Perussuomalaisten kansanedustaja Tom Packalén ihmettelee poliisihallituksen tapaa kertoa turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista. – En ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan poliisihallitus kommentoi raiskausten määrää vähäiseksi. Turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten määrä on järkyttävän korkea.
Poliisihallitus kertoi perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa turvapaikanhakijoiden rikostilastoista. Kolmeatoista epäillään raiskauksesta ja kahtatoista törkeästä raiskauksesta. Seksuaalisesta ahdistelusta on epäiltynä kaksikymmentäkaksi turvapaikanhakijaa ja kahta epäillään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Poliisihallitus kommentoi turvapaikanhakijoiden tekemien seksuaalirikosten määrää vähäiseksi.
Kaikki eivät ole jääneet kiinni:
Perussuomalaisten kansanedustaja ja komisario Tom Packalén huomauttaa, että luvut kertovat vain poliisin tietoon tulleista rikoksista: tilastossa ei kerrota, kuinka moni tuhannesta rikosilmoituksesta on selvinnyt, eli tekijä on jäänyt kiinni. Tällöin rikosilmoituksesta ei selviä tekijän kansalaisuus.
– On eri asia puhua raiskauksesta kiinni jääneistä henkilöistä kuin siitä, kuinka monta rikosilmoitusta raiskauksista on tehty.
Packalén sanoo, että poliisihallituksen tilastoista saa helposti sellaisen kuvan, jossa tuhannesta raiskaukseen epäillystä parisenkymmentä olisi turvapaikanhakijoita, ja että loput tekijöistä olisivat kantasuomalaisia tai ulkomaalaisia.
– Vaikka Suomen poliisi onkin hyvä, läheskään kaikissa raiskausrikoksissa ei saada tekijää kiinni. Sen vuoksi voin sanoa varmuudella, että raiskausrikoksista huomattavasti suurempi osa on turvapaikanhakijoiden tekemiä kuin vain parisenkymmentä. Kukaan ei tiedä varmaa totuutta.
Moni raiskaus jää ilmoittamatta:
Packalén kritisoi myös poliisihallituksen tapaa kertoa turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.
– Ymmärrän sen, ettei poliisi saa lietsota vihaa, mutta en ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan poliisihallitus kommentoi raiskausten määrää vähäiseksi. Turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten määrä on järkyttävän korkea, Packalén sanoo.
Viime vuoden aikana Helsingissä tapahtui neljätoista raiskausta julkisella paikalla.
– Kaikissa näissä tekijä oli ulkomaalaistaustainen, mutta selvittämättömissä tapauksissa ei voida sanoa varmuudella, oliko tekijä ulkomaalainen vai turvapaikanhakija.
Packalén muistuttaa myös raiskausrikosten ilmoitusprosentista: moni raiskausrikos ei päädy poliisin tietoon laisinkaan.
– Raiskaukset ovat piilorikollisuutta. Uhri kertoo asiasta vain lähipiirille tai raiskauskriisikeskukseen.
Tilastointi sekavaa:
Myös perussuomalaisten Helsingin varavaltuutettu Mari Rantanen kommentoi poliisihallituksen tiedotustilaisuutta. Hän pohtii, onko poliisilla tiedossa koko vuonna tehdyt turvapaikanhakijan tekemät raiskausrikokset.
– On syytä kysyä, julkistiko poliisi tänään tietoja, jotka ovat vain kahdelta kuukaudelta eli marraskuun alusta joulukuun loppuun?
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen kertoi medialle viime marraskuussa, että ennen vuoden 2015 marraskuuta turvapaikanhakijoita ei ole voitu merkitä rikosilmoitukseen erikseen.
– Tietojärjestelmässä ei ollut kohtaa turvapaikanhakijan merkinnälle.
Myös sosiaalisessa mediassa pohditaan, kuinka kattavia tilastot ovat. Poliisihallituksen mukaan turvapaikanhakijan tekemät seksuaalirikostilastot ovat koko vuodelta. Ennen järjestelmän muutosta poliisi merkitsi turvapaikanhakijan rikosilmoitukseen Maahanmuuttoviraston (Migri) antamalla koodilla.
Tänään esitettyjen tilastojen mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna kaikkiaan 926 rikosta, joissa tekijöiksi epäillään turvapaikanhakijoita.
