Olen koko ikäni saanut rampata suljetulla hoitojaksoilla, itsemurhayritykset onnistuneet sen verran, että jäänyt elinikäisiä vammoja, minulla on diagnoosina epävakaa persoonallisuushäiriö, ja toisena diagnoosina ei elimellinen toistuva psykoottinen häiriö. Mutta itse luulen että nämä ovat mania ja masennuskausia. Tai en enää tiedä, eikä se ollut pointtikaan. Vaan nyt on tilanne, että päässä pyörii miljoona asiaa, en pysty syömään, en nukkumaan, en pysty laittamaan edes valoja päälle, mutta silti juoksen ympäri taloa koska en pystyisi olemaan paikallanikaan. TILANteeni nyt vain on tämä: Minä en voi tästä puhua kenellekkään. Ja tarve olisi suuri saada puhua, mutta kun en voi, lääkäreihin ei voi luottaa, ja mies sanoo vain että oli nähnyt manian tai psykoosin ensioireet jo viikkoja sitten, mutta kun minun on vain kestettävä, koska tilanteemme ei salli minun enää lähteä hoitamaan itseäni viikoiksi tai jopa kuukausiksi sairaalaan. puhuin vielä pari päivää (vai onko siitä viikko, ajantaju kadonnut) sitten hänelle että alkaa olemaan jo aika sekavaa, mutta koska hän oli ja on mieltä mitä on, niin en ole hänelle enää jutellut. Ja nyt kahden päivän jälkeen minusta tuntuu että sekoan. että en tarvitse kuin jonkin kimmokkeen jostain. en ole nukkunut pariin kuukauteen melkein ollenkaan, nyt täysin ilman unta 4 vuorokautta. Väsyä ei silti ole eikä näy. hampaissa tuntuu olevan sähköjohdot ja hampaat tuntuu niin sähkösiltä, että tekis mieli ettiä joku millä repiä ne irti. Pakko tehdä sellasia kauheita ilmeitä ja väännellä naamaa kun tuntuu naama ja suu nii oudolta. mies sano että oon alkanu kans tekee sitä että käyn "vuoropuheluja" itteni kanssa, mutta äänettömästi. eli mies nähnyt että puhun ilman ääntä ja katton tyhjyyteen, ja oon käyny kuulemma pitkiäki keskusteluja noin, esim. yhden kerran ku oltii ny saunassa, nii koko sen saunassa olo ajan, kun oli keskittymiseni herpaantunu hänen kanssaan juttelemisesta. olen täällä ja en ole. Ikinä ei ole ollut minulla estettä pyytää apua psykoottisuuteeni, mutta nyt on kun en enää voi, kun pitää olla vahva. Ja sitten tajusin, että se tarkoittaa sitä, etten voi puhua kellekkään. ja aivan yksin, mitä jos vaivun johonki vuosipsykoosiin, mutta en ymmärrä, kai sitä multa odotetaan, että kestä tai katoa bittiavaruuteen suljettujen ovien taa lopullisesti.
MITÄ ihmettä teen, siis en tajua miks tännekkää kirjotan. Siksi että ei oo enää muita keille puhua. Kun totuus on vissiin piilotettava tai kuoltava sen mukana. Kun pitää olla vahva, niin vahva muiden takia, että ittensä likoon. En tiedä. kiitos.
Nainen24
MITÄ ihmettä teen, siis en tajua miks tännekkää kirjotan. Siksi että ei oo enää muita keille puhua. Kun totuus on vissiin piilotettava tai kuoltava sen mukana. Kun pitää olla vahva, niin vahva muiden takia, että ittensä likoon. En tiedä. kiitos.
Nainen24
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.