Se mies on minulle niin tärkeä, että haluan vain hänen olevan onnellinen. Toivottavasti hän nyt löysi sen oikean elämäänsä, sen joka tuo hänelle sen oikean onnen. Se on minulle tärkeää. Ehkä minäkin vielä joskus. Harmittaa, kun itse menettää tärkeän ihmisen elämästään, mutta näin on parempi
Suuria tunteita
HänenOnniTärkeintä
21201
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
Periaatteessa yhdyn tähän. En vaan myönnä sitä vielä. Riehun hetken, oon siihen oikeutettu. Se ei silti pioista sitä tosiasiaa, että kaikki mahdollisuudet välillämme muuhun on mennyttä :(
Sellasta se elämä joskus on.
Minä en tietääkseni ole menettänyt mitään ♥
Ei täällä palstalla menetä muutakun osan järjestään.
No nyt onkin kyse oikeasta elämästä, eikä palsta asioista.
ne tänne?
No eikö tämä ole vähän sellainen tunteiden/ajatusten "kaatopaikka"
Monesti sanomatta jääneet sanat jäävät painamaan mieltä pitkäksikin aikaa. Puhu hänelle mitä tunnet, jos et halua menettää häntä. Tuskin hän pahastuu tai haluaisi loukata sinua. Hän voi tuntea ihan samoin kuin sinä.
Taitaa olla jo liian myöhäistä, enkä minä halua mennä sotkemaan hänen onneaan. Enkä minä tiedä, että olisiko minusta siihen, että katselisin vierestä hänen onneaan toisen kanssa, kun itse olisi halunnut sen yhteisen elämän ja onnen hänen kanssaan. Ja hän lopetti yhteydenpidon, joten eikö se ole jo aika selvä merkki siitä, että ei halua enää olla tekemisissä kanssani. Minun täytyy vain kunnioittaa hänen päätöstään ja antaa hänen olla, vaikka pahaa tekeekin.
Minullekin on hänen onnensa tärkeä ja olen nähnyt että hänellä on aina itkunsurulliset silmät kun ollaan nähty ja tuntuu että olen syyllinen siihen. En tunne itseäni oikeutetuksi lähettää edes viestiä, jos olen niin paljon surua tuottanut. Olen vihainen itselleni. Tahtoisin vain parastasi.
Ehkä hän on surullinen, kun ei tiedä mitä sinä haluat vai haluatko mitään? Tai muita surun aiheita, mutta silloinkin sitä toivoisi sen oman ihmisensä välittämistä ja läsnäoloa.
No minä en sinun tilanteestasi tiedä, että mitä olet tehnyt, niin en oikein osaa sanoa miten sinun pitäisi toimia... Minä vain olisin halunnut, että hän edes olisi kertonut missä mennään. Että hän olisi kertonut minulle löytäneensä jonkun toisen ja "varoittanut" asiasta. Tuntuu niin pahalta kuulla asiasta ihan ulkopuolisilta ihmisiltä, kun itse ei edes tiennyt, että tämä oli meidän osaltamme tässä. Hän tiesi tunteeni ja tiesi mitä minä halusin, siitä huolimatta hän käyttäytyy näin... Miksi? Sitä minä en tiedä... Olisi voinut kertoa, tai pyytää edes anteeksi, kun varmasti tietää miten tämä minua satuttaa. Tai ehkä kaikki mitä olen hänelle kertonut, on mennyt vain toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos...
Laita hänelle viesti. Ehkä hän silloin avautuu ajatuksistaan paremmin. Jos on sinulle yhtään osoittanut kiinnostustaan irl, ei hän varmasti pahastuisi viestistäsi, päinvastoin.
Aloittajan avautumisesta kuultaa pikkiriikkisen semmosta, pakkoluopumista ja marttyyriytta, uhrautumista luovuttamalla rakastamansa ihminen tosta vaan toiselle. Pystyykö kukaan noin luopumaan taistelematta, ettei ajattele niinkään omaa onneaan, kuin sen toisen.
Ehkä näin joskus pääsee helpommalla. Mutta en usko tälläisen olevan kenellekään helppoa. En usko maailmassa olevan olemassa, tuollaista aitoa epäitsekkyyttä.
En minäkään usko tuohon aloittajan höpötykseen. Siinä se vaan viilailee... linssiin siis.
Kyllä tämä aika pakkoluopumiselta tuntuukin, kun itse olisi halunnut sen yhteisen elämän hänen kanssaan. Mutta jos hän on sen päätöksen tehnyt, että ottaa toisen ja lopettaa yhteydenpidon minuun täysin, niin mitä minä voin enää mennä tekemään? En mitään... Enkä minä ala "taistelemaan" ketään toista vastaan, jos minä en hänelle kelpaa, niin en voi sille mitään.
Ja helppoa tämä ei todellakaan ole, olen kahden viikon aikana varmasti itkenyt enemmän kuin moneen vuoteen yhteensä, mutta en minä muutakaan enää voi.
Mikä oikeus sinulla onkaan mennä toisten väliin? Tiedätkö mitä sellainen aiheuttaa helposti? Ihan vaan vinkkinä että jos päätät mennä tehkää se edes rehellisesti! Ennenkun sotkette muiden elämää.. Löytyykö vielä sellaista. Monesti mies mielellään pelaa kahteen suuntaan mutta siitä ei hyvää synny voin luvata..
No minä en olekaan menossa mihinkään väliin. Siitä en tiedä, että kauanko hänellä oli tuo toinenkin nainen kuvioissa mukana, mutta kyllä minä tiedän hyvin miltä se tuntuu, kun siihen toinen tulee väliin.
Mutta toisaalta eikö oo hyvä että mies valitsee vain yhden? Itse ainakin pitäisin kaikkein paskamaisempa pelaajaa. Oletko varma että tuo toinen ei ole ollutkin kokoajan hänen kumppaninsa? Miehet usein valehtelee ja toinen nainen saattaa olla sitä tietämättään. Kauanko te tapailitte?
Kyllä, se on hyvä asia, että hän valitsee vain yhden, mutta olisi hän voinut siitä minulle kertoa, eikä vain yhtäkkiä lopettaa yhteydenpidon kokonaan. Onko se oikea tapa jättää toinen, vaikka me emme vielä yhdessä oltukaan, niin kai nyt olisi pitänyt edes sanoa, että tästä ei mitään hänen mielestään tule.
En usko että hänellä on ollut silloin ketään, kun me tutustuimme, mutta siitä en tiedä missä vaiheessa tämä toinen on tullut kuvioihin. Toisaalta taas tällä hetkellä on niin vaikea luottaa hänen sanomisiinsa, niin en tiedä, että onko hän koko ajan valehdellut minulle...
Löysi? Seuraamalla se selviää.
No jonkun hän on löytänyt, toivottavasti sen oikean. Mitä seuraamalla? Hän saa rauhassa elää omaa elämäänsä, minä en hänen tekemisiään ala seurailla.