (?) ja Siperian maasillan rannikkoa pitkin 15 000 - 12 000 v. sitten

Australia

Wallacen linja erottaa Kaakkois-Aasiaan eläimistön ja Australian – Uuden Guinean eläimistön
esteenä myös nykyihmistä vanhempien ihmismuotojen leviämiselle Australiaan ja Uuteen Guineaan.
5000 BC mv. kaikilla mantereilla, paitsi Australiassa.
Vaikka pyynti säilyi ainoana elinkeinona, yhteisöt eivät muuttumattomia, ”historiattomia”.

Amerikka
Teorioita
1. Maasiltateoria. Vanhin. Asukkaat jääkauden aikaan Beringin salmen paikalla olleen maasillan yli käyttäen mannerjäätiköiden välissä ollutta jäätöntä aluetta kulkureittinään. Tuskin.
2. Tyynen meren rannikkoreitti. Käyttäneet nyt kohonneen merenpinnan alle jäänyttä Beringin maasillan eteläpuolista rannikkoaluetta. Uskottava nykyisten Intiaanien esi-isien suhteen. Geenitutkimus vahvistaa, esi-isät Kaakkois-Aasiassa. mm. Japanissa.
Atlantin ylitysteoria. ns. Clovis-kärjet ja Soltreen kärjet muistuttavat hieman toisiaan. Ei uskottava.


Tyynen meren ylitysteoria. Ennen nykyintiaanien esi-isiä tyynen meren yli saapui väestöä Australiasta.
Uskomaton, mutta todisteita: Lapa Vermelha IV, Brasilia. Kallo ”Luzia”. Vanhin tunnettu. Piirteet muistuttavat Australian alkuasukkaita
Geenitutkimus: Tulimaan asukkaat Australiasta.



MUITA LÖYTÖPAIKKOJA

Monte Verde, Chile 12 700 eKr. Vanhin tunnettu asuinpaikka.
majojen pohjia.
Kivi-, puu- ja luuesineitä, nahkoja.
Pala mastodontin lihaa säilynyt.



Kennewickin mies
Kennewickin mies n. 7300 eKr. Washingtonin osavaltiosta. 1996.
Lonkassa heittoaseen kärki.
Luusto ei vastaa nykyisen intiaaniväestön piirteitä.

Paleointiaanit
Nykyintiaanien esi-isät 12 000 – 8000 paleointiaaneja.
Clovis-kulttuuri (.Llano-k., jota joskus käytetään myös yhteisnimityksenä kaikille paleointiaakulttureille) 11 500 – 9 000 eKr.
Clovis-kärkiä löydetty mammutin luiden yhteydestä.
Kärjessä kouru vain puoleenväliin.
Folsomin 9000 – 8000 k. eKr. Pidempi syvennys.
Metsästivät mm. mammutteja (kärkiä löytynyt niiden luiden joukosta), mastodontteja, kameleita, jättiläisbiisoneita ja hevosia ym. käyttäen taitavasti maastoa hyväkseen.
Tunnetaan lähinnä pyynti- tai teurastuspaikkoja, leiripaikkoja tai kalmistoja ei juuri tunneta.
Kolmas maahanmuutto: Eskimoiden ja aleuttien esi-isät.

TEKNINEN KEHITYS MOUSTERIEN JÄLKEEN
Pohjois-Afrikassa yhtäläisyyksiä Euroopan ja Lounais-Aasian samanaikaisten kulttuurien kanssa.
Pohjois-Libyassa luolista löytöjä 75 000– 100 000 v. sitten. Aterin kulttuuri. Atlantin rannikko - Tshad. (Bir el Ater Tunisiassa).
Aterilaiset ensimmäisiä, joilla ruotokavennus kärkien tyvessä. Vartettuja keihäitä varmuudella.
Noin 20 000 v. sitten aterilaisen perinteen syrjäytti joukko ns. epipaleoliittisia kulttuureita. Mikroliitit yleistyivät.
Varhaisimmat mikroliitit ovat kuitenkin löytyneet jo eräältä vanhimmista nykyihmisen löytöpaikoista, Klasies River Mouthista Etelä-Afrikasta, 70 000 v. vanhoja.
200 000 - 40 000 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jokseenkin samanlaisia työkaluja kuin Euroopassa samaan aikaan. Keskipaleoliittiseen aikaan tilanne sama. Nuoremman paleol. kauden eroja, tosin Afr. löydöt 40 000 - 20 000 hyvin vähäisiä.

EUROOPPA ”VARHAISELLA NUOREMMALLA” PALEOLIITTISELLA AJALLA
Nuorempi paleoliittinen kausi n. 40 000 – 9500 eKr. = ”ylin paleoliittinen kausi” (upper paleolithic) viittaa kauden stratigrafiseen sijaintiin.
Jakaantuu ”vanhempaan nuorempaan paleoliittiseen (35 000 – 20 000) ja
”nuorempaan nuorempaan paleoliittiseen” 20 000 – 9500 eKr.)
Muutoksia edelliseen neandertalin ihmisen aikaan:
1. Ihminen levittäytyy useimmille maailman asuttaville alueille.
2. Kuvia, kuviota, veistoksia varsin yhtäaikaisesti.
3. Teknisiä innovaatioita.
4. Käsikirveet ja iskurit häviävät. Säletekniikka uutuus. Ensi kertaa luu, sarvi ja norsunluuesineitä.

Teknisiä uutuuksia

Kiviteknikka monipuolistuu. Esim. painolohkominen (pressure flaking) uusi retussitekniikka.
Uurrin uusi esinemuoto.
vaakaiskulla säleestä.
Osa uurtimista luun työstöön, osaa käytettiin veitsinä vuolemiseen.
Varttamistekniikka parani. Keihäänkärkiä erilaisia malleja. Parpalló Espanja, ruotokärkiä 18 000 BP. Kooltaan mahdollisesti nuolenkärkiä.


Nuorempi yläpaleoliittinen: Harppuunoita. Irrotettavissa varresta. Voitiin pitää mukana yhtä vartta kohden useita kärkiä.
keihään heittovipu keihäslinko eli atlatl Heittokeihäs n. 60 m pisin etäisyys, heittovivulla 150 m.

Alueellisia tyyppejä Kostienkin veitset Itä-Euroopassa.
Solutrean lehdenmuotoiset kärjet Ranskassa ja Espanjassa.
Puhuttu ”teollisuuksista” (industries) tai ”teknokomplekseista”. Tarkoittavat samaa, kuin myöhemmät ”kulttuuritkin” nuoremman paleoliittisen ajan ollessa kyseessä.

Nuoremman paleoliittisen vaiheen vanhin kulttuuri
Nuoremman paleoliittisen ajan tutkimuksen lähtökohta 1868 Les Eyziersistä Etelä-Ranskasta ihmisluurankoja. Nimettiin Cro Magnon ihmisiksi kalliosuojan mukaan, josta löytyivät. Nykyeurooppalaisia muistuttavia, toisin kuin muuta vuosi aiemmin löytyneet neandertalilaisen jäänteet.

Ranskan arkeologit jakoivat nuoremman paleoliittisen ajan periodeiksi, jotka perustuivat tiettyihin työkalutyyppeihin, kuten ”päätekaapimet”, ”uurtimet” ja säleet ym. Näitä ei tunnettu Koillis-Aasiasta eikä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Päättelivät, että näillä ei ”nuorempaa paleoliittista aikaa”. Pitivät kulttuurillisesti jälkeenjääneinä.
Nyt: vanhimmat säleet ja mikroliitit itse asiassa Afrikasta. Kulttuurin kuva kuitenkin Afrikassa erilainen.
Itä-Aasiasta vasta viime aikoina nuorempaa paleoliittistä aikaa. Choukoutien, aina 10 000 asti kerrostumia.


Mousterianin kulttuurin ja nuoremman paleoliittisen suhde

• Aiemmin ajateltiin, että nuor. paleoliittisen ajan kulttuurit liittyivät nykyihmiseen välittömästi, Mousterian neandertalin ihmiseen. Tilanne monimutkaisempi.
• Usein neandertalilaisten jäänteitä sisältävät kerrokset ovat välittömästi nuor. paleoliittisen ajan kerrosta alapuolella.
• Eräillä paikoilla nuor. paleol. näyttää kehittyneen Mousterianista. Keski- ja Itä-Euroopassa paikkoja, joissa näiden sekoitusta = Szeletian kulttuuri nimetty Szeletan luolalöydön mukaan Unkarissa. Myös Tsekinmaassa.
• Levalloisin tekniikka jatkui.
• Italiassa ja – Etelä-Ranskassa varhaisimmat nuor. paleoliittisen ajan kokoelmat ovat usein keski-paleoliittisen ajan ja uudenpien tyyppien sekoituksia.

Nuoremman paleoliittisen ajanvaiheet
• Tärkeimmät kulttuurit Euroopassa.

Aurignacin kulttuuri
Aurignacin kulttuuri ensimmäinen laajalle levinnyt yläpaleol. traditio. Arvellaan, että tuotu, ei kehittynyt paikallisesti.
Ajoitus Länsi- ja Keski-Euroopassa 35 000 – 31 ensimmäinen täysin nuoremman paleoliittisen vaiheen kulttuuri. Dordognessa Aurignac 34 000 BP.
Levinneisyys Länsi-Euroopasta Afganistaniin idässä, ei Brittein saarilla tai Pohjois-Euroopan tasangolla, Venäjällä hyvin vähän.
Luonteenomaista: ytimestä isketyt pitkät säleet retusoitiin koko reunaltaan ja joskus kavennettiin keskeltä.
Sivukaapimia.
Luuesineitä: Varh. Aurignac, luuesineet halkaistu kanta, jotka korvautuvat eheäkantaisilla ja myöhemmin viistottukantaisilla.

Chatelperronin kulttuuri
Erilaisia tietoja siitä, onko neandertalin ihmisten jäänteitä nuoremman paleoliittisen ajan työkalujen yhteydestä,
Eräät lähteet: siirtymävaiheesta ei tunneta ihmisluuaineistoja.
Kahdella asuinpaikalla Ranskassa Chatelperronian kahden Aurignacin kulttuurin kerroksen välissä. Chatelperronian kulttuuri (35 000 – 32 000 B.C.) kehittynyt ehkä Mosterianista.
Onko nyky- vain neandertalin ihminen?
Ominaisin esinetyyppi Chatelperronian veitsi: säle, jossa on suora leikkausterä ja kaareva, tylppä selkä. n. 31 000.
Levinneisyys rajoittuu Ranskaan.


Gravetten kulttuuri
La Gravette Dordognessa.
Levinneisyys: Ranskasta Italian kautta Ukrainaan
Ilmaantuu Ranskassa 26 000 – 19 000 BC. Seuraa Aurignacin kulttuuria.
Yhteistä tylppä retussi. Säle-esineitä, joilla selkäkohouma ja kynäveitsenomaisia kärkiä.
Runsaasti uurtimia.
Luuesineitä: Kärkiä, neuloja ja lävistimiä, keihäänkärkiä, veitsiä, lapiomaisia sarvilevyjä. Luu- ja syöksyhammas riipuksia, putkia helminä ja helminauhoina.
Gravetten kaudella taiteen merkitys kasvoi. Naishahmoja, ”Venus-patsaat”.
mannerjäätikkö laajeni.

• Rhonen laaksossa Gravetten kulttuurin (nuorempi Perigordian) kerrostumia on Aurignacienin kerrostumin päällä. Niiden jälkeen uusi kerros Aurignacien.
• Bordes: kyse eri etnisistä ryhmistä.
• Binford: muuntelussa kyse eri tavoista organisoida teknologiaa.
• Eräs tiheimmin asuttu alue näyttää olleen Dordogne ja Vezere-jokien yhtymäkohta Etelä-Ranskassa. Paljon luolia.
• Lännessä villipeura pääravinto, eräillä paikoilla jopa 99 %. Muutoin hevosia, idässä mammutteja ym.
• Itä-Euroopasta tunnetaan runsaasti asuinpaikkoja.

DOLNI VESTONICE
Tsekinmaassa, Böömin ja Määrin rajoilla.
Jokia, jotka virtaavat lössimaan halki.
Metsästäjäryhmä 29 000 - 25 000. Würm-jäätiköitymisen kolmannen vaiheen alkua. Ilmasto arktinen. Taiga-tundra-tyyppinen kasvillisuus. Mammutti, villakarvasarvikuono, kettu, susi, luolakarhu, peura, luolaleijona, biisoni.
Kolmelta puolelta suojattu paikka.
4 majaa. Mammutinluita kasoissa. Yhdessä kasassa sadan mammutin jäänteet.
Luita ilm. käytetty seinien osina. Luultavasti nahkoja ollut pingotettuna pystyjen puiden ja syöksyhampaiden väliin.

n. 90 m. muista majoista löydettiin puoliksi maahan upotettu maja, 6 m läpimitta.
Liedestä savifiguureja, vanhimpia maailmassa. Muodottomia, jotkut esittävät eläinten päitä tai jäseniä.
Naisen luuranko oikealla kyljellään kyyryasennossa mammutin lapaluun päällä. Pään vieressä piikärki. Peitetty okralla.
Kallon luista havaittiin tauti, joka oli halvaannuttanut kasvojen vasemman puolen lihakset.
2 kasvokuviota, joiden vasen puoli vääristynyt. Paikalta myös Venuspatsas poltettua savea ja luujauhoa.
solmittujen nuorien painanteita palaneessa savessa.

Vihjeitä sosiaalisesta organisaatiosta
Mahdollisesti hajaantuivat kesäksi, kokoontuivat yhteen talveksi.
Dolni V. talvikylä, neljä taloutta, joissa 20 - 25 yksilöä. Leirillä ilm. 80 - 125 henkilöä.
Mammuttien metsästys edellytti yhteistoimintaa.
Dolni Vestonicessa enemmän ihmisiä kuin Terra Amatassa.
Oletus: suurperhe käytti aina yhtä liettä.
Yleensä ryhmätason (band) sosiaalinen organisaatio patrilokaali. Mies tuo vaimonsa isänsä asuinpaikkaan. Hyvä syy tälle on, että metsästys ja puolustus edellyttää miesten yhteistoimintaa. Täten perhe pyrkii pitämään miehen yhdessä, kun taas vaimot voivat siirtyä avioliiton yhteydessä muihin perheisiin, täten sitoen muita perheitä sukuun.
Perhe on täten eksogaaminen = Aviopuoliso muista ryhmistä) ja virilokaali (nuoripari miehen kotiin).
Majassa veljekset perheineen ja näiden vanhemmat, jos elossa.
Dolni Vestonicessa ei mitään johtajuuteen viittaavaa.

Kostienki
Kostienki Ukrainassa, Donin oikealla rannalla, törmällä. kahden joen yhtymäkohdassa.
Laaja löytöalue, 24 asuinpaikkaa, vanhimmat jo 34 000 - 21 000 BP. Eräät tutkijat pitävät asutusta omaa Kostienkin tai Kostienkin-Bersevon kulttuuria edustavana, toiset Gravetten kulttuurin itäisenä muunnoksena.
Yli sadan mammutin jäänteet. Myös visentti, hevonen, peura, susi, jänis, naali, kettu, karhu ja myskihärkä.
Tyyppiesine Kostienkin tyypin kärki.
Ihmis- ja eläinkuvioita. ”Venus-patsaita”.

Kostienkin talot
Kahdenlaisia asumuksia.
Kaksi suurta rakennusta 5, 5 m leveää, 33 m pitkä pisin, suorakulmaisia. Tulisijoja rivi keskellä. Mahdollisesti huonejako.
Talot rinnakkaisia. Todistavat, että ihmiset pystyivät rakentamaan suuria yhteisiä rakennuksia.
Toiset pyöreitä. Niistä Meziritsin asuinpaikan yhteydessä.

Mezirits
• Viisi noin 15 000 vanhaa taloa, kooltaan n.80 m2. Pyöreitä, noin 1 m maahan kaivettuja asumuksenpohjia. Läpimitta 6 - 7 m.
• Rakennusaineena käytetty mammutin luita ja syöksyhampaita. Reisiluut perustuksina. Kaarevat hampaat kupukaton rakennusosina. Kahdessa majassa poikkeava katto, toisessa leijona, toisessa alkuhärän kallo.

• Suurin maja painoi 20 tonnia. Siinä 46 kalloa, 95 alaleuan luuta. 40 syöksyhammasta. Syöksyhammas jopa 200 kg painoltaan.
• Tulisijoissa poltettiin luita. Kotiloita jopa 800 km etäisyydeltä. Punamullalla maalattu mammutin kalloja.
• Läntisin mammutinluuasumus löydetty Milovicesta, Tsekkoslovakiasta.

Sungir
Sungir, 190 km itäkoilliseen Moskovasta.
1956 - 1977 kaivettu. Niemekkeellä jokien välissä kerroksessa. Muodostunut 29 000 - 25 000 v. sitten.
Maanpäällisiä asumuksia, tulisijoja, kuoppia, kuusi hautaa, kolme hyvin säilynyttä. J
äänteitä peuroista, hevosista, mammuteista, naaleista, susista, alkuhäristä, ahmoista, jäniksistä, biisoneista.
Luultavasti kesäasuinpaikka, asunnonjäänteet kevytrakenteisia.
yli 50 000 esinettä. Kivityökaluja vain 3,6 %.
Osa esineistä arkaaisia. Ei yksimielisyyttä, edustaako Aurignacin traditiota vai paikallista.
Haudat kaivettu ikiroutaan. Mustalle hiilipohjalle ensin kerros valkoista kalkkikiveä ja sitten punamultaa.
Vaatetus ilm. paita, jalkineisiin kiinnitetyt pitkät housut. lyhyet päällysviitat. Pojalla karvahattu, tytöllä huppu.
Päätelmät luuhelmien perusteella. Miehellä 3000 kpl. Pojan vaatteissa lähes 5000 kpl. Vyö, jossa 250 naalin hammasta.
Lapset liian nuoria, että olisivat saavuttaneet korkean statuksen itsenäiseksi. Sosiaalista eriarvoisuutta? Ei välttämättä. Ryhmäyhteisöissä voi olla useita yksilöitä, joilla korkea status.

NUOREMMAN PALEOLITTINEN KAUDEN NUOREMPI VAIHE
Solutrén kulttuuri
Nimetty Solutrén mukaan Loire-joella.
ajoitus 21 000 – 16 000 eKr.
Kylmintä jääkautta. Jäätiköitymismaksimin aika 21 000 – 16 000 BC.
Tunnusomaista lehdenmuotoiset kärjet. Uutta taidokas koko pinnan retusointi.
Silmällinen neula myöhäis-Solutren aikana käyttöön.
Myöhäis-Solutressa ehkä jo ruotokärkiä, varmat löydöt 12 000 BC. Varhaisvaiheessaan rajoittui Lounais-Ranskaan, myöhemmin laajalti Länsi-Eurooppaan. Keski-Eurooppa ehkä asumatonta.


Solutren kallio

• Solutrén kallio 17 000 vuotta vanhoja kymmenien tuhansien hevosien jäänteitä. Seinämä muurina, jota vasten eläimet ajettiin.


Madeleinen kulttuuri
La Madeleine on kalliosuoja Vézère-joella Dordognessa.
Ajoitus n. 16 000 – 10 000 BC.
Klassinen alue Pohjois-Espanja-Etelä-Ranska. Piirteitä Brittein saarilta Puolaan. Venäjällä läheisiä ryhmiä.
Kehitystä pienempiin esineisiin, jotka yhä retusoidaan tylpäksi.
Myöhäisvaiheessa runsaasti uurtimia ja pieniä ”selällisiä” säleitä. (backed bladelets.)

• Rikas luu-, mammutinluu- ja sarviesineistö. (keihäslinkoja, harppuunoita, ja ns. komentosauvoja (Batons-de-commandement). Esineet usein koristeltuja.

PALEOLIITTINEN TAIDE
Dordogenen alueella 80 % tunnetuista taide-esineistä Madeleinen kulttuurikauden lopulla.
Madeleinen väestö suurriistanpyytäjiä.
Monin paikoin 99 % luista peurojen. Ilmeisesti seurasivat laumoja.



• Sekä kaiverrettuja ja veistettyjä objekteja että maalauksia, joita yli 100:sta luolasta Ranskassa ja Espanjassa. Traditio jatkui 20 000 vuotta.
• Alppien alueelta maalauksia ei tunneta.
• Venus-patsaat Gravetten kauteen 29 000 – 21 000.
• Yli 4000 km laajalla alueella.
• Hedelmällisyyskulttia

Ihmishahmot
• Maalauksissa ihmiset tikku-ukomaisia, veistoksissa joskus realismia.
• Vanhin ihmistä esittävä veistos (leijonan pää) Hohlenstein, Saksa.
• Löytö Dolni Vestonicen läheltä, n. 26 000 eKr.

Kronologia
• Kronologia ongelmallinen luolamaalausten suhteen.
• ei voi sinällään ajoittaa stratigrafisesti.
• Jos alapuolelta löytöjä usealta periodilta, vaikea päättää, minkä yhteyteen maalaukset kuuluvat.
• Taiteesta ei esimerkkejä ennen Aurignac-kautta, joka alkaa n. 33 000 eKr. Chauvet löytö muuttanut käsitystä varhaisimmasta taiteesta. Aikaisemmin kys. ajalta tunnettiin vain yksikertaisia merkkejä
• Solutrean Roc de Sera. Charanten laakso Ranskassa. Reliefi pudonnut katosta, hautautunut kahden Solutrén kerroksen väliin. n. 15 000 B. C.
varhaismagdalenien ajalta Samoja eläimiä, kuin edellä mainitussa luolassa, mutta toteutettu miltei valokuvamaisella tyylillä.
Viimeinen vaihe tunnetaan myös Dordognesta. Villepin, 8000 B.C. Kaiverrettuja vierinkiviä. Tuskin tunnistettavia eläinhahmoja.
Vanhimpana paleoliittisena aikana luolan seinien maalaukset harvinaisia, Chauvet poikkeus. Enemmän liikuteltavia veistoksia. Suurin osa seinämaaluksista keskipaleoliittista aikaa. Veistokset lisääntyivät jälleen periodin lopussa


Chauvet
Luola löytyi v. 1994.
Sijaitsee Kaakkois-Ranskassa.
13,5 ¤ lämpöä, kosteus 99 % vuoden ympäri.
33 000 eKr. vanhimmat kuvat. Muuttanut käsityksen luolataiteen alusta. Ilmaantuu valmiina.
Luolassa ei ole asuttu.
Tulkinta
Abbé Breuil (1877-1961). Lähtökohta:
1. jos on kaksi päällekkäistä maalausta, alempi on nuorempi. 2. Kun luola yhtäjaksoisesti asutettu vuosisatoja, myös maalauksia tehty yhtäjaksoisesti.
3. Koska tehty maagisissa tarkoituksissa, yksittäiset kuvat eivät ole missään järjestyksessä.
Tämän näkökulman mukaan maalaukset edustavat vähittäistä yksittäisten maalausten keräytymistä, joista kukin tehty hetken tarpeisiin.
Nykykäsitys: Paleoliittisen ajan ihmiset eivät työskennelleet satunnaisesti vaan tietoisesti tai tiedostamattaan asettivat kuviaan järjestykseen. Tällöin maalausten paikkojen pitäisi paljastaa yleisen kaavan, joka heillä oli mielessä.


Leroi-Gourhan lähtökohtanaan strukturalismi: Testasi 60 luolan topografian, yli 2000 maalauksen asema
Jos "keskeinen asema" seinämän keskusta tai keskushalli, 85 % biisonin, villihärän ja hevosen kuvista näissä.
Saksanhirvi, alppikauris ja mammutti eivät ole keskeisissä asemissa. Sarvikuono, leijona ja karhu luolan kaukaisimmissa osissa.
Luokitellut ihmisten kuvat ja enemmän tai vähemmän abstraktit merkit. Feminiinit merkit "leveät merkit" 80 %:sti keskeisillä paikoilla, samoilla, joilla biisoni ja villihärkä. "Kapeista", "maskuliinista" symboleista 70 % perifeerisiä.
luolan kuvat kuuluvat useimmiten yhdelle periodille.

Altamira
Maria de Satuola havaitsi 1879. Isä Don Mercellino ei saanut elinaikanaan muita uskomaan maalausten esihistoriallisuutta.
vasta 1902 hyväksyttiin uusien löytöjen ilmaantuessa.
Sijaitsee Kantabrian alueella Espanjassa.
Maalaukset ajalta
14 000 eteenpäin. Biisoni ja saksanhirvi eniten esillä, myös pyydetty eniten alueella.
Maalaukset monivärisiä. Keskushallissa 16 – 19 biisoniin kuvaa, jotka jopa 2 m pitkiä.
Käsien kuvia. Merkkejä.
Lascaux
Dordognen alueella. Löydetty 1940.
Kaikkiaan yli 600 maalausta ja 1500 kaiverrusta.
Epävarma ajoitus noin v. 15 000 eKr.
”Härkä halli”. 4 mustaa alkuhärkää, jotka yli 5 m pitkiä. Tyylillinen erityspiirre: eläimillä pienet päät ja suuren vartalot.
Osa kuvista niin korkealla, että edellyttänyt telineiltä maalaamista.
Maalauksista tehty ennallistuksia lähistölle.

Lascaux
Ihmishahmot maalauksissa tikku-ukkomaisia.
Lintupäinen mies. Liittyy ehkä keihäällä haavoitetun biisonin kuvaan.

Lascaux
Väistyvän jääkauden ajan Pohjois-Eurooppa
Ruotokärkikulttuurit
Osia Jyllannista jäänyt jäättömäksi.
Jyllannista jääkautisia löytöjä. Halkaistuja saksanhirven sarvia.
14000 - 8000 eKr. ilmaston muutos koko maapallolla.
Hevonen ja peura pohjoiseen. Osa väestöstä seurasi. Tanska ja Skåne jäättömiä 13 500 eKr.
Pohjois-Euroopan tasangolle uudestaan väestöä.
Pohjois-Saksa - Belgia myöhäispaleol. Hmapurin kultruuti. peuranpyyntikulttuureita. Myölh. Madeleinen kulttuuri samanaikainen. Piirteitäs sekä siitä että Itä-Euroopan paleol. kulttuureista.

Sarviharppuunoita. Luonteenomaisin esine on Stielspize, ruotokärki. Muita hihnaleikkurit (riemenschneider) pura, jota käytettiin putkiluun halkaisuun (zinken).
Meiendorf, Ahrensburin laakossa 12 600 eKr. Böllig-aika. Suht. lämmin (kesä 13, talvi -5). Peuranpyyntipaikka.
Tuhansittain peuran luita. Kivikärkiä. Atlatal heittokeihäs.
Stellmoore Hampurin koillispuolella, kaksi asutuskerrosta kaivettu. Alempi, vanhin Dryas. Kylmä periodi.
Ruotsin vanhin löytöp. 1991 Mölleröd Skånessa. n. 12 000 eKr. mm. pura (zinken), Hampurin kulttuuria. Peuran pyyntiasema, kapeikko.



