Minkälaisia ratkaisuja on yösähköllä kerätyn lämmön varaamiseen maalämmöllä? Suorasähköllä? Ilmalämmöllä tuotettua lämpöä ei voine varata kuin seiniin?
Lämmön varaaminen yösähköllä tai maalämmöllä?
LämpöäTalteen
1080
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
EI juuri mitään järkeä pienen hintaero ja laitteistoustannusten takia.
Kun asetan lämpöpumppuun 4 asteen päiväpudotuksen lämpökone ei käytännössä käy/lämmitä korkean pörssisähkön aikana.
Sähkön siirtohinnassa tulee säästöä 1-2c/kwh.
Ja energianhinnassa monasti 50-75%.
Kivitalossa tuota voi touhuta sisäilman lämmön humpaamatta. Mutta haasteeksi alkaa tulla kuuman käyttöveden riittävyys alkuillasta mikäli kone ei ole päivällä käynyt.
Valuharkoista tekemässäni erillisessä varastossa kovimman pakkaskauden ulkopuolella riittää yösähkölämmitys. Kovalla pakkasella vain "tehostan lämmitystä" edulliseen aikaan.
Ilmanvaihtokone on päivisin pienemmällä teholla.
Sähkön siirtohinta on aina sama. Jos energian hinnassa on 2 sentin ero, niin kokonaishinta vaihtelee enintään 15 %.
Siirtohinta on ainakin meillä eri yösähköä ja kausisähköä käytettäessä.
Kausisähkössä talvipäivän siirto on 2c/kwh kalliimpaa.
Yösähkön tapauksessa päiväsiirto on 1c/kwh kalliimpaa.
Pörssisähkön hinta on viimeisen vuoden aikana vaihdellut 1 ja 26 c/kwh välillä.
Tyypillisesti klo 8 ja klo 18 aikoihin sähkö energia maksaa pakkaspäivinä kaksinkertaisesti verrattuna yöaikaan. Joskus moninkertaisesti.
Tänään klo 04:00 sähkön energiahinta oli 1,7c/kwh.
klo 19:00 se on 5,5c/kwh.
Säästön marginaali on siis huikea.
Varaamisen (= energian varastointi + purku) kokonaishäviöt ovat tavallisissa taloissa käytössä olevin konstein luokkaa 20%. Eli säästö energiamaksuissa on oltava tätä suurempi, että kannattaisi.
Riippuu varaston sijainnista. Jos esimerkiksi varastoidaan talon keskellä olevaan varaajaan (jota harvalla on), niin kokonaishäviöt lienee luokkaa 0%.
"Jos esimerkiksi varastoidaan talon keskellä olevaan varaajaan (jota harvalla on), niin kokonaishäviöt lienee luokkaa 0%."
Jep. Meillä tapahtuu niin että lämpö varataan "normaalina" lämpötilana lattialämmityksen laattaan (menovesi esim 29 astetta) ja kivitalon muuhun massaan.
Käytännössä sitten kestää lämpöpumppuun laittaa sellaisen menoveden lämmönpudotuksen että se ei lämmitä 6 tunnin aikana, ilman että sisälämmössä tapahtuisi havaittavaa, esim. yli 1 asteen muutosta.
Kovalla pakkasella on jonkinlainen peruslämpö tulisijoissa, sekin toki vaikuttaa tuossa.
Puolilämpimään varastoon mietin että rakennan sinne varastoiduista laaseista ja laatoista varaajan jota lämmitän yöllä, siinä toivossa että päivällä ei pattereiden tarvitse lämmittää. (myöhemmin ehkä vesivaraaja)
Varaston sijainti itse lämmitettävässä tilassa tietysti pienentää varastohäviöitä. Ja pienentäisi myös purkuhäviöitä, jos lämmitettäisiin pelkästään tuolla varaajalla (toimisi lämpöpatterina). Mutta kun yleensä se purku tapahtuu vesikierrolla, joka hukkaa sitä energiaa jonkinverran myös muualle kuin asuintiloihin ja hitaan reagointinsa/säädettävyytensä takia aiheuttaa myös hävikkiä.
Kannattaa sitten vielä ottaa huomioon vaaraajan tai muun laitteiston vaatima tila. Tila ei ole ilmaista vaan se on täytynyt rakentaa. Mitä maksaa omakotitalon parin nelion kokoinen tila? Tonnin pari eli sen verran täytyy lisäsäähtöä saada aikaiseksi.
Kustannusten säästäminen varaamalla energiaa on hyvin vaikeaa. Säästöä saadaan aikaan helpoiten parantamalla eristystä ja kulutusta vähentämällä. Sijoittamalla laitteisiin, jotka säästävät energiaa, jotta voi kuluttaa entiseen malliin ei oikein ole toimiva yhtälö.