Vanhukseksi on kautta aikain luettu eläkeiässä olevat siis yli 65v. ja vuodesta 2015 katsottuna he ovat ennen 1950 syntyneitä henkilöitä.
Ne suuret ikäluoka ovat nyt siis vanhuksia. Suurin ikäluokka koskaan on syntynyt 1948. Yhteiskunta oli silloin vielä maatalousvaltainen, perheissä oli 4-9 lasta aivan normaalina. Kotoaan ei tarvinut poistua voidakseen jutella jonkun kanssa ja vaikka nykyään kaikkien omistama viihdevälittäjät radio tai Tv eivät olleet joka kodissa ihmiset kulkivat sinne naapuriin juttusille ja kuulumisia vaihtamaan.
2000-luvun yksinäisyys pienkerrostaloissa ja kerrostaloisa 98,2 % asukaista 1-2 hengen talouksissa yht. 75,1 % [41,9 33,2] http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html
Ihminen on syntyjään lauma eläin se yksinäisyys elelee yhdenhengen talouden 34-65 neilöisten asuntojen seinien sisäpuolella.
Ihminen joka on tottunut heräämisestään nukumaan menemiseen vaihtamaan ajatuksia saman talouden ihmisten kanssa, turtuu aivan huomaamattaan.
Yksinäisyydesta puhutaan ja sen merkitys on muuttunut. Nykyään yksinäiset kokevat olevansa yksinäisiä, kun eivät saa ymmärrystä tai mahdollisuutta puhua tunteistaan.
Yksin asuva ystäväni soitti kertoen kaatuneensa viime viikolla ja loukanneensa itsensä niin, että tulevien viikkojen yhteisharrastukseen hän ei voi osallistua.
Tällä paikkakunnalla hän asuu yksin, lapset lapsenlapset ja lapsenlapset asuvat jopa lähimmillään 80 km päässä. Toki henkilöauto aikana matkasta selviää 2,5 tunissa edes takaisin se vain ei mahdu kenenkään päivittäiseen ajan käytöön.
Tiedän asioita enemmän vanhemman eläke on nettona 13 572 €/vuosi
Lapset ansaitsevat pienimmilläänkin bruttona 32 000 - 52 000€/vuosi.
Jos ei käytännössä ole mahdollista ei taloudelliseti ole mahdollista ostaa hoiva-tai hoitopalvelua. Ei omilta lapsiltaan eikä alan ammattilaisilta.
Hoitokoti palkka kun maksaa 4 800 € ja siitä yli kuukaudessa. käteenjäävä netto tulo on 1 100 €/kk ja kuluu asumiseen ruokaan lääkeisiin ja liikumiseen.
Mikä neuvoksi?
Ne suuret ikäluoka ovat nyt siis vanhuksia. Suurin ikäluokka koskaan on syntynyt 1948. Yhteiskunta oli silloin vielä maatalousvaltainen, perheissä oli 4-9 lasta aivan normaalina. Kotoaan ei tarvinut poistua voidakseen jutella jonkun kanssa ja vaikka nykyään kaikkien omistama viihdevälittäjät radio tai Tv eivät olleet joka kodissa ihmiset kulkivat sinne naapuriin juttusille ja kuulumisia vaihtamaan.
2000-luvun yksinäisyys pienkerrostaloissa ja kerrostaloisa 98,2 % asukaista 1-2 hengen talouksissa yht. 75,1 % [41,9 33,2] http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_asuminen.html
Ihminen on syntyjään lauma eläin se yksinäisyys elelee yhdenhengen talouden 34-65 neilöisten asuntojen seinien sisäpuolella.
Ihminen joka on tottunut heräämisestään nukumaan menemiseen vaihtamaan ajatuksia saman talouden ihmisten kanssa, turtuu aivan huomaamattaan.
Yksinäisyydesta puhutaan ja sen merkitys on muuttunut. Nykyään yksinäiset kokevat olevansa yksinäisiä, kun eivät saa ymmärrystä tai mahdollisuutta puhua tunteistaan.
Yksin asuva ystäväni soitti kertoen kaatuneensa viime viikolla ja loukanneensa itsensä niin, että tulevien viikkojen yhteisharrastukseen hän ei voi osallistua.
Tällä paikkakunnalla hän asuu yksin, lapset lapsenlapset ja lapsenlapset asuvat jopa lähimmillään 80 km päässä. Toki henkilöauto aikana matkasta selviää 2,5 tunissa edes takaisin se vain ei mahdu kenenkään päivittäiseen ajan käytöön.
Tiedän asioita enemmän vanhemman eläke on nettona 13 572 €/vuosi
Lapset ansaitsevat pienimmilläänkin bruttona 32 000 - 52 000€/vuosi.
Jos ei käytännössä ole mahdollista ei taloudelliseti ole mahdollista ostaa hoiva-tai hoitopalvelua. Ei omilta lapsiltaan eikä alan ammattilaisilta.
Hoitokoti palkka kun maksaa 4 800 € ja siitä yli kuukaudessa. käteenjäävä netto tulo on 1 100 €/kk ja kuluu asumiseen ruokaan lääkeisiin ja liikumiseen.
Mikä neuvoksi?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Eikös kunnissa ole tuettuja ja ties mitä palveluasumisia vanhuksille. Erilaiset kuntayhtymät (perusturvakuntayhtymät???) ja muut ovat yhdistäneet voimiaan. On vanhusten rivitaloja joissa asutaan omillaan, on palveluasuntoja joissa on omat huoneet, keittiö, kylpyhuone... ruokailu on yhteisissä tiloissa. Pyykeistä ja muustakin huolehditaan. Niissä on ympärivuorokautisesti hoitajat ja muut auttajat läsnä. Ei ne paikat maksa ainakaan asiakkaalle itselleen mainitsemaasi 4800 euroa kuukaudessa.
Kannattaa ottaa selvää oman kunnan vanhustyön ohjaajalta tai muulta sellaiselta sosiaali- ja terveysalan ihmiseltä mahdollisuuksista asua semmoisessa sitten, kun ei enää kotihoidon ja muun kotona asumista tukevan palvelun avullakaan kotona pärjää... tai jos haluaa jo ennen sitä päästä turvallisempaan asuinpaikkaan. Vaihtoehtoja kyllä on olemassa ilman että joutuu maksamaan hirmuisia summia.
Ihan vaikka terveyskeskuslääkäriltäsi voit asiaa tiedustella jos siellä poikkeat. Hän varmasti ohjaa sinut oikean henkilön luokse. Ei keneltäkään semmoisissa veloiteta enempää kuin mitä pystyy maksamaan, eikä kaikkea viedä.
Siihen ei kait kukaan osaa sanoa mitään varmaa kuinka paikkoja ja vanhusten asuntoja tulee jatkossa riittämään. Ihmiset elävät aina vaan vanhemmiksi ja sitäkin kautta vanhuksia on aina vaan enemmän. Tosin moni haluaa hyväkuntoisena olla mahdollisimman pitkään kotonaan. Moni nykyajan seniori on todella hyväkuntoinen ja vireä eikä siinä mielessä sana "vanhus" kuvaa heitä oikeudenmukaisesti. Seniori on parempi.
Pelkästään turvattomuuden tunne on syy ryhtyä ajoissa selvittämään asumisen vaihtoehtoja vastaisen varalle. Seuraa ja muuta vireyttä ylläpitävää toimintaa niissä paikoissa myös on.