Ahrensburgin kulttuuri, n. 12,500-9000 BC, seuraa Hampurin kulttuuria. Puuttuivat vielä mesoliittiselle ajalle ominaiset mikroliitit ja kirveet.
Ahrensburgin kulttuurin piiristä ensimmäiset varmat nuolet.
Brommen kulttuuri, myöhäispaleoliittinen kivikauden kulttuuri Tanskassa, ajalta 11 000 - 10 500 eKr. Palautuu Hampurin kulttuuriin.
Ruotokärkiä ja muita lastutyökaluja. Uurtimia, pura, kaapimia ja veitsiä. Asuinpaikkoja: Segerbro, Skåne
Myös Suomesta on löydetty kvartsista valmistettuja ruotokärkiä, ei varsinaista ruotokärkikulttuuria.
Rannikko meren alla K-Euroopassa.

Itä-Eurooppa
Swidrin kulttuuri. Levittäytyy nuoremman dryaskauden aikaan. levinneisyysalue ulottui Saksan itäosista Länsi-Ukrainaan. Pohjoisraja Väinäjoella.
Asuinpaikat jokien ja jäiden patoamien järvien rantahiekalla kuten meillä läpi kivkauden.
Tyyppisesine Swidrin kärki.
katsottu ”polveutuvan” yhtä lailla Keski-Euroopan kuin Donin alueenkin paleoliittista muodoista.
Itäinen Swidryn kulttuuri jatkuu mesoliittiseen aikaan.

Suurten eläimien sukupuutto
•
Suurriista hävisi jääkauden myötä.
Eurooppa: mammutti, villakarvasarvikuono, jättiläishirvi ym.
Amerikassa 7000 B. C. 32 kokonaista sukua kuollut sukupuuttoon. Hevonen, jättiläisbiisoni, härkä, elefantti, kameleita, antilooppi, sikoja, jättiläislaiskiainen ja jättiläisjyrsijöitä.
Kaikki yli 1 tn painavat eläimet katosivat Uudesta maailmasta, Australiasta ja Euroopasta.
75 % 100 kg - 1000 kg painoisista.
Vain 41 % 5 - 100 kg painavista.
Vain 2 % pienistä eläimistä.
Ei aikaisempien lämpökausien aikana. Ihmisen vaikutusta?
Monilta Polynesian saarilta todistusaineistoa, että ihmisen tullessa kotoperäisessä faunassa ja floorassa suuria muutoksia.

Paul Martin: ihmisten saapuminen uuteen maailmaan ja Australiaan aiheutti eläinlajien tuhoutumisen.
Oletus: eläimet eivät osanneet pelätä ihmistä kuten Galapagossaarilla.
Martin laskenut, että 300 v. aikana (100 henkeä) olisin pystynyt tappamaan sukupuuttoon kaikki isot eläimet, jos väestö kaksinkertaistui jokaisen sukupolven aikana . 300 vuodessa 100 000 henkeä tappanut 93 miljoonaa eläintä.
Ei ongelmaton teoria.
Amerikan varhaisimpien asukkaiden, paleointiaanien tappopaikoilta on kuitenkin löytynyt vain mastodonttien ja biisonien luita. Hevonen ja kameli näyttävät puuttunen ruokalistalta.
Ernst Lundelius ym. Ilmaston muutos pääsyy. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi lajit eivät hävinneet edellisten jääkausien loppuessa.
Aikaisemmissa sukupuuttoaalloissa kaikenkokoiset eläimet kuolivat yhtä aikaa. Hävinneet korvautuivat uusilla lajeilla.
Kompromissiteoria ottaa molemmat huomioon. Norman Owen-Smith: Ylipyynti hävitti megafaunan. Tämä johti muutoksiin kasvillisuudessa. Tämä johti keskikokoisten kuolemaan.
Elefanteilla suuri vaikutus kasvillisuuteen nyky-Afrikassa. Kaatavat puita, muodostavat aukioita, muuttavat metsäsavannia ruohikkoalueeksi. Elefanttien häviäminen Etelä-Afrikassa

Kotieläimiä paleoliittiseen aikaan?
Mahdollisuutta, että paleoliittisena aikana suureläinlaumoja seuraavat metsästäjät olisivat olleet siirtymävaiheessa paimentolaisuuteen pohdittu jo 1900-luvun alusta. Lähtökohtana St-Michel d´Ardystä löytynyt hevosenpää, jolla näyttää olevan suitset
ilm. kuitenkin vain koristeita, kuten alakuvan eläimenpäässä. Löytöp. Le Mas d´Azil.

Ukki kirjoitti:

maailmahan luotiin n. 6000 vuotta sitten. Siitä meillä on todisteena Raamatun sana.

Tuohon edelliseen viestiini vielä lisäisin, että oma galaksimme on halkaisijaltaan n. 100 000 valovuotta.

Meidänkään aurinkokuntamme ei mahtuisi kreationistiseen maailmankaikkeuden kokoon, tuohon 12 000 -valovuotta halkaisijaltaan olevaan palloon.

Järjen valo kirjoitti:

Tässä vähän tietoa kulttuurijäännöksistä:

Heidelbergin ihminen

Vanhimmat Etiopiasta 600 000.
Myöhäisimmät Afrikassa 400 000v. Euroopassa 500 000 – 200 000
Heidelbergin ihminen ero pystyihmisestä:
aivot kookkaammat , 1100 – 1400 cm3.
takaraivo pyöreämpi, otsa korkeampi
Kasvojen luut suhteessa pienemmät, samoin hampaat.
Erectuksen ominaisuuksia voimakkaat luuharjanteet silmien yläpuolella ja paksuluinen, alhaalta leveä aivokoppa.
Nimetty alaleuan mukaan, joka löydettiin 1907 Saksasta.
Kuva Lp. Atapuerca, Espanja

• Nimettiin alun pitäen omaksi lajikseen. Myöhemmin pidettiin erectuksen muunnoksena. Sitten arkaaisena tai varhaisena H. sapiensina.
• neandertalin ihmisen esi-isä.
• Parhaiten heidelbergin ihmiset tunnetaan Euroopasta, jossa eli 500 000 - 300 000 vuotta sitten. Euroopassa Heidelbergin ihmisen ja neandertalilaisen raja vaikea vetää.
• Ei levittäytynyt Itä-Aasiaan, tyypillinen erectus-populaatio jatkoi aik. tietojen mukaan noin 300 000 asti, nyt noin v:een 50 000 tai 10 000!

Euroopan vanhemman paleoliittisen ajan löytöpaikkoja

Englanti Boxgrove, Swanscombe,
Etelä-Ranskan Arago,
Espanjan Torralba,
Unkarin Vérteszöllös,
Kreikan Petralona,
Saksan Steinheim, Heidelberg, josta alaleuka, Schöningen, Bilzingsleben

Boxgrove, Schöningen, Bilzingsleben

Boxgrove, Englannin etelärannikolla. Heidelbergin ihminen, 0,5 milj. vuotta vanhoja hevosten ja sarvikuonojen jäänteitä, jotka ilm. ihmisen kaatamia.
2 x enemmän luuta kuin nykyajan muskelimiehellä. 177,5 cm pitkä.
hevosen lapaluu, jossa keihään lävistämäksi sovelias reikä.
Leikkausjälkiä ihmisen luissa. Ilm. kannibalismia, Käsittelivät kuin muita eläimiä.
Bilzingsleben, 400 000 vuotta vanhoja Heidelbergin ihmisen työvälineitä, myös puisia ja luisia.
Tulisijoja, 3 ympyrän muotoista majan perustusta, luuta ja kiveä. 2,7 - 3,9 m läpimitta. 30 ihmisyksilön luita. 2820 peuran sarven jäännettä.
Kivillä ja luilla katettu 9 m laaja kehä. Kulttuurillisia aktiviteetteja? Kvartsiitti alasin biisonin sarvien välissä. Sen lähellä ihmiskallojen kappaleita.
Norsun sääriluu, jossa 28 poikkiviivaa. Abstraktia ajattelua? Useimmat eivät hyväksy symboleiksi.

Schöningen

• Saksan Schöningen, kivihiilikaivos.
• 400 000 v. vanha puukeihäät, 3 m pitkät, kuusta. Teroitettu, ei erillistä kärkeä. Yli 10 paloitellun hevosen jäänteet.
• Etupainoisia, tasapainotettu heitettäväksi, ei vain pistokeihäiksi.

Homo helmei

Heidelbergin ihmisen ja nykyihmisen välillä.
Teoria: nuorimmat afrikkalaiset Heidelbergin ihmiset ovatkin H. helmei.
Kuvattu Etelä-Afrikasta Florisbadista löydetyn n. 260 000 vuotta vanhan kallon
perusteella.
Acheulin kulttuuri
Idässä säilyi pystyihminen ja Olduvain kulttuuri. (murskain tai iskuri)
Lännessä Acheulin kulttuuri, joka syntynyt Afrikassa jo pystyihmisen aikaan Alkoi n. 1,7 milj. vuotta sitten. Levisi Eurooppaan ja Lähi-itään.
Euroopassa Acheulin kulttuuri liittyy heidelbergin ihmiseen.
tyyppipaikkoja Euroopassa Abbeville ja St. Acheul, Amiensin esikaupunki Pohjois-Ranskassa.
Aiemmin erotettiin Abbevillen periodi, ”teollisuus” tai kulttuuri (myös nimitys Chellean ollut käytössä). Nyt katsotaan, että sisältyy Auchelin kulttuuriin.
Tyyppiesine iskuri (käsikirves) (hand-axe, coup de poing).


• Ydintekniikka, isketty puukapulalla reunaan.
• Punainen viivoitus: nyrkki-iskureita.
• Tumma viivoitus: murskaimia. Nyrkki-iskurikulttuurit eivät koskaan levittäytyneet itään.
• Käsikirves : Levinneisyys Englanti – Afrikka - Lähi-itää - Etelä Intiaan.
• Samankaltainen koko alueella.


Käyttö
Kaikkiaan esinetyyppejä erotettu noin 10 erilaista.
Tyypitys kiistanalainen, muodot opportunistisia nyrkki-iskuria lukuun ottamatta.
Käytönjälkianalyysillä:
a) nyrkki-iskuri, jossa käytönjälki toisella sivulla, lihan leikkuuseen.
b) sivukaavin, käyttö vuotien siistimiseen.
c) Iskentäydin, jota käytetty puutyöhön.
d) iskos, jolla leikattu lihaa.
Metsästys
Pystyihminen ja heidelbergin ihminen metsästäjä.
Cepranon miehen kallossa arpi, joka ilmeisesti biisonin sarven aiheuttama, 35 km /h. törmäys. Mies toipunut. Pidetään todisteena metsästyksestä.
L. Binford kyseenalaistanut. Pitää nykyihmistä edeltäviä ihmismuotoja haaskansyöjinä. Tuskin, Keniassa paikka, jossa esim. 63 jättipaviaanin luiden joukossa 10 000 käsikirvestä. 12 x 20 m alueelta.

TERRA AMATA
Eräs varhaisimpia paikkoja, joista varmoja asumusten jäänteitä.
Terra Amata (Rakastettu Maa). N. 250 m Nizzan satamasta.
1966 - 1967 kaivettiin. 21 tasoa, joissa oli löydetty. 35 000 esinettä.
Nykyistä viileämpi ja kosteampi ilmasto.
Jalokuusi, erilaisia mäntyjä, kanerva.
Useita majoja pitkänomaisen soikeita, 9 m - 16 m x 4 - 7 m.
Paksujen paalujen jälkiä n. 30 cm.
Sarja pienten paalujen jälkiä, noin 7,5 cm halkaisijaltaan, muodosti seinät.
Näiden kanssa yhdensuuntaisesti sarja kiviä.
Liedet kivettyjä, yhden kivikerroksen muodostamia tai matalia kuoppia. Läpimitta 30 - 60 cm. Vanhimpia tunnettuja.
Ilm. seinät läpäisivät tuulta, koska liesille oma tuulensuoja.
Kivettyneitä ulosteita. Siitepölyt analysoitu. Kaikki kasveista, jotka kukkivat loppukeväästä - alkukesästä. Siis vuotuiskiertoa.
Lintujen, kilpikonnien ja 8 nisäkäslajin luita, suurin osa suurten eläinten: Hirvi, sukupuuttoon kuollut norsulaji, villisika, alppikauris, eräs sarvikuonolaji ja alkuhärkä.
merkkejä merellisestä ravinnosta: osterin ym. simpukoiden kuoria ja maljakotiloita, kalanluita ja -ruotoja.
Varhainen Acheulian teknologia.

NEANDERTALIN IHMINEN
1. fossiili löytyi 1856 Neanderthalin kylästä Saksasta. Ensin tulkittiin selittää kasakan tai riisitautisen luiksi.
myöhemmin enemmän luulöytöjä. Hyväksyttiin barbaarisen ihmisrodun jäseniksi, joilla ei ollut mitään tekemistä nykyihmisen kanssa.
Vuosisadan alun rekonstruktio korosti apinamaista ja primitiivistä. Vanhan miehen luut perustana, joka sairasti reumaa. Asennosta tehtiin köyry.
1950-luvulla uusi rekonstruktio. Vankkarakenteisempi, muutoin nykyihmistä muistuttava ruumis. Sopeuma kylmään.
Sanoivat: henkiin herätettynä hän herättäisi New Yorkin metrossa tuskin ä huomiota.

• Neanderntalilainen: kulmakaaret vahvat, ulkonevat kasvot ja suuret etuhampaat. Tynnyrimäinen rinta. Takaraivossa ns. okkupaalipullistuma, ei poikittaisharjannetta. Leuka kyhmytön. Hampaat ja aivot suuremmat (1400 cm3) kuin nykyihm. (1360 cm3).

• Lyhyet raajat kuten arktikoilla nykyään. Raajojen luut hieman käyrät. Erittäin lihaksikas ja vankka rakenne. Reisiluun putki vain 1/4 halkaisijasta, nykyihmisellä noin puolet. keskipituus 167 cm.
• Kallo kuperampi kuin erectuksella, otsa korkeampi.
• Eroja Heidelbergin-ihmiseen: kallo piteni, kasvot levenivät, nenä suureni.
• Heidelbergin ihminen muuttuu vähitellen neandertalin ihmiseksi n. 300 000 v. sitten.. Espanja, La Sima de los Hueosos.
• Heidelbergin ihm. nykyihmisen kokoisia, neandertalinihmiset lyhyempiä.
• Tyypillisiä neandertalilaisia Pohjois-Ranskasta: Biache-Saint-Vaast. 230 000 - 130 000.
• Asuttivat seutuja, joissa ei aikaisemmin ole ollut ihmisiä.


Noin 100 000 v. sitten Länsi-Aasiaan. Levinneisyys: Portugali- Brittein saarten eteläosa - Puola - Kaspian meren itäpuoli - Afganistan - Palestiina.
Karijoen Susiluolan löydöt ilmeisesti neandertalin ihmisen jäljiltä, pohjoisin löytö.
Ainoa ihmistyyppi Euroopassa ja Länsi-Aasiassa 100 000 - 40 000.
Pyyntitaidot kehittyneet, riistaa, jota esim. sudet, hyeenat ja leijonat, eivät pystyneet hyödyntämään.
Suuria hirviä, biisoneita, villakarvasarvikuonoja, jopa mammutteja erityisesti idässä.
Lännessä suurin osa löydöistä keskikokoisten ja suurten sorkkaeläinten luita: saksanhirvi, villipeura, kuusipeura, visenttejä. alkuhärkä, villilammas ja -vuohia, gaselleja. Lännessä norsujen ja sarvikuonojen luita vähän. Puuttui kehittyneet aseet.
Pyynnin täytynyt perustua yhteistoimintaan. Saalis piiritetty. Hyödyntäneet soita ja lampia. Lähietäisyydeltä keihäillä. Kärjistä ei varmuutta.
Nuotionsijat yksikertaisia, ei kivettyjä liesiä.
Asuivat luolien suuosissa. Vain harvoja merkkejä rakennetuista suojista. Combe Grena, Etelä-Ranska. Ehkä kotamaisia rakennelmia.
Ei työkaluja pistoihin, kuten varhaisten ihmisten luuneulat.

Suurriistan metsästäjiä. Ravinnosta 85 % lihaa, sama osuus kuin sudella. Pyynti valikoimatonta.

• Luututkimus: 17:n yksilöä. 27 vakavaa vauriota luustossa..
• Neandertalilaisten luut kestävämpiä kuin nykyihmisen. Vauriot kuin rodeoratsastajilla
• Löytöjä myös siitä, että haavat parantuneet. Loukkaantuneista on huolehdittu.

Hautaukset?

Kroatia, Krapinan kylä 80 neandertalilaisen luut luolasta.
Sierra de Atapuerca. Pohjois-Espanja. Luolassa kymmenien yksilöiden jäänteet. Hautaus, tai ihmiset pudotettiin kuiluun että eivät mätänisi asuinpaikalla.
Rituaaleja tai ei, niin ruumiille erityiskohtelu, mitä eläimillä ei tunneta.
Muita mahd. todisteita hautausrituaaleista: Le Moustier, nuorukainen kuopassa oikealla kyljellään. Tyynynä kasa piikiviä, kivikirves käden vieressä. Alkuhärän luita hajallaan vieressä.
Pidettiin hautauksena jo v. 1908.
La Chapelle-aux-Saints, vainaja kaivannossa, parin kolmen pitkän luun kappaleita pään päällä.

Shanidarin luola, Zagrosvuorilla Irakissa.
Miehen, 2 naisen ja lapsen luut. n. 100 000 vuotta sitten maahan.
Kukkien siitepölyjä maasta. Kärsämöitä, ruiskukkia ym. Alusta, jolle vainaja oli asetettu. Useat niistä tunnetaan lääkeyrtteinä.
Trinkaus: kyseessä hautaus, kukkia ympärille.
Haudoissa ei koruja, joita myöhemmissä hautauksissa.
Robert Gargett: tafonomian perusteella: kaikkia voidaan pitää luonnollisina hautautumisina, ei hautoina.
Pitää hautakaivantoja luonnollisina kuopanteina ja eräitä hautauksia luolien romahduksista johtuvina, hauta-anteja, kuten vuohen sarvia ja Shanidarin haudan siitepölyjä luonnosta johtuvina.
Siitepöly on voinut joutua monella eri tavalla luolaan, mm. tutkijoiden jaloissa.
Neandertalilaisen kuoleman aiheutti luolan katsota pudonnut suuri lohkare, joka murskasi hänet.


• Parker Pearson:
• Ei selitä, miksi neandertalilaisten jäänteen kokonaan tai osittain jäsenneltyjä, eikä hajallaan haaskaeläinten jäljiltä.
• Shanidarin siitepölyt kevätkasvien, kaivaus elokuussa.
• Neandertalilaishautaukset itä-länsisuuntaisia enemmän, kuin tilastollisesti ottaen pitäisi olla.
• Ranska la-Chapelle-aux-Saints. Selvästi kaivettu kuoppa, jossa ruumis oli. Suorakulmainen, ei luonnon kuoppa.
• Kysymyksiä: miksi kaikki hautaukset luolissa. Miksi niitä hyvin vähän verrattuna kaivettujen luolien määrään. Miksi ennen 30 000 BP vain eläimen pään osia ja outoja kiviesineitä, ei hyvin tehtyjä. Ei luu- tai simpukankuorikoruja. Useista hautauksista näyttää luita poistetun kuoleman jälkeen.
• Karhukulttia joskus oletettu, karhujen luut ja kallot kuitenkin luolissa luontaisesti.

Moustierin kulttuuri

Eponyymipaikka Le Moustier Dordognen alueella.
Auchelin kulttuurista Moustierin kulttuuri. Yli 60 eri tyyppistä esinettä. Levytekniikka.
Veitsiä, kaapimia, mahd. heittoaseiden kärkiä. Tehty kiviliuskasta, joka on muotoiltu käyttöä vastaavasti.
Levalloisin tekniikka.
Baringojärvellä n, 230 000 vuotta sitten ilmaantuu. Euroopassa 200 000 v. sitten. ”klassinen vaihe n. 160 000 vuotta sitten – 30 000 v. sitten.
Ytimet muokattiin etukäteen. Ytimiä kutsutaan kilpikonnaytimiksi
Tekninen edistysaskel: saatiin enemmän leikkaavaa terää. Emäkivi muotoiltiin sellaiseksi, että siitä voitiin iskeä halutun kokoisia kiviliuskoja. Taitava viimeistely.

Nyrkki-iskureita, veitsiä vai keihäänkärkiä? Ei todisteita varttamisesta.
Karijoen Susiluolasta vain yksikertaista levytekniikkaan.
Moustierin kulttuuri ei levinnyt Lähi-Itää kauemmas Aasiaan.
Pääosin neandertalin ihmisen kulttuuri, mutta suhde monimutkaisempi.
Nykyihmisen jäänteitä sisältävissä kerrostumissa tavattu M:n kulttuurin esineistöä.
Esim. Straroseljo, Krimin niemimaalla. ja Qafzehin ja Skhulin luolissa Palestiinan alueella (90 000 – 100 000 BC termoluminesenssilla).
Ranskassa neandertalilaisen jäänteitä tavattu Chatelperronin. ja Szeletian kultt. yhteydestä Keski-Euroopasta, jotka nuorempaa paleoliittista aikaan.

Bordes: Moustierin kulttuuripiirissä neljä alakulttuuria tyylien perustella. Uskoo, että kivikauden ihmiset muodostivat eri heimoja, joiden pyynnin kohteet erilasia.
Binford: eri työvälineistöt tarkoitettu eri tehtäviin eri vuodenaikoina.
Taide-esineitä ei juuri ole löytynyt. Tata, Unkari, kiillotettu mammutin luu. Ei käytännön työväline. Muutoin luu, sarvi- ja norsuluuesineet lähes tuntemattomia. Nykyihmisen varhaisimmassa Aurignacin kulttuurissa näitä runsaasti.

Neandertalin ihmisen häviäminen

Idästä hävisivät 40 000 v. sitten, lännestä 35 000 v. sitten. Viimeiset Portugalissa 26 000 eKr.? Asuivat Euroopassa useita tuhansia vuosia rinnan nykyihmisen kanssa Euroopassa.
Palestiinassa yhteiselo jatkui pidempään. Karmelvuori, Mugharet es Skhul, Kebara ja Jebel Qafzeh luolat. 120 000 - 60 000 vuotta vanhoja fossiileja. Neandertalilaisia nykyihmisten jälkeen!
Noin 40 000 vuotta sitten modernit ihmiset Itä-Eurooppaa, levisivät vähitellen länteen. Uutta ommellut vaatteet, uudet suojat, paremmat liedet, Korut ja koristeet. Cro-Magnon ihmiset.

KIELELLISET KYVYT

Miten voi tutkia.
Voidaan tutkia simpanssien, gorillojen edellytyksiä puhua.
voidaan tutkia fossilisoituneiden kallojen sisäpinnalta löytyneitä heikkoja aivojen jättämiä merkkejä.
Kivisistä työkaluista yritetty löytää viittauksia puheesta. Maalauksista ym. yritetty saada käsitys henkisistä prosesseista.
kurkunpää rakenne
hermoratojen aukkojen laajuus
Kaksi ääriteoriaa: vähittäinen oppiminen (jatkuvuusmalli) ja äkillinen ilmaantuminen.
Apinoiden kielelliset kyvyt
Puhuvat apinat eivät puhu. Kurkunpään rakenne ei mahdollista.
merkkikieltä.
omaksuminen tapahtuu vuorovaikutuksessa kodissa, ei opettamalla.
Simpanssit ja gorillat oppivat nimeämän esineitä ja yleistämään.
Pystyvät muodostumaan sanaryhmiä, joiden sanat ovat oikein, mutta (englannin kielessä) eivät paikallaan, ts. eivät opi kielioppia.
Merkit kallojen sisäpinnalla
Brocan alue keskeinen kielellisten kykyjen kannalta. Valvoo lihaksia, joilla äänteet saadaan aikaan. Alueella selvä muhkura ihmisellä. Aivoissa vasemman puolen etuosassa vas. puoliskon sivulla Wernicen alue saa tietoa korvista ja silmistä ja organisoi puheemme kieliopillisen puolen.
Tulkinta vaikeaa. Myös ihmisapinoilla turpoama Brocan alueella. Fossilisaatiossa aivokoppa säilyttää harvoin alkuperäisen muotonsa.
Habiliksella selvä painauma Brocan alueella. Erectuksella suurempi. Se on myös Australopithecuksilla.
Kurkunpään rakenne

nielu, kieli ja huulet toinen rakenteellinen edellytys.
Ihmisen kurkunpää alhaalla nielussa. kaikukammio.
Laajentunut nielu olennainen puheen muodostamiselle.
Eläimet voivat juoda ja hengittää samanaikaisesti. Kun nieluontelo pieni, äänivalikoima rajallinen. kurkunpää korkealla nielussa.
Ihmisvauvoilla kurkunpää korkealla. Juovat ja hengittävät samaan aikaan. 18 kk iässä alkaa siirtyä alaspäin.
Äänielimet pehmeää kudosta, josta ei suoranaisia fossiileita.
Nisäkkäillä kallonpohja litteä. Ihmisellä kaareva. Kallonpohjan muoto liittyy kurkunpään rakenteeseen.
Laitman: etelänapinoilla litteä kallonpohja.
Jo lähes 2 milj. vuotta vanhalla Homo Erectuksella, kallo 3733 Keniasta muutos kallonpohjassa näkyy. Laitman arvioi, että vokaalit u, a ja i. Habiliksen kalloja ei tunneta, jossa kallonpohja olisi säilynyt.

Hermoradat

rintakehän alimmasta nikamasta hermosäikeet, joiden avulla hallitaan rintakehä alueen lihaksia, kontrolloivat hengitystä ja puhetta.
Erectuksella nikamassa josta hermot kulkevat, on samankokoinen reikä kuin ihmisapinoilla. Ihmisellä paljon suurempi. Tämä perusteella erectus ei olisi ollut puhetaitoinen.

Materiaalinen todistusaineisto

Tukee äkillistä ilmaantumista:
Lähtökohta: kielellinen ja materiaalinen symbolointi liittyvät toisiinsa.
Kuvat ilmaantuvat 35 000 vuotta sitten.
Hautaus, hauta-annit, taiteelliset ilmaisut, kuvallinen esitys, teknisten keksintöjä runsaasti, uusia esinetyyppejä runsaasti, kiistatta alueellisia kulttuureita, jotka liittyvät sosiaalisiin rajoihin, koruja, eksoottisia esineitä, vaihtoa.
Asuinpakkojen koko kasvoi. Luu, sarvi ja savi materiaaleina kiven lisäksi. Rangall, White, Lewis Binford, Richard Klein: muutoksen liittyvät nykyisten kielten syntyy.
Ian Davidson: tietyistä asioista kertovia kuvia saattoi syntyä vain yhteisöillä, jotka jakoivat keskenään käsityksen niiden merkityksistä. Ei ilman kieltä mahdollista. Taiteen täytyi syntyä ennen kieltä tai vähintäänkin samanaikaisesti.
Jos kielen kehitys heijastuu esinetyypeissä, varhaisvaiheessa kehittynyt hyvin hitaasti, nykyihmisen ilmaantuessa räjähdysmäistä


Muu todistusaineisto vähittäistä oppimista:
Leakey uskoo, että kielen varhaisvaiheet habiliksella ja erectuksella.
Puhekieli asteittain. Alku todennäköisesti homo habiliksen aikoihin. hahmottua. 30 000 v. sitten nykyaikainen kieli.
Australopithecuksillakin saattanut olla jonkinlainen kieli. Erectuksella pitemmälle kehittynyt. Lauseen perusrakenne alkaa

NYKYIHMINEN

Christopher Stringer: nykyihminen levittäytyi Afrikassa n. 70 000 v. sitten ensin Lähi-itään, sitten muualle maailmaan. Kaikilla yhteinen esi-isä, joka eli n. 150 000 v. sitten Afrikassa.
Afrikan todistusaineisto.
Aik. Heidelbergiensis lajin ja nykyihmisen välimuodoilta vaikuttavia fossiileja Kemien Omajoella 2 fossiilia 130 000 v. vanhoja. Myös Tansaniassa ja Marokossa samanaikaisia.
Nyt: vanhimmat nykyihmiset v. 2003 Etiopia, 165 000 v.sitten. Afarin alue.
Border Cave, Klasies River Mouth, Equusluola. Kallon palasia ja leukaluun Afrikan eteläkärjestä. 100 000 v. Kulmakaaret vähäiset. Leukaluussa leuankärki.
Klasiesin jokisuuluola noin 160 km Nykyihminen ehkä jo 200 00 vuotta sitten. Edeltäjänä ehkä Sambiasta Kabwesta (ent. Broken Hill) löytynyt ”Rhodesian-ihminen (Homo heidelbergiensis).
Korkea, pyöreä lyhyt aivokoppa, korkea otsa ja leuka suoraviivaisesti kasvojen alla. Kulmakaaret matalammat. Raajojen luut pitkät ja suorat.

Nykyihminen Lähi-Itään 100 000 vuotta sitten. Kostea ilmasto.
Korkea, pyöreä lyhyt aivokoppa, korkea otsa ja leuka suoraviivaisesti kasvojen alla. Kulmakaaret matalammat. Raajojen luut pitkät ja suorat. Nykyihmiset pitkiä ja hoikkia. Trooppiseen ilmaston sopeutuneita

”Mitokondriaalinen Eeva”.
Molekyylibiologinen tutkimus 1980-luvulla. Tutkittu 147 naisen istukat eri rotuja. Analysoitiin mitokondrioita, jotka periytyvät vain äidiltä (uusin tieto, myös isältä periytyvää aineista)
Jakautui kahteen pääryhmään. Afrikassa eniten muuntelua, siis asunut kauimmin siellä. Muualla vähemmän.
Katsoivat, että arkaaisin sukupuun haara Afrikkalainen. Afrikassa elänyt "Eeva" 200 000 v. sitten, joka kaikkien nykyisin elävien ihmisten esiäiti. Antoi DNA:nsa kaikelle maailmalle.


Alueellinen jatkuvuus vai syrjäytyminen
Kynttelikköteorian puolesta: varhaiset ihmiset muistuttivat missä tahansa esiintyivätkin seudun nykyistä väestöä. Ero, että edeltäjät kookkaampia ja vankempia. Luusto ja hampaat pienenivät
Sekä Etelä-Afrikan löydöt että geenitutkimukset tukevat ns. syrjäytymismallia ihmisen kehityksessä.
Dar es Soltan, Marokko, cromagnon ihmistä muistuttavia fossiileja.

NYKYIHMINEN LEVITTÄYTYY KAIKILLE MANTEREILLE
Afrikassa kehittyi 200 00 - 150 000 v. sitten, Euraasiaan 90 000 v. sitten.
Kiinassa 68 000 v. sitten.
Australiassa viimeistään 20 000 v. sitten (60 000 v. sitten ei varmennettu).
Asutus valtameren yli. Ei maayhteyttä.
Länsi-Eurooppaan vasta 36 000 v. sitten. Cro-Magnon ihmiset. Uusi manner ehkä ensin
Tyynen meren yli 15 000 sitten (?) ja Siperian maasillan rannikkoa pitkin 15 000 - 12 000 v. sitten

Australia

Wallacen linja erottaa Kaakkois-Aasiaan eläimistön ja Australian – Uuden Guinean eläimistön
esteenä myös nykyihmistä vanhempien ihmismuotojen leviämiselle Australiaan ja Uuteen Guineaan.
5000 BC mv. kaikilla mantereilla, paitsi Australiassa.
Vaikka pyynti säilyi ainoana elinkeinona, yhteisöt eivät muuttumattomia, ”historiattomia”.

Amerikka
Teorioita
1. Maasiltateoria. Vanhin. Asukkaat jääkauden aikaan Beringin salmen paikalla olleen maasillan yli käyttäen mannerjäätiköiden välissä ollutta jäätöntä aluetta kulkureittinään. Tuskin.
2. Tyynen meren rannikkoreitti. Käyttäneet nyt kohonneen merenpinnan alle jäänyttä Beringin maasillan eteläpuolista rannikkoaluetta. Uskottava nykyisten Intiaanien esi-isien suhteen. Geenitutkimus vahvistaa, esi-isät Kaakkois-Aasiassa. mm. Japanissa.
Atlantin ylitysteoria. ns. Clovis-kärjet ja Soltreen kärjet muistuttavat hieman toisiaan. Ei uskottava.


Tyynen meren ylitysteoria. Ennen nykyintiaanien esi-isiä tyynen meren yli saapui väestöä Australiasta.
Uskomaton, mutta todisteita: Lapa Vermelha IV, Brasilia. Kallo ”Luzia”. Vanhin tunnettu. Piirteet muistuttavat Australian alkuasukkaita
Geenitutkimus: Tulimaan asukkaat Australiasta.



MUITA LÖYTÖPAIKKOJA

Monte Verde, Chile 12 700 eKr. Vanhin tunnettu asuinpaikka.
majojen pohjia.
Kivi-, puu- ja luuesineitä, nahkoja.
Pala mastodontin lihaa säilynyt.



Kennewickin mies
Kennewickin mies n. 7300 eKr. Washingtonin osavaltiosta. 1996.
Lonkassa heittoaseen kärki.
Luusto ei vastaa nykyisen intiaaniväestön piirteitä.

Paleointiaanit
Nykyintiaanien esi-isät 12 000 – 8000 paleointiaaneja.
Clovis-kulttuuri (.Llano-k., jota joskus käytetään myös yhteisnimityksenä kaikille paleointiaakulttureille) 11 500 – 9 000 eKr.
Clovis-kärkiä löydetty mammutin luiden yhteydestä.
Kärjessä kouru vain puoleenväliin.
Folsomin 9000 – 8000 k. eKr. Pidempi syvennys.
Metsästivät mm. mammutteja (kärkiä löytynyt niiden luiden joukosta), mastodontteja, kameleita, jättiläisbiisoneita ja hevosia ym. käyttäen taitavasti maastoa hyväkseen.
Tunnetaan lähinnä pyynti- tai teurastuspaikkoja, leiripaikkoja tai kalmistoja ei juuri tunneta.
Kolmas maahanmuutto: Eskimoiden ja aleuttien esi-isät.

TEKNINEN KEHITYS MOUSTERIEN JÄLKEEN
Pohjois-Afrikassa yhtäläisyyksiä Euroopan ja Lounais-Aasian samanaikaisten kulttuurien kanssa.
Pohjois-Libyassa luolista löytöjä 75 000– 100 000 v. sitten. Aterin kulttuuri. Atlantin rannikko - Tshad. (Bir el Ater Tunisiassa).
Aterilaiset ensimmäisiä, joilla ruotokavennus kärkien tyvessä. Vartettuja keihäitä varmuudella.
Noin 20 000 v. sitten aterilaisen perinteen syrjäytti joukko ns. epipaleoliittisia kulttuureita. Mikroliitit yleistyivät.
Varhaisimmat mikroliitit ovat kuitenkin löytyneet jo eräältä vanhimmista nykyihmisen löytöpaikoista, Klasies River Mouthista Etelä-Afrikasta, 70 000 v. vanhoja.
200 000 - 40 000 Saharan eteläpuolisessa Afrikassa jokseenkin samanlaisia työkaluja kuin Euroopassa samaan aikaan. Keskipaleoliittiseen aikaan tilanne sama. Nuoremman paleol. kauden eroja, tosin Afr. löydöt 40 000 - 20 000 hyvin vähäisiä.

EUROOPPA ”VARHAISELLA NUOREMMALLA” PALEOLIITTISELLA AJALLA
Nuorempi paleoliittinen kausi n. 40 000 – 9500 eKr. = ”ylin paleoliittinen kausi” (upper paleolithic) viittaa kauden stratigrafiseen sijaintiin.
Jakaantuu ”vanhempaan nuorempaan paleoliittiseen (35 000 – 20 000) ja
”nuorempaan nuorempaan paleoliittiseen” 20 000 – 9500 eKr.)
Muutoksia edelliseen neandertalin ihmisen aikaan:
1. Ihminen levittäytyy useimmille maailman asuttaville alueille.
2. Kuvia, kuviota, veistoksia varsin yhtäaikaisesti.
3. Teknisiä innovaatioita.
4. Käsikirveet ja iskurit häviävät. Säletekniikka uutuus. Ensi kertaa luu, sarvi ja norsunluuesineitä.

Teknisiä uutuuksia

Kiviteknikka monipuolistuu. Esim. painolohkominen (pressure flaking) uusi retussitekniikka.
Uurrin uusi esinemuoto.
vaakaiskulla säleestä.
Osa uurtimista luun työstöön, osaa käytettiin veitsinä vuolemiseen.
Varttamistekniikka parani. Keihäänkärkiä erilaisia malleja. Parpalló Espanja, ruotokärkiä 18 000 BP. Kooltaan mahdollisesti nuolenkärkiä.


Nuorempi yläpaleoliittinen: Harppuunoita. Irrotettavissa varresta. Voitiin pitää mukana yhtä vartta kohden useita kärkiä.
keihään heittovipu keihäslinko eli atlatl Heittokeihäs n. 60 m pisin etäisyys, heittovivulla 150 m.

Alueellisia tyyppejä Kostienkin veitset Itä-Euroopassa.
Solutrean lehdenmuotoiset kärjet Ranskassa ja Espanjassa.
Puhuttu ”teollisuuksista” (industries) tai ”teknokomplekseista”. Tarkoittavat samaa, kuin myöhemmät ”kulttuuritkin” nuoremman paleoliittisen ajan ollessa kyseessä.

Nuoremman paleoliittisen vaiheen vanhin kulttuuri
Nuoremman paleoliittisen ajan tutkimuksen lähtökohta 1868 Les Eyziersistä Etelä-Ranskasta ihmisluurankoja. Nimettiin Cro Magnon ihmisiksi kalliosuojan mukaan, josta löytyivät. Nykyeurooppalaisia muistuttavia, toisin kuin muuta vuosi aiemmin löytyneet neandertalilaisen jäänteet.

Ranskan arkeologit jakoivat nuoremman paleoliittisen ajan periodeiksi, jotka perustuivat tiettyihin työkalutyyppeihin, kuten ”päätekaapimet”, ”uurtimet” ja säleet ym. Näitä ei tunnettu Koillis-Aasiasta eikä Saharan eteläpuolisesta Afrikasta. Päättelivät, että näillä ei ”nuorempaa paleoliittista aikaa”. Pitivät kulttuurillisesti jälkeenjääneinä.
Nyt: vanhimmat säleet ja mikroliitit itse asiassa Afrikasta. Kulttuurin kuva kuitenkin Afrikassa erilainen.
Itä-Aasiasta vasta viime aikoina nuorempaa paleoliittistä aikaa. Choukoutien, aina 10 000 asti kerrostumia.


Mousterianin kulttuurin ja nuoremman paleoliittisen suhde

• Aiemmin ajateltiin, että nuor. paleoliittisen ajan kulttuurit liittyivät nykyihmiseen välittömästi, Mousterian neandertalin ihmiseen. Tilanne monimutkaisempi.
• Usein neandertalilaisten jäänteitä sisältävät kerrokset ovat välittömästi nuor. paleoliittisen ajan kerrosta alapuolella.
• Eräillä paikoilla nuor. paleol. näyttää kehittyneen Mousterianista. Keski- ja Itä-Euroopassa paikkoja, joissa näiden sekoitusta = Szeletian kulttuuri nimetty Szeletan luolalöydön mukaan Unkarissa. Myös Tsekinmaassa.
• Levalloisin tekniikka jatkui.
• Italiassa ja – Etelä-Ranskassa varhaisimmat nuor. paleoliittisen ajan kokoelmat ovat usein keski-paleoliittisen ajan ja uudenpien tyyppien sekoituksia.

Nuoremman paleoliittisen ajanvaiheet
• Tärkeimmät kulttuurit Euroopassa.

