Teetkö herkästi vääriä johtopäätöksiä? Huomaatko joutuneesi usein sellaiseen tilenteeseen, että olet tulkinnut ihmisiä, asioiya ja tilanteita väärin?
Kuis on laita?
PahatKyssärit
21160
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 21
Vanhimmat
En
En
Kyllä, varsinkin jos sille on annettu aihetta. Sillon kun sopassa on liikaa pottuja
juuri näin olen kokenut kohdallani toimittavan koko yhteisön toimesta. En välitä. Elän siitä huolimatta, joskin hieman arka ja vetäytyvä minusta on tullut. Menee aikaa kasvattaessa luottamusta ihmisiin. Laumasieluja vältän jatkossakin. Laumoja, jengejä.
Ihminen joka tekee enemmän, tekee myös enemmän virheitä. Virheitä voi myös korjata ja virheet ovat inhimillisiä. Ihminen, joka ei tee mitään ei tee virheitäkään. Kukaan ei ole täydellinen ja normaalit ihmiset ymmärtävät tämän. Vahinkoja sattuu kaikille, tarkoituksenmukaisuus asia erikseen.
Aloittaja kysyi "herkästi" ja "usein" - siinä on ero tekeekö joskus ja jonkin verran kuin herkästi ja usein.
Kai harva se päivä.
Koko ajan. Se on kyllä jotain niin ärsyttävää, kun koko ajan pohtii ja pohtii ja pohtii ja analysoi. Eikä ne tulkinnat ole välttämättä oikeita. Täytyisi kommunikoida enemmän ja keskustella ihmisen/ ihmisten kanssa ennenkuin tietää todella ja voi olla varma.
Lisään vielä kun tuli mieleeni. Siihen miten tulkitsen toista ihmistä vaikuttaa se, miten hyvin tuntee toisen henkilökohtaisesti. Puolituttua tulkitsen negatiivisemmin, johtuu mun epäluottamuksesta ihmisiin kuten oli tämän ketjun toisella kirjoittajallakin. Kun taas tuntee toisen, niin tietää että toisella on esim. ärhäkkä luonne, eikä hän tarkoita mulle mitään pahaa.
Miten se ärhäkkä luonne ilmenee? :D eikö sitäkin voi kehittää lempeämmäksi ettei nyt mitä vaan pidä sietää? Yleensä olen lauhkea lammas mutta jos joku yrittää pelailla tunteilla niin saattaa tulla mur mur -puoli esiin. Sen verran on tullut kolhuja miesten kanssa suhteissa että suojelen siten itseäni ja toista osapuolta enemmiltä vastatuulilta.
Ärhäkkyydellä tarkoitan sellaista tyyliä puhua tai toimia. Itsellänikin tällaista taipumusta, olen saanut kuulla työkavereilta. Olen myös rauhallinen, mutta saatan kiihtyä kun otan tunteella kaikki asiat. Onneksi, kuten joku kirjoitti, silmät ja kehonkieli paljastaa myös välittämisen, vaikka tulkitsisikin toista negatiivisesti sanojen/kiihtymisen perusteella. Myös tilanteita lähden helposti tulkitsee, enkä aina muista ettei mun tulkinta välttämättä ole oikea. Mun epäluottamus kohdistuu yleensä puoli tuttuihin ihmisiin. Läheisistä ja kavereista/ ystävistä tiedän että välittävät, eikä synny herkästi epäluottamus tunteita.
Kerran luulin bonganneeni ajokortittoman ihmisen, joka sopisi siis psykologiseen dikotomiaani. Kysyin asiasta merkityksellinen ilme kasvoillani kymmeniä kertoja töksäyttävästi keskeyttäen aivan muiden ihmisten keskustelun, mutta unohdin vastauksen aina saman tien, koska se ei vastannut hypoteesiani. Ehkä vielä joku päivä saan toivomani "EI"-vastauksen sekä rauhan teoriani suhteen.
Joskus käsitänväärin, mutta usein olen hyvin epäluuloinen omia tulkintoja kohtaan koska niin heikko itseluottamus epäilen myös muiden sanoja herkästi positiivisissa asioissa, koska minun on vaikea luottaa siihen että ihmiset haluaa hyvää.
Usein on tullut vastaan epärehellisiä kusettajia jotka vie pohjaa sitten rehellisiltä ja vilpittömiltä kansalaisilta. Kun tulee paskan jauhajia liikaa niin oppii epäileen ja ajatteleen että taas yksi moskan suoltaja lisää siinä jauhaa omiaan. Kauniit sanat tulee helposti mitätöityä mielessään ja torjuttua valheina koska niin monet on aikaisemmin valehdelleet ja käyttäneethyväksi. Muiden ilkeyden ja epärehellisen röyhkeyden hinta se. Ei vain luota ihmisten rehellisyyteen hyvyyteen enää yhtä herkästi.
Harvemmin silti teen sellaisia koska tuen aika pitkälle loogiseen, järjelliseen ajatteluun ja olen aika pitkään tarkkaileva ja taustaselvityksiä hiljaa itsekseni tekevä ennen kuin suuni avaan. Kiivastuneena eli vihaisessa mielentilassa tulee useammin ylilyöntejä. Kasvokkain usein muuten osun aika usein oikeaan koska eleet, ilmeet, äänensävyt tukee tai kaataa omia ennakkoluuloja/ajatuksia/oletuksia/tulkitoja. Varovaisuuteni ja tarkkaan tehty tarkkailu/taustatyö auttaa myös siihen etten useinkaan räjäytä sitä tulkintaa heti kun sen ensi sytykkeen saan vaan saatan siinä hiljalleen katsella vielä pitkään viivytellen ja miettien olenko nyt tehnyt oikean vai väärän tulkinnan.
