EU-maiden päättäjät ovat nostamassa kätensä pystyyn pakolaiskriisin edessä. Jotkut EU-maat ovat anomassa väliaikaista oikeutta pidentää Schengen-maiden välisiä sisärajatarkastuksia puolesta vuodesta peräti kahteen vuoteen. Osa maista aloitti tarkastukset jo viime syksynä, joten puolen vuoden poikkeustila lähenee muutoin loppuaan.
Samalla EU ja Makedonia ovat käyneet keskusteluja sijoittaa EU:n rajavalvontaa Makedoniaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi samaa kuin että Kreikka ei enää kuuluisikaan Schengen-sopimusmaihin.
Kreikka on Makedonian ja EU:n rajavalvontakeskusteluista käärmeissään.
– EU:n instituutiot ovat neuvottelemassa rajavalvonnasta Fyromin (Makedonia) kaltaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja samalla jättämässä varsinaisia jäsenmaita ulos neuvotteluista, Kreikan maahanmuutosta vastaava ministeri Ioannis Mouzalas puhisi.
Siirtolaiset jäämässä Kreikkaan mottiin:
Toisaalta Kreikan ulkopuolelta katsottuna rajavalvonta näyttäisi olevan ensimmäinen toimiva ratkaisu pakolaiskriisin keskellä.
27-vuotias marokkolainen Hassan kertoi talouslehti Financial Timesille lähteneensä matkaan tammikuun yhdeksäntenä kuultuaan, että Euroopan ovet ovat selkosen selällään. Nyt hänen matkantekonsa on kuitenkin pysähtynyt Kreikan ja Makedonian rajalle. Marokko tiedetään turvalliseksi maaksi.
Hassan kertoo lentäneensä ensin Turkkiin, josta hän sai turistiviisumin. Turkista hän hakeutui Kreikan saarille ja sieltä Makedonian rajalle, jonne matka pysähtyi. Nyt hän miettii vaihtoehtojaan.
– Ehkä palaan takaisin Marokkoon, Hassan aprikoi.
Makedonia tyytyväinen EU:n apuun:
Makedonia sai aiemmin Unkarilta ilmaiseksi piikkilanka-aitaa, jotta maa voisi aidata Kreikan vastaisen rajansa. Maalla ei ollut aiemmin suuria intressejä estää pakolaisvirtaa, koska Makedonia toimii vain kauttakulkumaana.
Rajatarkastusten alettua pohjoisessa dominoefektin tavoin, Makedonia eväsi maahanpääsyn muilta kuin pakolaisstatukseen oikeuttavilta matkalaisilta. Tällaisia ovat erityisesti syyrialaiset. Sen sijaan Marokon kaltaisten pohjoisafrikkalaisten maiden siirtolaiset eivät enää päässeet Makedonian puolelle.
Makedonian ulkoministeri Nikola Poposki on pelkästään tyytyväinen kaikkeen EU:lta saamaan apuun rajavalvonnassa.
– Tarjotuille lisäresursseille ei ole olemassa mitään ylärajaa, minkä vielä voisimme hyväksyä, hän totesi.
Samalla EU ja Makedonia ovat käyneet keskusteluja sijoittaa EU:n rajavalvontaa Makedoniaan. Käytännössä tämä tarkoittaisi samaa kuin että Kreikka ei enää kuuluisikaan Schengen-sopimusmaihin.
Kreikka on Makedonian ja EU:n rajavalvontakeskusteluista käärmeissään.
– EU:n instituutiot ovat neuvottelemassa rajavalvonnasta Fyromin (Makedonia) kaltaisten EU:n ulkopuolisten maiden kanssa, ja samalla jättämässä varsinaisia jäsenmaita ulos neuvotteluista, Kreikan maahanmuutosta vastaava ministeri Ioannis Mouzalas puhisi.
Siirtolaiset jäämässä Kreikkaan mottiin:
Toisaalta Kreikan ulkopuolelta katsottuna rajavalvonta näyttäisi olevan ensimmäinen toimiva ratkaisu pakolaiskriisin keskellä.
27-vuotias marokkolainen Hassan kertoi talouslehti Financial Timesille lähteneensä matkaan tammikuun yhdeksäntenä kuultuaan, että Euroopan ovet ovat selkosen selällään. Nyt hänen matkantekonsa on kuitenkin pysähtynyt Kreikan ja Makedonian rajalle. Marokko tiedetään turvalliseksi maaksi.
Hassan kertoo lentäneensä ensin Turkkiin, josta hän sai turistiviisumin. Turkista hän hakeutui Kreikan saarille ja sieltä Makedonian rajalle, jonne matka pysähtyi. Nyt hän miettii vaihtoehtojaan.
– Ehkä palaan takaisin Marokkoon, Hassan aprikoi.
Makedonia tyytyväinen EU:n apuun:
Makedonia sai aiemmin Unkarilta ilmaiseksi piikkilanka-aitaa, jotta maa voisi aidata Kreikan vastaisen rajansa. Maalla ei ollut aiemmin suuria intressejä estää pakolaisvirtaa, koska Makedonia toimii vain kauttakulkumaana.
Rajatarkastusten alettua pohjoisessa dominoefektin tavoin, Makedonia eväsi maahanpääsyn muilta kuin pakolaisstatukseen oikeuttavilta matkalaisilta. Tällaisia ovat erityisesti syyrialaiset. Sen sijaan Marokon kaltaisten pohjoisafrikkalaisten maiden siirtolaiset eivät enää päässeet Makedonian puolelle.
Makedonian ulkoministeri Nikola Poposki on pelkästään tyytyväinen kaikkeen EU:lta saamaan apuun rajavalvonnassa.
– Tarjotuille lisäresursseille ei ole olemassa mitään ylärajaa, minkä vielä voisimme hyväksyä, hän totesi.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.