Aurignacin kulttuuri
Aurignacin kulttuuri ensimmäinen laajalle levinnyt yläpaleol. traditio. Arvellaan, että tuotu, ei kehittynyt paikallisesti.
Ajoitus Länsi- ja Keski-Euroopassa 35 000 – 31 ensimmäinen täysin nuoremman paleoliittisen vaiheen kulttuuri. Dordognessa Aurignac 34 000 BP.
Levinneisyys Länsi-Euroopasta Afganistaniin idässä, ei Brittein saarilla tai Pohjois-Euroopan tasangolla, Venäjällä hyvin vähän.
Luonteenomaista: ytimestä isketyt pitkät säleet retusoitiin koko reunaltaan ja joskus kavennettiin keskeltä.
Sivukaapimia.
Luuesineitä: Varh. Aurignac, luuesineet halkaistu kanta, jotka korvautuvat eheäkantaisilla ja myöhemmin viistottukantaisilla.

Chatelperronin kulttuuri
Erilaisia tietoja siitä, onko neandertalin ihmisten jäänteitä nuoremman paleoliittisen ajan työkalujen yhteydestä,
Eräät lähteet: siirtymävaiheesta ei tunneta ihmisluuaineistoja.
Kahdella asuinpaikalla Ranskassa Chatelperronian kahden Aurignacin kulttuurin kerroksen välissä. Chatelperronian kulttuuri (35 000 – 32 000 B.C.) kehittynyt ehkä Mosterianista.
Onko nyky- vain neandertalin ihminen?
Ominaisin esinetyyppi Chatelperronian veitsi: säle, jossa on suora leikkausterä ja kaareva, tylppä selkä. n. 31 000.
Levinneisyys rajoittuu Ranskaan.


Gravetten kulttuuri
La Gravette Dordognessa.
Levinneisyys: Ranskasta Italian kautta Ukrainaan
Ilmaantuu Ranskassa 26 000 – 19 000 BC. Seuraa Aurignacin kulttuuria.
Yhteistä tylppä retussi. Säle-esineitä, joilla selkäkohouma ja kynäveitsenomaisia kärkiä.
Runsaasti uurtimia.
Luuesineitä: Kärkiä, neuloja ja lävistimiä, keihäänkärkiä, veitsiä, lapiomaisia sarvilevyjä. Luu- ja syöksyhammas riipuksia, putkia helminä ja helminauhoina.
Gravetten kaudella taiteen merkitys kasvoi. Naishahmoja, ”Venus-patsaat”.
mannerjäätikkö laajeni.

• Rhonen laaksossa Gravetten kulttuurin (nuorempi Perigordian) kerrostumia on Aurignacienin kerrostumin päällä. Niiden jälkeen uusi kerros Aurignacien.
• Bordes: kyse eri etnisistä ryhmistä.
• Binford: muuntelussa kyse eri tavoista organisoida teknologiaa.
• Eräs tiheimmin asuttu alue näyttää olleen Dordogne ja Vezere-jokien yhtymäkohta Etelä-Ranskassa. Paljon luolia.
• Lännessä villipeura pääravinto, eräillä paikoilla jopa 99 %. Muutoin hevosia, idässä mammutteja ym.
• Itä-Euroopasta tunnetaan runsaasti asuinpaikkoja.

DOLNI VESTONICE
Tsekinmaassa, Böömin ja Määrin rajoilla.
Jokia, jotka virtaavat lössimaan halki.
Metsästäjäryhmä 29 000 - 25 000. Würm-jäätiköitymisen kolmannen vaiheen alkua. Ilmasto arktinen. Taiga-tundra-tyyppinen kasvillisuus. Mammutti, villakarvasarvikuono, kettu, susi, luolakarhu, peura, luolaleijona, biisoni.
Kolmelta puolelta suojattu paikka.
4 majaa. Mammutinluita kasoissa. Yhdessä kasassa sadan mammutin jäänteet.
Luita ilm. käytetty seinien osina. Luultavasti nahkoja ollut pingotettuna pystyjen puiden ja syöksyhampaiden väliin.

n. 90 m. muista majoista löydettiin puoliksi maahan upotettu maja, 6 m läpimitta.
Liedestä savifiguureja, vanhimpia maailmassa. Muodottomia, jotkut esittävät eläinten päitä tai jäseniä.
Naisen luuranko oikealla kyljellään kyyryasennossa mammutin lapaluun päällä. Pään vieressä piikärki. Peitetty okralla.
Kallon luista havaittiin tauti, joka oli halvaannuttanut kasvojen vasemman puolen lihakset.
2 kasvokuviota, joiden vasen puoli vääristynyt. Paikalta myös Venuspatsas poltettua savea ja luujauhoa.
solmittujen nuorien painanteita palaneessa savessa.

Vihjeitä sosiaalisesta organisaatiosta
Mahdollisesti hajaantuivat kesäksi, kokoontuivat yhteen talveksi.
Dolni V. talvikylä, neljä taloutta, joissa 20 - 25 yksilöä. Leirillä ilm. 80 - 125 henkilöä.
Mammuttien metsästys edellytti yhteistoimintaa.
Dolni Vestonicessa enemmän ihmisiä kuin Terra Amatassa.
Oletus: suurperhe käytti aina yhtä liettä.
Yleensä ryhmätason (band) sosiaalinen organisaatio patrilokaali. Mies tuo vaimonsa isänsä asuinpaikkaan. Hyvä syy tälle on, että metsästys ja puolustus edellyttää miesten yhteistoimintaa. Täten perhe pyrkii pitämään miehen yhdessä, kun taas vaimot voivat siirtyä avioliiton yhteydessä muihin perheisiin, täten sitoen muita perheitä sukuun.
Perhe on täten eksogaaminen = Aviopuoliso muista ryhmistä) ja virilokaali (nuoripari miehen kotiin).
Majassa veljekset perheineen ja näiden vanhemmat, jos elossa.
Dolni Vestonicessa ei mitään johtajuuteen viittaavaa.

Kostienki
Kostienki Ukrainassa, Donin oikealla rannalla, törmällä. kahden joen yhtymäkohdassa.
Laaja löytöalue, 24 asuinpaikkaa, vanhimmat jo 34 000 - 21 000 BP. Eräät tutkijat pitävät asutusta omaa Kostienkin tai Kostienkin-Bersevon kulttuuria edustavana, toiset Gravetten kulttuurin itäisenä muunnoksena.
Yli sadan mammutin jäänteet. Myös visentti, hevonen, peura, susi, jänis, naali, kettu, karhu ja myskihärkä.
Tyyppiesine Kostienkin tyypin kärki.
Ihmis- ja eläinkuvioita. ”Venus-patsaita”.

Kostienkin talot
Kahdenlaisia asumuksia.
Kaksi suurta rakennusta 5, 5 m leveää, 33 m pitkä pisin, suorakulmaisia. Tulisijoja rivi keskellä. Mahdollisesti huonejako.
Talot rinnakkaisia. Todistavat, että ihmiset pystyivät rakentamaan suuria yhteisiä rakennuksia.
Toiset pyöreitä. Niistä Meziritsin asuinpaikan yhteydessä.

Mezirits
• Viisi noin 15 000 vanhaa taloa, kooltaan n.80 m2. Pyöreitä, noin 1 m maahan kaivettuja asumuksenpohjia. Läpimitta 6 - 7 m.
• Rakennusaineena käytetty mammutin luita ja syöksyhampaita. Reisiluut perustuksina. Kaarevat hampaat kupukaton rakennusosina. Kahdessa majassa poikkeava katto, toisessa leijona, toisessa alkuhärän kallo.

• Suurin maja painoi 20 tonnia. Siinä 46 kalloa, 95 alaleuan luuta. 40 syöksyhammasta. Syöksyhammas jopa 200 kg painoltaan.
• Tulisijoissa poltettiin luita. Kotiloita jopa 800 km etäisyydeltä. Punamullalla maalattu mammutin kalloja.
• Läntisin mammutinluuasumus löydetty Milovicesta, Tsekkoslovakiasta.

Sungir
Sungir, 190 km itäkoilliseen Moskovasta.
1956 - 1977 kaivettu. Niemekkeellä jokien välissä kerroksessa. Muodostunut 29 000 - 25 000 v. sitten.
Maanpäällisiä asumuksia, tulisijoja, kuoppia, kuusi hautaa, kolme hyvin säilynyttä. J
äänteitä peuroista, hevosista, mammuteista, naaleista, susista, alkuhäristä, ahmoista, jäniksistä, biisoneista.
Luultavasti kesäasuinpaikka, asunnonjäänteet kevytrakenteisia.
yli 50 000 esinettä. Kivityökaluja vain 3,6 %.
Osa esineistä arkaaisia. Ei yksimielisyyttä, edustaako Aurignacin traditiota vai paikallista.
Haudat kaivettu ikiroutaan. Mustalle hiilipohjalle ensin kerros valkoista kalkkikiveä ja sitten punamultaa.
Vaatetus ilm. paita, jalkineisiin kiinnitetyt pitkät housut. lyhyet päällysviitat. Pojalla karvahattu, tytöllä huppu.
Päätelmät luuhelmien perusteella. Miehellä 3000 kpl. Pojan vaatteissa lähes 5000 kpl. Vyö, jossa 250 naalin hammasta.
Lapset liian nuoria, että olisivat saavuttaneet korkean statuksen itsenäiseksi. Sosiaalista eriarvoisuutta? Ei välttämättä. Ryhmäyhteisöissä voi olla useita yksilöitä, joilla korkea status.

NUOREMMAN PALEOLITTINEN KAUDEN NUOREMPI VAIHE
Solutrén kulttuuri
Nimetty Solutrén mukaan Loire-joella.
ajoitus 21 000 – 16 000 eKr.
Kylmintä jääkautta. Jäätiköitymismaksimin aika 21 000 – 16 000 BC.
Tunnusomaista lehdenmuotoiset kärjet. Uutta taidokas koko pinnan retusointi.
Silmällinen neula myöhäis-Solutren aikana käyttöön.
Myöhäis-Solutressa ehkä jo ruotokärkiä, varmat löydöt 12 000 BC. Varhaisvaiheessaan rajoittui Lounais-Ranskaan, myöhemmin laajalti Länsi-Eurooppaan. Keski-Eurooppa ehkä asumatonta.


Solutren kallio

• Solutrén kallio 17 000 vuotta vanhoja kymmenien tuhansien hevosien jäänteitä. Seinämä muurina, jota vasten eläimet ajettiin.


Madeleinen kulttuuri
La Madeleine on kalliosuoja Vézère-joella Dordognessa.
Ajoitus n. 16 000 – 10 000 BC.
Klassinen alue Pohjois-Espanja-Etelä-Ranska. Piirteitä Brittein saarilta Puolaan. Venäjällä läheisiä ryhmiä.
Kehitystä pienempiin esineisiin, jotka yhä retusoidaan tylpäksi.
Myöhäisvaiheessa runsaasti uurtimia ja pieniä ”selällisiä” säleitä. (backed bladelets.)

• Rikas luu-, mammutinluu- ja sarviesineistö. (keihäslinkoja, harppuunoita, ja ns. komentosauvoja (Batons-de-commandement). Esineet usein koristeltuja.

PALEOLIITTINEN TAIDE
Dordogenen alueella 80 % tunnetuista taide-esineistä Madeleinen kulttuurikauden lopulla.
Madeleinen väestö suurriistanpyytäjiä.
Monin paikoin 99 % luista peurojen. Ilmeisesti seurasivat laumoja.



• Sekä kaiverrettuja ja veistettyjä objekteja että maalauksia, joita yli 100:sta luolasta Ranskassa ja Espanjassa. Traditio jatkui 20 000 vuotta.
• Alppien alueelta maalauksia ei tunneta.
• Venus-patsaat Gravetten kauteen 29 000 – 21 000.
• Yli 4000 km laajalla alueella.
• Hedelmällisyyskulttia

Ihmishahmot
• Maalauksissa ihmiset tikku-ukomaisia, veistoksissa joskus realismia.
• Vanhin ihmistä esittävä veistos (leijonan pää) Hohlenstein, Saksa.
• Löytö Dolni Vestonicen läheltä, n. 26 000 eKr.

Kronologia
• Kronologia ongelmallinen luolamaalausten suhteen.
• ei voi sinällään ajoittaa stratigrafisesti.
• Jos alapuolelta löytöjä usealta periodilta, vaikea päättää, minkä yhteyteen maalaukset kuuluvat.
• Taiteesta ei esimerkkejä ennen Aurignac-kautta, joka alkaa n. 33 000 eKr. Chauvet löytö muuttanut käsitystä varhaisimmasta taiteesta. Aikaisemmin kys. ajalta tunnettiin vain yksikertaisia merkkejä
• Solutrean Roc de Sera. Charanten laakso Ranskassa. Reliefi pudonnut katosta, hautautunut kahden Solutrén kerroksen väliin. n. 15 000 B. C.
varhaismagdalenien ajalta Samoja eläimiä, kuin edellä mainitussa luolassa, mutta toteutettu miltei valokuvamaisella tyylillä.
Viimeinen vaihe tunnetaan myös Dordognesta. Villepin, 8000 B.C. Kaiverrettuja vierinkiviä. Tuskin tunnistettavia eläinhahmoja.
Vanhimpana paleoliittisena aikana luolan seinien maalaukset harvinaisia, Chauvet poikkeus. Enemmän liikuteltavia veistoksia. Suurin osa seinämaaluksista keskipaleoliittista aikaa. Veistokset lisääntyivät jälleen periodin lopussa


Chauvet
Luola löytyi v. 1994.
Sijaitsee Kaakkois-Ranskassa.
13,5 ¤ lämpöä, kosteus 99 % vuoden ympäri.
33 000 eKr. vanhimmat kuvat. Muuttanut käsityksen luolataiteen alusta. Ilmaantuu valmiina.
Luolassa ei ole asuttu.
Tulkinta
Abbé Breuil (1877-1961). Lähtökohta:
1. jos on kaksi päällekkäistä maalausta, alempi on nuorempi. 2. Kun luola yhtäjaksoisesti asutettu vuosisatoja, myös maalauksia tehty yhtäjaksoisesti.
3. Koska tehty maagisissa tarkoituksissa, yksittäiset kuvat eivät ole missään järjestyksessä.
Tämän näkökulman mukaan maalaukset edustavat vähittäistä yksittäisten maalausten keräytymistä, joista kukin tehty hetken tarpeisiin.
Nykykäsitys: Paleoliittisen ajan ihmiset eivät työskennelleet satunnaisesti vaan tietoisesti tai tiedostamattaan asettivat kuviaan järjestykseen. Tällöin maalausten paikkojen pitäisi paljastaa yleisen kaavan, joka heillä oli mielessä.


Leroi-Gourhan lähtökohtanaan strukturalismi: Testasi 60 luolan topografian, yli 2000 maalauksen asema
Jos "keskeinen asema" seinämän keskusta tai keskushalli, 85 % biisonin, villihärän ja hevosen kuvista näissä.
Saksanhirvi, alppikauris ja mammutti eivät ole keskeisissä asemissa. Sarvikuono, leijona ja karhu luolan kaukaisimmissa osissa.
Luokitellut ihmisten kuvat ja enemmän tai vähemmän abstraktit merkit. Feminiinit merkit "leveät merkit" 80 %:sti keskeisillä paikoilla, samoilla, joilla biisoni ja villihärkä. "Kapeista", "maskuliinista" symboleista 70 % perifeerisiä.
luolan kuvat kuuluvat useimmiten yhdelle periodille.

Altamira
Maria de Satuola havaitsi 1879. Isä Don Mercellino ei saanut elinaikanaan muita uskomaan maalausten esihistoriallisuutta.
vasta 1902 hyväksyttiin uusien löytöjen ilmaantuessa.
Sijaitsee Kantabrian alueella Espanjassa.
Maalaukset ajalta
14 000 eteenpäin. Biisoni ja saksanhirvi eniten esillä, myös pyydetty eniten alueella.
Maalaukset monivärisiä. Keskushallissa 16 – 19 biisoniin kuvaa, jotka jopa 2 m pitkiä.
Käsien kuvia. Merkkejä.
Lascaux
Dordognen alueella. Löydetty 1940.
Kaikkiaan yli 600 maalausta ja 1500 kaiverrusta.
Epävarma ajoitus noin v. 15 000 eKr.
”Härkä halli”. 4 mustaa alkuhärkää, jotka yli 5 m pitkiä. Tyylillinen erityspiirre: eläimillä pienet päät ja suuren vartalot.
Osa kuvista niin korkealla, että edellyttänyt telineiltä maalaamista.
Maalauksista tehty ennallistuksia lähistölle.

Lascaux
Ihmishahmot maalauksissa tikku-ukkomaisia.
Lintupäinen mies. Liittyy ehkä keihäällä haavoitetun biisonin kuvaan.

Lascaux
Väistyvän jääkauden ajan Pohjois-Eurooppa
Ruotokärkikulttuurit
Osia Jyllannista jäänyt jäättömäksi.
Jyllannista jääkautisia löytöjä. Halkaistuja saksanhirven sarvia.
14000 - 8000 eKr. ilmaston muutos koko maapallolla.
Hevonen ja peura pohjoiseen. Osa väestöstä seurasi. Tanska ja Skåne jäättömiä 13 500 eKr.
Pohjois-Euroopan tasangolle uudestaan väestöä.
Pohjois-Saksa - Belgia myöhäispaleol. Hmapurin kultruuti. peuranpyyntikulttuureita. Myölh. Madeleinen kulttuuri samanaikainen. Piirteitäs sekä siitä että Itä-Euroopan paleol. kulttuureista.

Sarviharppuunoita. Luonteenomaisin esine on Stielspize, ruotokärki. Muita hihnaleikkurit (riemenschneider) pura, jota käytettiin putkiluun halkaisuun (zinken).
Meiendorf, Ahrensburin laakossa 12 600 eKr. Böllig-aika. Suht. lämmin (kesä 13, talvi -5). Peuranpyyntipaikka.
Tuhansittain peuran luita. Kivikärkiä. Atlatal heittokeihäs.
Stellmoore Hampurin koillispuolella, kaksi asutuskerrosta kaivettu. Alempi, vanhin Dryas. Kylmä periodi.
Ruotsin vanhin löytöp. 1991 Mölleröd Skånessa. n. 12 000 eKr. mm. pura (zinken), Hampurin kulttuuria. Peuran pyyntiasema, kapeikko.



Ahrensburgin kulttuuri, n. 12,500-9000 BC, seuraa Hampurin kulttuuria. Puuttuivat vielä mesoliittiselle ajalle ominaiset mikroliitit ja kirveet.
Ahrensburgin kulttuurin piiristä ensimmäiset varmat nuolet.
Brommen kulttuuri, myöhäispaleoliittinen kivikauden kulttuuri Tanskassa, ajalta 11 000 - 10 500 eKr. Palautuu Hampurin kulttuuriin.
Ruotokärkiä ja muita lastutyökaluja. Uurtimia, pura, kaapimia ja veitsiä. Asuinpaikkoja: Segerbro, Skåne
Myös Suomesta on löydetty kvartsista valmistettuja ruotokärkiä, ei varsinaista ruotokärkikulttuuria.
Rannikko meren alla K-Euroopassa.

Itä-Eurooppa
Swidrin kulttuuri. Levittäytyy nuoremman dryaskauden aikaan. levinneisyysalue ulottui Saksan itäosista Länsi-Ukrainaan. Pohjoisraja Väinäjoella.
Asuinpaikat jokien ja jäiden patoamien järvien rantahiekalla kuten meillä läpi kivkauden.
Tyyppisesine Swidrin kärki.
katsottu ”polveutuvan” yhtä lailla Keski-Euroopan kuin Donin alueenkin paleoliittista muodoista.
Itäinen Swidryn kulttuuri jatkuu mesoliittiseen aikaan.

Suurten eläimien sukupuutto
•
Suurriista hävisi jääkauden myötä.
Eurooppa: mammutti, villakarvasarvikuono, jättiläishirvi ym.
Amerikassa 7000 B. C. 32 kokonaista sukua kuollut sukupuuttoon. Hevonen, jättiläisbiisoni, härkä, elefantti, kameleita, antilooppi, sikoja, jättiläislaiskiainen ja jättiläisjyrsijöitä.
Kaikki yli 1 tn painavat eläimet katosivat Uudesta maailmasta, Australiasta ja Euroopasta.
75 % 100 kg - 1000 kg painoisista.
Vain 41 % 5 - 100 kg painavista.
Vain 2 % pienistä eläimistä.
Ei aikaisempien lämpökausien aikana. Ihmisen vaikutusta?
Monilta Polynesian saarilta todistusaineistoa, että ihmisen tullessa kotoperäisessä faunassa ja floorassa suuria muutoksia.

Paul Martin: ihmisten saapuminen uuteen maailmaan ja Australiaan aiheutti eläinlajien tuhoutumisen.
Oletus: eläimet eivät osanneet pelätä ihmistä kuten Galapagossaarilla.
Martin laskenut, että 300 v. aikana (100 henkeä) olisin pystynyt tappamaan sukupuuttoon kaikki isot eläimet, jos väestö kaksinkertaistui jokaisen sukupolven aikana . 300 vuodessa 100 000 henkeä tappanut 93 miljoonaa eläintä.
Ei ongelmaton teoria.
Amerikan varhaisimpien asukkaiden, paleointiaanien tappopaikoilta on kuitenkin löytynyt vain mastodonttien ja biisonien luita. Hevonen ja kameli näyttävät puuttunen ruokalistalta.
Ernst Lundelius ym. Ilmaston muutos pääsyy. Tämä ei kuitenkaan selitä, miksi lajit eivät hävinneet edellisten jääkausien loppuessa.
Aikaisemmissa sukupuuttoaalloissa kaikenkokoiset eläimet kuolivat yhtä aikaa. Hävinneet korvautuivat uusilla lajeilla.
Kompromissiteoria ottaa molemmat huomioon. Norman Owen-Smith: Ylipyynti hävitti megafaunan. Tämä johti muutoksiin kasvillisuudessa. Tämä johti keskikokoisten kuolemaan.
Elefanteilla suuri vaikutus kasvillisuuteen nyky-Afrikassa. Kaatavat puita, muodostavat aukioita, muuttavat metsäsavannia ruohikkoalueeksi. Elefanttien häviäminen Etelä-Afrikassa

Kotieläimiä paleoliittiseen aikaan?
Mahdollisuutta, että paleoliittisena aikana suureläinlaumoja seuraavat metsästäjät olisivat olleet siirtymävaiheessa paimentolaisuuteen pohdittu jo 1900-luvun alusta. Lähtökohtana St-Michel d´Ardystä löytynyt hevosenpää, jolla näyttää olevan suitset
ilm. kuitenkin vain koristeita, kuten alakuvan eläimenpäässä. Löytöp. Le Mas d´Azil.

Lue lisää

Mielenkiintoista, monikohan noista tiedoista kestää lähempää tutkiskelua? Kun tiedettäkin ihmisen kehityksestä on montaa lajia:

1). Neodarwinismi; hidas-kehittyminen alkusolusta,
nykyisyyteen mutaatioiden ja valinnan kautta

2). Puntualismi; hidas-kehitys, todisteiden puu-
ttuminen fossiili-aineistoissa

3). Neutraali-teoria evoluutiosta, ei ohjaavaa
valintaa, vaan sattuma

4). Panspermia; elämä tullut ulkoavaruudesta

5). Kreatinismi; Raamattu ja geologiset tapahtumat

6). Intelligent Desing; älyllinen suunnittelu
luonnossa, on havaittavissa tieteellisin
menetelmin...

Mihin kategoriaan laittaisit yllä olevassa
itsesi?

YKX kirjoitti:

Mielenkiintoista, monikohan noista tiedoista kestää lähempää tutkiskelua? Kun tiedettäkin ihmisen kehityksestä on montaa lajia:

1). Neodarwinismi; hidas-kehittyminen alkusolusta,
nykyisyyteen mutaatioiden ja valinnan kautta

2). Puntualismi; hidas-kehitys, todisteiden puu-
ttuminen fossiili-aineistoissa

3). Neutraali-teoria evoluutiosta, ei ohjaavaa
valintaa, vaan sattuma

4). Panspermia; elämä tullut ulkoavaruudesta

5). Kreatinismi; Raamattu ja geologiset tapahtumat

6). Intelligent Desing; älyllinen suunnittelu
luonnossa, on havaittavissa tieteellisin
menetelmin...

Mihin kategoriaan laittaisit yllä olevassa
itsesi?

Lue lisää

"Mielenkiintoista, monikohan noista tiedoista kestää lähempää tutkiskelua?"

Kerro ihmeessä mikä tuossa "Järjen valon" referaatissa ei pidä paikkaansa?

Siinähän oli tiivisteteyssä muodossa tuhansien tutkijoiden työ, joidenkin koko elämäntyö.
Kaikki siinä kirjoitettu on hyväksytty usean eri tutkijaryhmän toimesta viimeisten vuosikymmenien aikana.

Miten sinä voit edes asettaa nuo asiat kiistanalaiseksi?

Ihmettelijä (original) kirjoitti:

"Mielenkiintoista, monikohan noista tiedoista kestää lähempää tutkiskelua?"

Kerro ihmeessä mikä tuossa "Järjen valon" referaatissa ei pidä paikkaansa?

Siinähän oli tiivisteteyssä muodossa tuhansien tutkijoiden työ, joidenkin koko elämäntyö.
Kaikki siinä kirjoitettu on hyväksytty usean eri tutkijaryhmän toimesta viimeisten vuosikymmenien aikana.

Miten sinä voit edes asettaa nuo asiat kiistanalaiseksi?

Lue lisää

Esim. fossiili löydöt, ja iän määritys. Koska esille tuodut ihmiseen liittyvät osat; hampaat, pääkopat, luuston muut osat ovat hautautuneet ja kivettyneet viimeisen 4.500 vuoden aikana viimeistään. Puutuvat yhtälöt puuttuvat, ihmisen ja simpanssin väliltä. Lucysta väitettiin olevan ihmisen alkumuoto, myöhemmin todettiin sen olevan "Australopithecus", eli oikea apina; ei ihmisen kehitys vaihe. Tässä nyt pikaisesti.

Sitten onkin tuo iän määritys, ja luonnon valinnan perimmäisten mekanismien selvittäminen.

YKX kirjoitti:

Esim. fossiili löydöt, ja iän määritys. Koska esille tuodut ihmiseen liittyvät osat; hampaat, pääkopat, luuston muut osat ovat hautautuneet ja kivettyneet viimeisen 4.500 vuoden aikana viimeistään. Puutuvat yhtälöt puuttuvat, ihmisen ja simpanssin väliltä. Lucysta väitettiin olevan ihmisen alkumuoto, myöhemmin todettiin sen olevan "Australopithecus", eli oikea apina; ei ihmisen kehitys vaihe. Tässä nyt pikaisesti.

Sitten onkin tuo iän määritys, ja luonnon valinnan perimmäisten mekanismien selvittäminen.

