Verotusoikeus tukee aitoa itsehallintoa

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) kannattaa selvitysmies Lauri Tarastin ajatusta siitä, että oma raha eli verotusoikeus antaa maakunnille aitoa itsehallintoa. Tarasti mietti näin esitellessään ehdotustaan maakuntahallinnon uudistamiseksi, vaikkei mallissa maakuntien rahoituksesta puhuttukaan.

– Kannatan maakuntien omaa vastuuta ja järjestämisvaltaa, jos alueet saavat oikeat välineet. Rahoitusmallin täytyy olla sellainen, että se antaa riittävästi valtaa: se on oikeaa itsehallintoa, Mattila sanoo.

Työllisyydestä hyvä sopia keskenään:

Mattila suhtautuu myös myönteisesti Tarastin esitykseen, että työllisyyden hoito annettaisiin maakuntien järjestämisvastuulle. Tarastin mallissa kunnat voivat päättää keskenään, hoitavatko ne työllisyysasiat yhdessä vai hoitaako ne seudun vahvin kunta – vai annetaanko ne yksityisen yrityksen tai yhteisön hoidettavaksi.

– Hyvä, että kunnat voivat sopia nämä asiat keskenään. Kunta voi tekemänsä tehtävät voimavarojensa mukaan siten miten kukin kunta pystyy. Jos myös elinvoiman kehittäminen jää maakunnille, pitää olla voimavaroja ja kykyä päättää, Mattila korostaa.

Valtakunnallinen virasto mietityttää:

Mattila miettisi kuitenkin vielä Tarastin esitystä, jonka mukaan jäljellä olevat valtion tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille niin, että alueet toimisivat myös valtakunnallisesti ja yksi alue ohjaisi koko maan tehtävänjakoa.

Esityksen mukaan tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille, jotka hoitaisivat sekä alueellisia että valtakunnallisia tehtäviä. Kukin alue voisi erikoistua johonkin asiaan, jota muun alueen ei tarvitsisi hoitaa. Yksi alue nimitettäisiin pääaluehallintoviranomaiseksi. Se ohjaisi valtakunnallisesti muita alueita.

Tarasti perusteli asiaa sillä, etteivät voimavarat ja taidot riitä kaikkien tehtävien hoitamiseen joka paikassa.

– Miettisin tätä kuitenkin, kun avit ovat olleet alueellisia organisaatioita. Makustellaan vielä tätä varovasti, Mattila toteaa.

Väkeä voi vähentääkin:

Mattila suhtautuu myönteisesti alue- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ajatukseen, että maakuntauudistus voisi vähentää myös hallinnon henkilöstöä.

– Jos päällekkäisyyksiä voi vähentää, sitä täytyy hyödyntää eläköitymisten ja vastaavien kautta. Hallintoa ei voi enää lisätäkään. Tarastilla oli hyvä kolmen y:n malli: yhdenmukaisuus, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus, Mattila arvioi.
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

Taitaa olla koko maakuntahallinto,kuntien hallinon vallansiirtoa.Mitä ihmettä 3:nella hallintoportaalla käytänössä tekee? Hyvällälykyllä lisää kustnnuksia ja valta siirtyy kauemmaksi alueellisesti ja kunnanhallinon ulkopuolelle,joka saattaa murentaa kuntien autonomista hallintoa . Rahakirtuja on yksi mistä kuntia rahoitetaan.Valtion kirtu,eikä sinne tule yhtään lisää lisä toimia varten. Jos kunnille sälytetäänn vastuita ja rahoitusta siirretään maakuntahallinnon pyörittämiseen,mistä kunnat ottavat velvotteiden täyttämiseksi rahat?

Kovin arveluttavalta tuntuu tällähetkellä koko juttu,mutta aika valoittaa asiaa.Sanoisinpa kuitenkin,että onnistumisen mahdollisuudet ovat kuitenkin pienemmät kuin epäonnistumisen.

Äänestä
  • Ja kunnilla on jo veroitusoikeus,kuten myös valtiolla.Kansalaisillakin on veronkantokyvyssä katto.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Urmas_Kala kirjoitti:

Hallintovaliokunnan puheenjohtaja Pirkko Mattila (ps.) kannattaa selvitysmies Lauri Tarastin ajatusta siitä, että oma raha eli verotusoikeus antaa maakunnille aitoa itsehallintoa. Tarasti mietti näin esitellessään ehdotustaan maakuntahallinnon uudistamiseksi, vaikkei mallissa maakuntien rahoituksesta puhuttukaan.

– Kannatan maakuntien omaa vastuuta ja järjestämisvaltaa, jos alueet saavat oikeat välineet. Rahoitusmallin täytyy olla sellainen, että se antaa riittävästi valtaa: se on oikeaa itsehallintoa, Mattila sanoo.

Työllisyydestä hyvä sopia keskenään:

Mattila suhtautuu myös myönteisesti Tarastin esitykseen, että työllisyyden hoito annettaisiin maakuntien järjestämisvastuulle. Tarastin mallissa kunnat voivat päättää keskenään, hoitavatko ne työllisyysasiat yhdessä vai hoitaako ne seudun vahvin kunta – vai annetaanko ne yksityisen yrityksen tai yhteisön hoidettavaksi.

– Hyvä, että kunnat voivat sopia nämä asiat keskenään. Kunta voi tekemänsä tehtävät voimavarojensa mukaan siten miten kukin kunta pystyy. Jos myös elinvoiman kehittäminen jää maakunnille, pitää olla voimavaroja ja kykyä päättää, Mattila korostaa.

Valtakunnallinen virasto mietityttää:

Mattila miettisi kuitenkin vielä Tarastin esitystä, jonka mukaan jäljellä olevat valtion tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille niin, että alueet toimisivat myös valtakunnallisesti ja yksi alue ohjaisi koko maan tehtävänjakoa.

Esityksen mukaan tehtävät jaettaisiin aluehallintovirastoille, jotka hoitaisivat sekä alueellisia että valtakunnallisia tehtäviä. Kukin alue voisi erikoistua johonkin asiaan, jota muun alueen ei tarvitsisi hoitaa. Yksi alue nimitettäisiin pääaluehallintoviranomaiseksi. Se ohjaisi valtakunnallisesti muita alueita.

Tarasti perusteli asiaa sillä, etteivät voimavarat ja taidot riitä kaikkien tehtävien hoitamiseen joka paikassa.

– Miettisin tätä kuitenkin, kun avit ovat olleet alueellisia organisaatioita. Makustellaan vielä tätä varovasti, Mattila toteaa.

Väkeä voi vähentääkin:

Mattila suhtautuu myönteisesti alue- ja uudistusministeri Anu Vehviläisen (kesk.) ajatukseen, että maakuntauudistus voisi vähentää myös hallinnon henkilöstöä.

– Jos päällekkäisyyksiä voi vähentää, sitä täytyy hyödyntää eläköitymisten ja vastaavien kautta. Hallintoa ei voi enää lisätäkään. Tarastilla oli hyvä kolmen y:n malli: yhdenmukaisuus, ymmärrettävyys ja yksinkertaisuus, Mattila arvioi.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu