Suosittelen kaikki vl-uskosta kiinnostuneita tutustumaan SRK:n 1970-julkaistuun Voitosta voittoon -kirjaan. Siinä pn paljon opastusta ja käytännön neuvoja miten vl-uskovaisen tulee elää. Kirja kuvastaa hyvin 70-luvulla vallinnutta ajan vanhoillislestadiolaisen liikkeen henkeä. Noilla opeillä meidän monet 70-luvulla syntyneet lestaperheiden lapset kasvatettiin, joten lieneekö ihme jos lapsuuden juttuja muistelee vähän ristiriitaisin tuntein. Ainakin oma lapsuudenkotini sekä lähisukulaiseni sovelsivat noita Voitosta voittoon -kirjan oppeja täysin kirjaimellisesti eli säännöt olivat tiukat, niitä valvottiin tarkasti ja niiden rikkomisesta rangaistiin ankarasti (piiskaa, tukkapöllyä, nurkassa seisottamista jopa tuntikausia, arestia, ruuatta jättämistä, eristämistä...) Nykyisin tuollaisesta lasten kohtelusta saisi oikeudessa tuomion ja lapset otettaisiin huostaan.
Voitosta voittoon -kirja
Ulkpm
10183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Onko olemassa nettikirjaa?
Olen koettanut tuloksetta kirjaa netistä etsiä. Itse olen tutustunut siihen lapsuuden kodissani, jossa se edelleen komeilee kunniapaikalla olohuoneen kirjahyllyssä muiden SRK:n julkaisujen joukossa.
Olen joskus tuumaillut, että mahtaisiko tuollainen kirja elää läpäistä julkaisuraadin seulaa. Siinä on nimittäin erittäin tiukkaa lestadiolaiseen tapakulttuuriin liittyvää opetusta, millä ei ole mitään tekemistä Raamatun kanssa. Kirjasta tulee lähinnä mieleen vanhan testamentin juutalaisten perimmäissäännöt, josta Jeesus kristityt vapautti.
eri aikoina erilaisia ilmiöitä, aikaan liittyviä käsityksiä, jotka eivät ole niinkään uskonasioita kuin eettisiä asioita.
Jos mennään vielä vanhempaan kirjallisuuteen niin taannoin oli semmoinenkin kirja kuin "Joulusta jouluun". Senkin monissa kirjoituksissa oli lievästi sanoen outoja piirteitä.
Tämän ketjun aloitus ja keskustelukin jotenkin osoittavat, että palstalla käy joskus asiallisiakin keskustelijoita.
Muista tuon hämärästi tuon Joulusta jouluun -kirjan. Äitini luki sitä usein meille lapsille, kun olimme pieniä eli joskus 70-80 -luvun taitteen aikaan. Edelleen se löytyy vanhempieni kirjahyllystä. Täytyypä tutustua siihen tarkemmin, kun seuraavan kerran siellä vierailen.
Ei tässä Joulusta jouluun -kirjassa sinällänsä mitään vikaa ole. Onhan siinä kauniita kertomuksia.
Hyvin on kirjoitettu esimerkiksi tarina "Varastamisen kiusaus", josta lapset erityisesti pitävät. Siinähän paloautolelu, jonka lapsi oli nähnyt kaupassa ja jossa oli nousevat tikkaatkin, oli tullut lapselle rakkaaksi ja tärkeäksi, ja hän oli monta kertaa leikkinyt sillä kaupassa. Sitten tämä auto "vaihtoi omistajaa"...
Järkyttäväkin on se kertomus, jossa kohdataan maailmanloppu. Seuroja pidettiin maatalon pihalla. Oli ajalle tyypillinen tulisieluinen saarnamies, joka saarnasi mm. elämäntapakysymyksistä ja "tähtäsi" aitanportailla saarnaa kuuntelevia eukkoja, jotka olivat salaa langenneet juoppouden syntiin.
Jossakin SRK:n kirjassa on osuvasti sanottu, että aina on ollut niitä, jotka tahtovat tuoda lakia jumalanvaltakuntaan ja että fariseus ei ole yhdestäkään meistä kaukana.
Jatkammeko, nimimerkki "Ulkopm" tässä tai jossakin muussa ketjussa ajatusten vaihtamista?
jos ehkä jatkamme ajatusten vaihtoa niin kun meillä kummalaan ei ole rekisteröityä nimimerkkiä niin kuka tahansahan voi ihan piruuttaan taikka vain vitsailumielessä heittää hirmuisia kommentteja sinne väliin, jolloin kokonaisuudesta tulee harhainen ja lopulta kaikki suutumme toisillemme ja iskemme kintaat tiskiin.
kiintoista on lukea tällaisia juttuja.
Onkos Olavi Voittonen kirjoittanut vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen jäseneksi liittyneille uskovaisille tarkoitetun kirjan:
"Jumalan lapsesta saatanan syliin"
???
levi....Kalevi! Miksi Sinun piti tulla pilaamaan suolistokaasupäästölläsi tämäkin ihan mukavalta näyttänut ketju?
Olen käynyt lapsuuttani läpi ja lestadiolaisen kasvatuksen saaneena elämä oli loputonta salailua, piilottelua, pelkoa jos jään kiinni esim. telkkarin katselusta, erilaisten syiden keksimistä ettei tarvi lähteä seuroihin yms. On paljon hyviä muistoja myös. Ymmärrän normaalin kasvatuksen esim tottakai pitää joskus ojentaa ja saada ymmärtämään mitä on tehnyt mutta nämä asiat joita kaikki muutkin tekivät minut nuorena todella sekavaksi ihmiseksi. Ei saanut viettää aikaa epäuskoisten kanssa koska he olivat vääräuskoisia.
Katselin eilen kuvia vanhan yläasteeni diskosta ja oikein kävin läpi sen mitä se oli silloin kun mihinkään ei päässyt. Itse koin ensisuudelman 25v. Piti rakentaa vuosia itseä jotta uskalsi lähestyä naisia. Seksistä ja seurustelusta ei ikinä puhuttu joten tulin todella araksi itsestäni naisten seurassa.
Aina koin että syvällistä isäpoika suhdetta ei ikinä ollut..no eihän sitä voi olla kun on 11 muutakin sisarusta ympärillä haluamassa samaa.
Jos itselläni on joskus lapsia niin kasvatan heidät omasta mielestäni ainoaan oikeaan uskoon: rakkauteen muita ja kaikkea muuta kohtaan. Etsi ja koe ja löydä oma paikkasi maailmassa. En tuomitse sinua mistään vaan haluan että mitä tahansa vaikeaa eteesi tulee niin jaat sen kanssani.