Lue lisää

"Puutuvat yhtälöt puuttuvat, ihmisen ja simpanssin väliltä"

Mistä kenkä siis puristaa?
Ihmisen kehitys aina yksisoluisesta monisoluiseksi nisäkkääksi on täysin varma asia, sitä ei kukaan voi kiistää.

Ihmisen - yhden kädellisen - tarkempi sukupuu viimmeisten 2 miljoonan vuoden aikana on vielä osittain puutteellinen, koska luut eivät säily yleensä kuin alle 50 vuotta. Nyt siis pitäisi löytää miljoonia vuosia vanhoja luita.

ikuinen opiskelija kirjoitti:

"Puutuvat yhtälöt puuttuvat, ihmisen ja simpanssin väliltä"

Mistä kenkä siis puristaa?
Ihmisen kehitys aina yksisoluisesta monisoluiseksi nisäkkääksi on täysin varma asia, sitä ei kukaan voi kiistää.

Ihmisen - yhden kädellisen - tarkempi sukupuu viimmeisten 2 miljoonan vuoden aikana on vielä osittain puutteellinen, koska luut eivät säily yleensä kuin alle 50 vuotta. Nyt siis pitäisi löytää miljoonia vuosia vanhoja luita.

Lue lisää

Niinpä niin, mutta kun ei taida löytyä. Muuten, kirjoitatko monella nimimerkillä, kun kaikki vastaus/kysymykset tulevat aina eri nimimerkillä?

YKX kirjoitti:

Niinpä niin, mutta kun ei taida löytyä. Muuten, kirjoitatko monella nimimerkillä, kun kaikki vastaus/kysymykset tulevat aina eri nimimerkillä?

"Niinpä niin, mutta kun ei taida löytyä."

Kakista nyt jo mikä sinun mieltäsi painaa.

Arvasit oikein tuo "Ihmettelijä" on minun toinen nimimerkki, jota olen käyttänyt kun olen todella ihmetellyt ja kysellyt ihmisten motiivien perään, niinkuin nyt sinun.

Siis vielä, mikä on motiivisi? Miksi tuo evoluution ymmärtäminen ja hyväksyminen näyttää olevan niin vaikeaa?

ikuinen opiskelija kirjoitti:

"Niinpä niin, mutta kun ei taida löytyä."

Kakista nyt jo mikä sinun mieltäsi painaa.

Arvasit oikein tuo "Ihmettelijä" on minun toinen nimimerkki, jota olen käyttänyt kun olen todella ihmetellyt ja kysellyt ihmisten motiivien perään, niinkuin nyt sinun.

Siis vielä, mikä on motiivisi? Miksi tuo evoluution ymmärtäminen ja hyväksyminen näyttää olevan niin vaikeaa?

Lue lisää

Iän määritys, ja luonnon valinnan perimmäisten mekanismien selvitys.

ikuinen opiskelija kirjoitti:

"Niinpä niin, mutta kun ei taida löytyä."

Kakista nyt jo mikä sinun mieltäsi painaa.

Arvasit oikein tuo "Ihmettelijä" on minun toinen nimimerkki, jota olen käyttänyt kun olen todella ihmetellyt ja kysellyt ihmisten motiivien perään, niinkuin nyt sinun.

Siis vielä, mikä on motiivisi? Miksi tuo evoluution ymmärtäminen ja hyväksyminen näyttää olevan niin vaikeaa?

Lue lisää

Päätän tämän kysymys/vastaus ryppään omasta puolestani viimeiseen kysymykseen, ei tarvitse vastata, vain ajatella; mikä sinusta tekee ihmisen?

YKX kirjoitti:

Iän määritys, ja luonnon valinnan perimmäisten mekanismien selvitys.

iänmääritys on sinusta pielessä.

Ja mitä tietoa kaipaat luonnon valinnan perimmäisten mekanismien selvitykseen.

mutta ihan itse olen nämä kysymykset kirjoittanut. Olen tosi kova lukemaan ja kirjailijan ammatti olisi ihana.

En ymmärrä näistä asioista paljonkaan, mutta erilaisia käsityksiä on ainakin paljon. Onkohan kukaan oikeassa?

Minna 6V kirjoitti:

mutta ihan itse olen nämä kysymykset kirjoittanut. Olen tosi kova lukemaan ja kirjailijan ammatti olisi ihana.

En ymmärrä näistä asioista paljonkaan, mutta erilaisia käsityksiä on ainakin paljon. Onkohan kukaan oikeassa?

Lue lisää

ettei vaan olisi kyseessä Minna 47V, jonka identiteetti on päässyt hukkumaan jonnekin hellarikokouksiin? HAHAHAH!

Tarinat jumalasta, jeesuksesta, synneistä jne.

Jos nooan arkki arkki on satua, se kalpenee noiden juttujen rinnalla.

"Jospa dinosaurukset katosivat vedenpaisumukseen."

vuotta sitten asteroidin aiheuttamaan katastrofiin (mm. satojen vuosien piemeys ja kylmyys). Meidän esi-isämme ovat tallustaneet kahdella jalalla vain 5-7 miljoonaa vuotta sitten Keski-Afrikan savanneilla.

Koko Maapallon peittänyttä vedenpaisumusta ei ole koskaan ollut, mutta tulvia ja tsunameita tietenkin ollut tuhansia ihmiskunnan elon aikoina.

Kyllähän niitä vedenpaisumuksia on maailmaan mahtunut. Ja vaikka joku muinaineen kulttuuri mainitsee vedenpaisumuksia, mistä tiedät jokin näistä tarkoittaisi juuri sitä kristinuskon vedenpaisumusta? Sillä eihän Raamatun vedenpaisumuksesta selvinnyt edes muuta kuin ne kahdeksan Juutalaista/Israelilaista?

Mistään kaiken peittävästä tulvasta ei ole mitään jäänteitä, ei mitään merkkejä, eikä näytteitä. Tuota Nooan Arkkia, tai sen jäänteitä ei ole edes löydetty.

Silti dinosaurukset tuhonneesta meteoriitista on todisteena mittaamattoman suuren kraaterin, ympäristön muutoksien ja löydettyjen fossiilien lisäksi tonneittain muita todisteita.

tane kirjoitti:

"Jospa dinosaurukset katosivat vedenpaisumukseen."

vuotta sitten asteroidin aiheuttamaan katastrofiin (mm. satojen vuosien piemeys ja kylmyys). Meidän esi-isämme ovat tallustaneet kahdella jalalla vain 5-7 miljoonaa vuotta sitten Keski-Afrikan savanneilla.

Koko Maapallon peittänyttä vedenpaisumusta ei ole koskaan ollut, mutta tulvia ja tsunameita tietenkin ollut tuhansia ihmiskunnan elon aikoina.

Lue lisää

Sinun esi-isäsi ovat hyvinkin kotoisin sieltä josta mainitsit. Varmaan "evolution" tuloksena? Meitä on moneksi... Muuhun esittämääsi: "Sallikaa minun nauraa", sanoi Pätkä.

Typhon kirjoitti:

Kyllähän niitä vedenpaisumuksia on maailmaan mahtunut. Ja vaikka joku muinaineen kulttuuri mainitsee vedenpaisumuksia, mistä tiedät jokin näistä tarkoittaisi juuri sitä kristinuskon vedenpaisumusta? Sillä eihän Raamatun vedenpaisumuksesta selvinnyt edes muuta kuin ne kahdeksan Juutalaista/Israelilaista?

Mistään kaiken peittävästä tulvasta ei ole mitään jäänteitä, ei mitään merkkejä, eikä näytteitä. Tuota Nooan Arkkia, tai sen jäänteitä ei ole edes löydetty.

Silti dinosaurukset tuhonneesta meteoriitista on todisteena mittaamattoman suuren kraaterin, ympäristön muutoksien ja löydettyjen fossiilien lisäksi tonneittain muita todisteita.

Lue lisää

Mistä ne vesimassat tulivat, jotka jäätyivät navoille ja peittivät kuulemma Pohjois-Euroopan?

Mikonpoika kirjoitti:

Mistä ne vesimassat tulivat, jotka jäätyivät navoille ja peittivät kuulemma Pohjois-Euroopan?

elämää suurempi arvoitus ;p

Ei hätää, olet oikealla tiellä, opintiellä

Mikonpoika kirjoitti:

Mistä ne vesimassat tulivat, jotka jäätyivät navoille ja peittivät kuulemma Pohjois-Euroopan?

Pilkkasit tuossa ylempänä nimimerkki "tanea", joka vaikuttaa järki-ihmiseltä. Annoit ymmärtää, vaikka hän saattaa polveutua esi-isistämme miljoonien vuosien takaa, niin sinä et.

Niinpä niin, koskapa sinulla on niin pienet aivot niin olet varmaankin polveutunut bonobon alahaarasta.

Kysypä muuten esim. neljäsluokkalaisilta mistä se vesi jäähän oikein tuli. Sinulle ei voi muuta kuin nauraa.....

olemassakaan:

"...joku viisas on nimittäin arvellut"

tane kirjoitti:

olemassakaan:

"...joku viisas on nimittäin arvellut"

kuka tuo viisas on:

se on hän, joka makailee viereisen huoneen sohvalla aviisin kanssa.
oletan/tiedän, että hän on ottanut kyseisestä asiasta selvää.

tod e kirjoitti:

kuka tuo viisas on:

se on hän, joka makailee viereisen huoneen sohvalla aviisin kanssa.
oletan/tiedän, että hän on ottanut kyseisestä asiasta selvää.

Ovatko nämä "viisaat" oletukset varteenotettavia?

Löydäthän tietoa vaikka googlesta, jos et muuten.

Typhon kirjoitti:

Ovatko nämä "viisaat" oletukset varteenotettavia?

Löydäthän tietoa vaikka googlesta, jos et muuten.

neutroonisäteistä ynnä muusta tuolta sohvalta kuuluu puhetta tulevan...

joka tapauksessa nuo kuuluisat 6000 vuotta ovat alakanttiin arvioitua puhetta, jos uskomme vähääkään tiedemaailmasta tulevaan tutkimustietoon. ja miksi emme uskoisi, ainakin osaan tutkittua tietoa? miksi emme voisi soveltaa tuota tietoa raamatusta kumpuavaan tietoon? minun mielestäni nuo kaksi tietolähdettä eivät ole välttämättä toinen toistaan poissulkevia.
tiedemaailman virallinen kanta on, ettei ole kehityksen ylläpitäjää, eikä tarvita, mutta on niitä, jotka uskaltavat asettua yleisesti hyväksyttyä oletusta vastaan.

tod e kirjoitti:

neutroonisäteistä ynnä muusta tuolta sohvalta kuuluu puhetta tulevan...

joka tapauksessa nuo kuuluisat 6000 vuotta ovat alakanttiin arvioitua puhetta, jos uskomme vähääkään tiedemaailmasta tulevaan tutkimustietoon. ja miksi emme uskoisi, ainakin osaan tutkittua tietoa? miksi emme voisi soveltaa tuota tietoa raamatusta kumpuavaan tietoon? minun mielestäni nuo kaksi tietolähdettä eivät ole välttämättä toinen toistaan poissulkevia.
tiedemaailman virallinen kanta on, ettei ole kehityksen ylläpitäjää, eikä tarvita, mutta on niitä, jotka uskaltavat asettua yleisesti hyväksyttyä oletusta vastaan.

Lue lisää

On se "totuus" joka tukee uskiksen näkemystä.

tod e kirjoitti:

neutroonisäteistä ynnä muusta tuolta sohvalta kuuluu puhetta tulevan...

joka tapauksessa nuo kuuluisat 6000 vuotta ovat alakanttiin arvioitua puhetta, jos uskomme vähääkään tiedemaailmasta tulevaan tutkimustietoon. ja miksi emme uskoisi, ainakin osaan tutkittua tietoa? miksi emme voisi soveltaa tuota tietoa raamatusta kumpuavaan tietoon? minun mielestäni nuo kaksi tietolähdettä eivät ole välttämättä toinen toistaan poissulkevia.
tiedemaailman virallinen kanta on, ettei ole kehityksen ylläpitäjää, eikä tarvita, mutta on niitä, jotka uskaltavat asettua yleisesti hyväksyttyä oletusta vastaan.

Lue lisää

6000 -vuotta on sula mahdottomuus. 13.7 miljardia vuotta on todennäköisempi vaihtoehto meidän elämämme alulle (alkuaineisiin perustuvan materian synty). Avaruuttahan edelleen pidetään ikuisena, liittyen pimeän energian laskutoimituksiin sun muihin, mitä lie.

Mutta minustakin uskon voisi oikeastaan liittää osana tieteellistä tutkimusta. Eli ehkä materian luojan voisi personoida ylemmäksi olennoksi, jota voitaisiin kutsua paremman nimityksen puuttuessa Jumalaksi.

Tästä koituu kuitenkin naurettavan paljon ongelmia. Ensimmäinen ongelma on se, että jos uskovainen sanoo luottavansa evoluutioteoriaan ja muutenkin tieteeseen, niin häntä ei hyväksytä (usein)uskontopiireissä. Taisi olla kansainvälinen kreationistien järjestö ( www.answersingenesis.org ), joka tuomitsi tällaiset "tiede-uskonnolliset" ihmiset samantien syntisiksi ja Saatanan omiksi.

(...kristittyjen suvaitsevaisuudesta puheen ollen...)

Toisaalta taas tiedepiireissä uskovaista voidaan katsoa nenää pitkin. Uskovaisia tiedepiireistä ei jonkin (mihin lienee perustunut) tutkimuksen mukaan ollut, kuin n.3%.

Mutta jos jotakin olen oppinut, kannattaa kaikki uskonnolliset ja poliittiset näkemykset pitää omana tietonaan.