Pääkaupunkiseudun väestömäärän kasvu on ennusteissa nopeaa ja infrastruktuurin rakennustahti on sen mukaista.
– Samaan aikaan kuitenkin saamme lukea uutisia siitä, kuinka suomalaisia syntyy ennätysvähän. Onkin aiheellista pohtia sitä, kenelle rakennamme pääkaupunkiseutua, sanoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö kasvaa maahanmuutosta:
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 040 lasta. Viime vuoden 14 860 hengen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön määrän kasvuun, sillä suomenkielisiä kuolee tällä hetkellä enemmän kuin syntyy. Maahanmuuton osalta Tilastokeskuksen luvuissa eivät ole mukana turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely on vielä kesken.
– Pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vieraskielisen väestön osuus on ollut noin 70 prosenttia. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen vuonna 2013 tekemän väestöennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista on vieraskielisiä 20–23 prosenttia, Grönroos sanoo.
Helsingin seudun asukasluku 2 miljoonaan:
Grönroos painottaa, että ennuste on jäänyt auttamattomasti alakanttiin viimeaikaisen muuttoliikkeen kasvun myötä.
– Vieraskielisen väestön kasvu on ollut merkittävää jo ennen viimeaikaista siirtolaisinvaasiota. Espoon kaupungin hiljattain julkaisemassa väestöennusteessa arvioidaan Helsingin seudun väestön kasvavan nopean skenaarion mukaan vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Ennusteessa muuttovoitosta 80 prosenttia arvioidaan tulevan maahanmuuton myötä.
Tarvitaan 260 000 uutta asuntoa:
VTT:n vasta julkaiseman raportin mukaan Helsingin seudulle olisi rakennettava vuoteen 2040 mennessä konservatiivisen arvion mukaan 260 000 asuntoa. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon viimeaikaista turvapaikanhakijoiden määrän kasvua.
– Pääkaupunkiseudun asuntotarve ja työn alla olevat liikenneratkaisut, kuten Länsimetro ja Raide-Jokeri, perustuvat niin ikään skenaarioille väestönkasvusta, joka koostuu lähes yksinomaan maahanmuutosta, Grönroos toteaa.
Maltillista väestökehitystä vai monikulttuurinen metropoli:
Grönroosin mielestä pääkaupunkiseudun kehityssuunnitelmista keskusteltaessa on väistämätöntä puhua samalla maahanmuuttopolitiikasta.
– Sekä asuntojen että liikenneratkaisujen tarve riippuu merkittävältä osaltaan siitä, minkälaisia ratkaisuja haluamme tehdä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Tyydymmekö maltillisempaan väestökehitykseen vai haluammeko rakentaa pääkaupunkiseudusta monikulttuurista metropolia, joka väistämättä alkaa väestöpohjaltaan muistuttaa enemmän ja enemmän Mogadishun ja Bagdadin risteytystä?
– Samaan aikaan kuitenkin saamme lukea uutisia siitä, kuinka suomalaisia syntyy ennätysvähän. Onkin aiheellista pohtia sitä, kenelle rakennamme pääkaupunkiseutua, sanoo ajatuspaja Suomen Perustan toiminnanjohtaja Simo Grönroos.
Väestö kasvaa maahanmuutosta:
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 Suomessa syntyi 55 040 lasta. Viime vuoden 14 860 hengen väestönkasvu perustuu maahanmuuttoon ja vieraskielisen väestön määrän kasvuun, sillä suomenkielisiä kuolee tällä hetkellä enemmän kuin syntyy. Maahanmuuton osalta Tilastokeskuksen luvuissa eivät ole mukana turvapaikanhakijoita, joiden hakemusten käsittely on vielä kesken.
– Pääkaupunkiseudun väestönkehityksestä vieraskielisen väestön osuus on ollut noin 70 prosenttia. Helsingin kaupungin Tietokeskuksen vuonna 2013 tekemän väestöennusteen mukaan vuonna 2030 pääkaupunkiseudun asukkaista on vieraskielisiä 20–23 prosenttia, Grönroos sanoo.
Helsingin seudun asukasluku 2 miljoonaan:
Grönroos painottaa, että ennuste on jäänyt auttamattomasti alakanttiin viimeaikaisen muuttoliikkeen kasvun myötä.
– Vieraskielisen väestön kasvu on ollut merkittävää jo ennen viimeaikaista siirtolaisinvaasiota. Espoon kaupungin hiljattain julkaisemassa väestöennusteessa arvioidaan Helsingin seudun väestön kasvavan nopean skenaarion mukaan vuoteen 2050 mennessä 2 miljoonaan asukkaaseen. Ennusteessa muuttovoitosta 80 prosenttia arvioidaan tulevan maahanmuuton myötä.
Tarvitaan 260 000 uutta asuntoa:
VTT:n vasta julkaiseman raportin mukaan Helsingin seudulle olisi rakennettava vuoteen 2040 mennessä konservatiivisen arvion mukaan 260 000 asuntoa. Tässä arviossa ei ole otettu huomioon viimeaikaista turvapaikanhakijoiden määrän kasvua.
– Pääkaupunkiseudun asuntotarve ja työn alla olevat liikenneratkaisut, kuten Länsimetro ja Raide-Jokeri, perustuvat niin ikään skenaarioille väestönkasvusta, joka koostuu lähes yksinomaan maahanmuutosta, Grönroos toteaa.
Maltillista väestökehitystä vai monikulttuurinen metropoli:
Grönroosin mielestä pääkaupunkiseudun kehityssuunnitelmista keskusteltaessa on väistämätöntä puhua samalla maahanmuuttopolitiikasta.
– Sekä asuntojen että liikenneratkaisujen tarve riippuu merkittävältä osaltaan siitä, minkälaisia ratkaisuja haluamme tehdä maahanmuuttopolitiikan suhteen. Tyydymmekö maltillisempaan väestökehitykseen vai haluammeko rakentaa pääkaupunkiseudusta monikulttuurista metropolia, joka väistämättä alkaa väestöpohjaltaan muistuttaa enemmän ja enemmän Mogadishun ja Bagdadin risteytystä?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.