Minä epäilen muita ja itseäni niin paljon että siksi tarkkailen pitkään ja teen taustatutkimuksia sekä tarkkailen elekieltä, koska muuten herkästi ajatukset menee enemmän suuntaa.:
"Tuo vihaa minua" "Pysyn täällä taustalla näkymättömänä, en ole sulle häiriöksi, Anteeksi että edes täällä joudun nyt oleen. Menenn ihan just.. anteeksi vielä että edes vilahdin tästä. Anteeksi en sano enää sanaakaan. En halua olla häiriöksi. Olen vain tiellä. En osaa mitään...ihan rauhassa. Yritän olla nopea ja kadota tästä nopeasti.. Nyt meen pois... Älä suutu.. "
Eli negatiiviseen suuntaa. Ajattelen herkästi päässäni ettei minua kaivata ja olen vain tiellä ja häiriöksi jonka takia minun pitää saada elekielen tulkinta apuväline mukaan jotta en ala meneen sille suunnalle. Teen niitä tulkintoja onneksi harvoin koska olen niin tietoinen että minulla on sellainen ongelma ja se on minun ajatusvirhe jota pitää tarkkailla, koska aina niin ei toinen ajattele vaikka minusta niin tuntuu. Osaan olla skarppina ja tarkkailla tarkemmin kun tiedostan tuon.
Miksi joku kehuisi toista tai puhuisi hänestä hyvää ja kauniisti, jos ei tarkoita sitä?
älä luota ainakaan teksteihin täällä, vaan sen ihmisin hyväntahtoisiin silmiin livessä. Paskatekstit täällä on jonkun kusettajan, joka yrittää saada tuon ihmisen mainetta lokaan.
Nyt tosiaan tarkoitin palstan ulkopuolista elämää. Tämä palstahan on aivan sekava. Ei täällä pysty luomaan kenestäkään mitään selkeäää kuvaa.
Niin.. onhan noita syitä tullut vastaan miksi kehutaan vaikkei tarkoiteta. Monenlainen hyötyminen... jotta tekisin jotain mitä se toinen tahtoisi tai jotta luottaisin ja kertoisin jotain mitä toinen kaivelee aikeet pahoina esille.
On paljon tällaisia ihmisiä tullu vastaan jotka haluaa voittaa luottamukseni ja saada minut avautumaan jostain asiasta ja kun saavat tiedon juoksevat kolmannen luokse juoruamaan ja pahaa puhumaan, Aikeet siis suoraan alusta asti olleet pahaa tahtovia. Tällaisia ihmisiä on jonkin verran ja muunkinlaista hyötymistä ja hyväksikäyttöä on tullut vastaan jossa ensin pitää kauniilla sanoilla (joita ei tarkoita) puhuttaa toinen suostumaan johonkin...
Tällaiset vie paljon pohjaa luottamukselta kun ne sitten paljastuu..Olen vain varovainen koska oikeasti hyväsydämisiä ja epäitsekkäitä on erittäin vähän tässä maailmassa.
Voi olla. Toisaalta mistä sitä aina tietää onko ne vääriä?
Hyvin vaikea tietää. On nimittäin niin että useimmat ihmiset eivät kysyttäessäkään paljasta asioiden tai ajatustensa todellista laitaa. Joko hyvää hyvyyttään tai itsesuojeluksi. Toiset taas kertovat suoraan. Mistä siis voisin ikinä tietää olinko oikeassa vai väärässä kun tulkitsin.
Kehonkielen ja silmien ilmeen tulkinta ei yleensä mene pieleen. Omat vibat kertoo paljon. Rauhassa puhumalla se yleensä selviää, turha itsekseen liikaa pyöritellä.
mutta mutta... poikkeuksia.
Vastaan nyt naisen näkökulmasta.
Ehkä syynä oli tiukka kasvatus ja huonot kokemukset miehistä, useampi sellainen, mutta itse en yhdessä vaiheessa luottanut miehiin juuri ollenkaan, joten peitin kiinnostuksen sitä tehokaammin mitä kiinnostuneempi olin. Pelkäsin että mies vain pelaa tunteilla jos oli huomannut sen. Vähemmän kiinnostavien miesten kanssa oli helpompi heittää läppää. Kokonaan ignoorasin ne jotka eivät kiinnostaneet ollenkaan.
Lähentymisyrityksenkin saatoin torpeedoida tahallaan. Siinä sitä väärin tulkinnan varaa vaikka tunteita olisi ollutkin...
Mutta jos nainen antaa pakit kerta kerran jälkeen niin ei auta kuin jatkaa eteen päin. Kyllä nainen itse sitten vinkkaa jos on kiinnostunut. Kyllä sen sitten huomaa. Ne vibat.
sitten toiseen suuntaan... Tunnen muutamia jalosydämisiä miehiä jotka aina yllättävät positiivisesti välittämällä ihmisistä ympärillään. Sitäkin vaikea tulkita, onko ystävyystasoista välittämistä vai toiveita enemmästä.
Riippuu vireestä... "Väärä" on voimakas sana.
Niitäkin on.