Olen 20 vuotias miehenalku. Viimeisen puolen vuoden aikana olen huomannut paljon mielialavaihteluita, usein se on aika toimettuusvoittoisaa. Mikään asia ei jaksa kiinnittää kiinnostusta, ja päivät usein kuluu odottaen kohokohtaa eli nukkumista, mistä edelleen saan kai jotain nautintoa. Kärsin lievästi ulkonäköpaineista, ja en yleensä saa asioita aikaiseksi esiintymispelon vuoksi.
Ensiviikon perjantaina pitäisi mennä työhaastatteluun, minne jollain ihmeen kaupalla sain itseni kutsutuksi, mutta itseni tuntien luultavasti perun sinne menon sen viime tipassa, koska en usko tarpeeksi itseeni.
Kenelläkään mitään vinkkejä miten asian kanssa kannattaisi edetä?
Ensiviikon perjantaina pitäisi mennä työhaastatteluun, minne jollain ihmeen kaupalla sain itseni kutsutuksi, mutta itseni tuntien luultavasti perun sinne menon sen viime tipassa, koska en usko tarpeeksi itseeni.
Kenelläkään mitään vinkkejä miten asian kanssa kannattaisi edetä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
On tuo masennusta, olen kans saman ikäinen kun itse olet ja käyttäydyn samalla tavalla. Kaikki tuntuu täysin turhalta ja tyhjältä ja mitään ei jaksa/kiinnosta.
Uskon että selviät haastattelusta. Kyllä ne työnantajat tietävät, että jokainen jännittää tuossa tilanteessa. Ja se on luonnollista ja tavallaan odotettuakin. Jos ei ole kiinnostunut saamaan paikkaa, niin ei kai silloin jännitä.
Samanlaisista peloista kärsitään varmaan itsekukin. Et ole kummajainen.
Tsemmpiä elämääsi.