Poliisihallitus kertoi perjantaina pidetyssä tiedotustilaisuudessa turvapaikanhakijoiden rikostilastoista. Kolmeatoista epäillään raiskauksesta ja kahtatoista törkeästä raiskauksesta. Seksuaalisesta ahdistelusta on epäiltynä kaksikymmentäkaksi turvapaikanhakijaa ja kahta epäillään pakottamisesta seksuaaliseen tekoon.
Poliisihallitus kommentoi turvapaikanhakijoiden tekemien seksuaalirikosten määrää vähäiseksi.
Kaikki eivät ole jääneet kiinni:
Perussuomalaisten kansanedustaja ja komisario Tom Packalén huomauttaa, että luvut kertovat vain poliisin tietoon tulleista rikoksista: tilastossa ei kerrota, kuinka moni tuhannesta rikosilmoituksesta on selvinnyt, eli tekijä on jäänyt kiinni. Tällöin rikosilmoituksesta ei selviä tekijän kansalaisuus.
– On eri asia puhua raiskauksesta kiinni jääneistä henkilöistä kuin siitä, kuinka monta rikosilmoitusta raiskauksista on tehty.
Packalén sanoo, että poliisihallituksen tilastoista saa helposti sellaisen kuvan, jossa tuhannesta raiskaukseen epäillystä parisenkymmentä olisi turvapaikanhakijoita, ja että loput tekijöistä olisivat kantasuomalaisia tai ulkomaalaisia.
– Vaikka Suomen poliisi onkin hyvä, läheskään kaikissa raiskausrikoksissa ei saada tekijää kiinni. Sen vuoksi voin sanoa varmuudella, että raiskausrikoksista huomattavasti suurempi osa on turvapaikanhakijoiden tekemiä kuin vain parisenkymmentä. Kukaan ei tiedä varmaa totuutta.
Moni raiskaus jää ilmoittamatta:
Packalén kritisoi myös poliisihallituksen tapaa kertoa turvapaikanhakijoiden tekemistä rikoksista.
– Ymmärrän sen, ettei poliisi saa lietsota vihaa, mutta en ymmärrä logiikkaa, jonka mukaan poliisihallitus kommentoi raiskausten määrää vähäiseksi. Turvapaikanhakijoiden tekemien raiskausten määrä on järkyttävän korkea, Packalén sanoo.
Viime vuoden aikana Helsingissä tapahtui neljätoista raiskausta julkisella paikalla.
– Kaikissa näissä tekijä oli ulkomaalaistaustainen, mutta selvittämättömissä tapauksissa ei voida sanoa varmuudella, oliko tekijä ulkomaalainen vai turvapaikanhakija.
Packalén muistuttaa myös raiskausrikosten ilmoitusprosentista: moni raiskausrikos ei päädy poliisin tietoon laisinkaan.
– Raiskaukset ovat piilorikollisuutta. Uhri kertoo asiasta vain lähipiirille tai raiskauskriisikeskukseen.
Tilastointi sekavaa:
Myös perussuomalaisten Helsingin varavaltuutettu Mari Rantanen kommentoi poliisihallituksen tiedotustilaisuutta. Hän pohtii, onko poliisilla tiedossa koko vuonna tehdyt turvapaikanhakijan tekemät raiskausrikokset.
– On syytä kysyä, julkistiko poliisi tänään tietoja, jotka ovat vain kahdelta kuukaudelta eli marraskuun alusta joulukuun loppuun?
Poliisihallituksen poliisitarkastaja Mia Poutanen kertoi medialle viime marraskuussa, että ennen vuoden 2015 marraskuuta turvapaikanhakijoita ei ole voitu merkitä rikosilmoitukseen erikseen.
– Tietojärjestelmässä ei ollut kohtaa turvapaikanhakijan merkinnälle.
Myös sosiaalisessa mediassa pohditaan, kuinka kattavia tilastot ovat. Poliisihallituksen mukaan turvapaikanhakijan tekemät seksuaalirikostilastot ovat koko vuodelta. Ennen järjestelmän muutosta poliisi merkitsi turvapaikanhakijan rikosilmoitukseen Maahanmuuttoviraston (Migri) antamalla koodilla.
Tänään esitettyjen tilastojen mukaan poliisin tietoon tuli viime vuonna kaikkiaan 926 rikosta, joissa tekijöiksi epäillään turvapaikanhakijoita.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.