uskallanko hakea apua

hei. olen yli viisikymppinen mies ja jälleen kerran olen tullut siihen pisteeseen, että yöunet alkaa karkaileen. vaimo haki avioeron ja nyt omaisuuden jaosta riidellään. kaksi vuotta sitten kun vaimo oli ilmoittanut aikeistaan yritin itsemurhaa lääkkeillä ja jouduin viikoksi lataamoon. tätä ennen oli minulla ollut pitkä masennusjakso tammikuulta kesäkuulle ja olin ollut lomautettuna noin kolme kuukautta. sain lääkitykseksi 50 mg sertralinia aamuisin ja 25mg ketipinoria iltaisin unilääkkeeksi. viime talvena oli sama juttu että yöunet karkasi ja minulle määrättiin 30 mg mirtazapinia aamuisin ja 15 mg iltaisin unta antamaan. kolme kuukautta niitä popsin ja alkoi tulla semmonen zombiemainen olo työssä ja en kyennyt keskittymään työhöni, joten päätin lopettaa lääkityksen omavaltaisesti. nyt alkaa taas tuntumaan etten jaksa enää... puolitoista vuotta eka sairastumisen jälkeen, kun pääsin nousemaan pinnalle, olen painanut töitä aivan hullun lailla. viime vuonna tuli ylitöitä paiskittua noin 700-800 tuntia. meidän firmassa ei saa sairastua, sen tulin viikko sitten huomaamaan. minulle tuli paha hammassärky ja jouduin menemään hammaslääkäriin ja eka käynnillä hammaslääkäri ei kyennyt ottamaan pahan tulehduksen vuoksi hammastani vaan määräsi minut yliopistlliseen keskussairaalaan hampaanpoistoon. kävin seuraavana päivänä siellä hampaanpoistossa ja sain sairaslomalapun näiltä kahdelta päivältä. työnantaja sanoi että ei aio maksaa sairaslomakorvausta kyseiseltä ajalta vaan maksaa palkkaa minulle ainoastaan siltä ajalta mistä hän voi laskuttaa kolmatta osapuolta minun tekemästä työstä... olen huomannut sen, että olen tullut pikkuhiljaa vainoharhaiseksi. minun tekemisiäni seurataan ja pelkään että työkaverit puhuu pahaa minusta selkäni takana... nyt olen jollain lailla viikonloppuna saanut univelkoja kuitattua kun löysin vielä vanhoja unilääkkeitä. olen nyt ollut tavallaan oravanpyörässä viimeiset kaksi vuotta.... olen rukoillut jumalalta jotta poistaisi kärsimykseni ja pääsisin taivaan kotiin... pelkään nyt lähteä puhumaan näistä asioista omalle hoitajalleni sillä tiedän että jos puhun suuni puhtaaksi niin tulee suljetulle komento ja saman tien voi sanoa työpaikalle hyvästit...
2<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

niin ja olen samainen kaveri joka vastasi toisessa viestiketjussa nimimerkillä kirousvoiollatodellista epäilen että kirous on ympärönyt minut ja entisen perheeni. tunnen ja voin jopa vaistota sen...

Äänestä

lisäksi on vielä ongelma kun meillä on exän kanssa yhteishuoltajuus pojastamme. pelkään, että menetän sen jos haen apua ja jos joudun hoitoon... olen aivan puhki...

Äänestä

Kommentoi aloitusta


oravanpyörä64 kirjoitti:

hei. olen yli viisikymppinen mies ja jälleen kerran olen tullut siihen pisteeseen, että yöunet alkaa karkaileen. vaimo haki avioeron ja nyt omaisuuden jaosta riidellään. kaksi vuotta sitten kun vaimo oli ilmoittanut aikeistaan yritin itsemurhaa lääkkeillä ja jouduin viikoksi lataamoon. tätä ennen oli minulla ollut pitkä masennusjakso tammikuulta kesäkuulle ja olin ollut lomautettuna noin kolme kuukautta. sain lääkitykseksi 50 mg sertralinia aamuisin ja 25mg ketipinoria iltaisin unilääkkeeksi. viime talvena oli sama juttu että yöunet karkasi ja minulle määrättiin 30 mg mirtazapinia aamuisin ja 15 mg iltaisin unta antamaan. kolme kuukautta niitä popsin ja alkoi tulla semmonen zombiemainen olo työssä ja en kyennyt keskittymään työhöni, joten päätin lopettaa lääkityksen omavaltaisesti. nyt alkaa taas tuntumaan etten jaksa enää... puolitoista vuotta eka sairastumisen jälkeen, kun pääsin nousemaan pinnalle, olen painanut töitä aivan hullun lailla. viime vuonna tuli ylitöitä paiskittua noin 700-800 tuntia. meidän firmassa ei saa sairastua, sen tulin viikko sitten huomaamaan. minulle tuli paha hammassärky ja jouduin menemään hammaslääkäriin ja eka käynnillä hammaslääkäri ei kyennyt ottamaan pahan tulehduksen vuoksi hammastani vaan määräsi minut yliopistlliseen keskussairaalaan hampaanpoistoon. kävin seuraavana päivänä siellä hampaanpoistossa ja sain sairaslomalapun näiltä kahdelta päivältä. työnantaja sanoi että ei aio maksaa sairaslomakorvausta kyseiseltä ajalta vaan maksaa palkkaa minulle ainoastaan siltä ajalta mistä hän voi laskuttaa kolmatta osapuolta minun tekemästä työstä... olen huomannut sen, että olen tullut pikkuhiljaa vainoharhaiseksi. minun tekemisiäni seurataan ja pelkään että työkaverit puhuu pahaa minusta selkäni takana... nyt olen jollain lailla viikonloppuna saanut univelkoja kuitattua kun löysin vielä vanhoja unilääkkeitä. olen nyt ollut tavallaan oravanpyörässä viimeiset kaksi vuotta.... olen rukoillut jumalalta jotta poistaisi kärsimykseni ja pääsisin taivaan kotiin... pelkään nyt lähteä puhumaan näistä asioista omalle hoitajalleni sillä tiedän että jos puhun suuni puhtaaksi niin tulee suljetulle komento ja saman tien voi sanoa työpaikalle hyvästit...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu