Kaakkois-Suomen poliisi tutki viime vuonna lähes 30 vainoamistapausta.
Vainoaminen on toistaiseksi johtanut yhteensä kahteenkymmeneen syytteeseen Kaakkois-Suomessa kahden vuoden aikana. Vainoaminen kriminalisoitiin vuoden 2014 alussa. Viime vuonna Kaakkois-Suomen poliisi tutki kaikkiaan 29 vainoamistapausta
Rikoskomisario Juha Junkkarin mukaan vainoaja on yleensä uhrille läheinen henkilö, kuten entinen puoliso Häirintä voi olla esimerkiksi seuraamista, puhelinsoittoja
Junkkarin mukaan vainoajat eivät aina ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen.
Vainoaminen on toistaiseksi johtanut yhteensä kahteenkymmeneen syytteeseen Kaakkois-Suomessa kahden vuoden aikana. Vainoaminen kriminalisoitiin vuoden 2014 alussa. Viime vuonna Kaakkois-Suomen poliisi tutki kaikkiaan 29 vainoamistapausta
Rikoskomisario Juha Junkkarin mukaan vainoaja on yleensä uhrille läheinen henkilö, kuten entinen puoliso Häirintä voi olla esimerkiksi seuraamista, puhelinsoittoja
Junkkarin mukaan vainoajat eivät aina ymmärrä syyllistyvänsä rikokseen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
On varmaan totta, että he harvoin ymmärtävät rikkosoikeudellisen vastuunsa, mutta ymmärtänevät kyllä tuottamansa tuskan kohteilleen. Usein taustalla on varsin vakava mielisairaus joka vaatisi tahdon vastaista hoitoa. Harvoin, jos koskaan tuota hoitoonohjausta kuitenkin tapahtuu.
Kun parisuhde loppuu vain toisen osapuolen päässä – vainoaminen voi pilata arjen
YLE 27.1.2016
Kaksi vuotta sitten kriminalisoitu vainoaminen on vielä uusi asia oikeuslaitokselle, eikä sitä aina tunnisteta. Vainoamisesta tehdään poliisille vuosittain yli 600 tutkintapyyntöä. Määrät ovat merkittävästi suurempia kuin lainsäädännön valmisteluvaiheessa ennakoitiin.
Nainen katsoo sälekaihdinten välistä ulos.
Kuva: Yle
Valtaosa vainoamistapauksista liittyy eron jälkeiseen tilanteeseen. Asiantuntijoiden mukaan vaino loppuu vain harvoin itsestään.
Vaino voi ilmetä esimerkiksi pakottavana kontrollointina ja systemaattisena uhrin yksityisen ja julkisen elämän terrorisointina.
– Vainoaja voi käyttää lapsia tai muita vainottavan läheisiä saadakseen häneen halutunlaisen otteen.
Lapset joutuvat usein välikappaleeksi
Yleensä tällaisen parisuhteen päättymiseen liittyvän vainon uhri on nainen, mutta asetelma voi olla myös toisenlainen. Useimmiten myös lapset joutuvat jollakin tavalla mukaan vainoamiskuvioon.
Vainoaja voi käyttää lapsia tai muita vainottavan läheisiä saadakseen häneen halutunlaisen otteen.
– Lapset voivat olla esimerkiksi tiedonvälittäjiä isälle. Isä voi udella lapsilta äitiin liittyviä asioita, että onko äidillä esimerkiksi uusi poikaystävä.
– Toisaalta lapset voivat joutua isänsä fyysisen tai psyykkisen väkivallan kohteeksi.
Vainoamisesta vankeutta
Sonkajärvellä naisen vainoamisesta syytetty mies sai tänään Pohjois-Savon käräjäoikeudessa runsaan viiden kuukauden vankeustuomion.
Tämän vuoden helmi-maaliskuussa mies oli toistuvasti tarkkaillut, ottanut yhteyttä ja vainonnut naista.Viime ja tämän vuoden puolella mies oli syyllistynyt kotirauhan ja lähestymiskiellon rikkomisiin.
Hän oli muun muassa lähettänyt naisen matkapuhelimeen yli tuhat viestiä.
Entinen kumppani on tyypillinen vainoaja – rangaistuksia langetetaan jo
Studio55.fi 20.09.2015
Vainoaminen alkaa useimmiten eron jälkeen ja voi olla hengenvaarallista. Vainoaminen voi olla hienovaraista ja hyvin vaikeasti tunnistettavaa, mutta äärimmillään henkeä uhkaavaa väkivaltaa
Välttämättä vainoaja ei olekaan koko ajan fyysisesti perässä, vaan kerää tietoja toisen elämästä seuraamalla ja lähestymällä sosiaalisessa mediassa sekä käyttämällä seurantalaitteita tai vakoiluohjelmia sähköpostien tarkkailuun.
Tyypillisin alkutilanne vainoamiselle on ero parisuhteesta. Pelkkä ero sinällään johtaa harvoin vainoamiseen, vaan sitä on yleensä jo edeltänyt tiukka kontrolli tai alistaminen ja mahdollisesti myös fyysinen väkivalta.
Se tekeekin siitä vainotulle aika hankalaa ja toivotonta, että kun uskaltaa lähteä jo ennestään vaikeasta ja pelottavasta tilanteesta, niin se tilanne ei päätykään eroon.
Vainoajan voi olla vaikea kestää hylkäämistä
Vainoaja voi olla rakenteeltaan sellainen persoona, ettei hän kestä eroa tai hylkäämistä. Mutta ei taustalla silti välttämättä ole ainakaan mitään diagnosoitua mielenterveyden häiriötä.
Tällä hetkellä näyttää siltä, että parisuhteen jälkeisessä vainossa tekijänä on useimmiten mies.
Vaino koskettaa usein varsinaisen vainon kohteen lisäksi esimerkiksi lapsia tai isovanhempia.
On osallisena sitten missä roolissa tahansa, apua kannattaa hakea. Erityisesti lasten suojaamiseen pitää kiinnittää paljon huomiota.
Jos yksi taho ei auta, niin sitten pitää hakea toista. Vaikka viranomaisia on koulutettu ja vainosta ilmiönä on paljon tietoa, kaikki eivät välttämättä tunnista sitä. Pitää etsiä paikka, joka uskoo ja ottaa todesta.
Ei elämänlaatu ole enää hyvä, kun vainon vie niin äärimmilleen, että vain seuraa toista. Jos huomaa toimivansa tällä tavalla, pitää hakeutua avun piiriin. Muuten elinpiiri kapeutuu, rikosoikeudellisista seurauksista puhumattakaan.
Sitten on gangstalking eli joukkovainoaminen, jota pidetään edelleen jotenkin sallittuna yhteisökiusaamisena. Paljon juttuja löytyy netistä ja paljon on sensuroitu pois mm. sen takia koska viranomaisten joukossa on vainoon taipuvaisia henkilöitä (epäsopivia ammattiin).
Ylläpito on vanonnut jo yli kymmenen vuotta.
Myös se, että joku narsistinen mielipuoli vainoaa Kotkan kaupungin viranhaltijoita, on rikollista toimintaa.
Tällaiseen toimintaa syyllistyy eräs nimeltä mainitsematon haminalainen henkilö, joka sai monoa kaupungin palveluksesta kun ei hoitanut hommiaan vaan lorvaili. Nyt hän uhriutuu saadakseen korvauksia.
Haha. Lisää laskua tulee. Se on varma ja se on oikein.
Jarssua ja Paulaa risoo Kervisen asia.
Parisuhdevaino
Vainoaminen on toistuvaa, pitkäkestoista ja oikeudetonta uhrin piinaamista jatkuvasti yhteyttä ottamalla tai uhria uhkailemalla, seuraamalla ja tarkkailemalla. Se voi aiheuttaa uhrissa pelkoa ja ahdistusta. Parisuhdevaino on yleisin ja pitkäkestoisin vainoamisen muoto.
Parisuhdevainoajat uhkailevat enemmän kuin muut vainoajat. He myös toteuttavat muita useammin uhkauksiaan ja käyttävät kolmansia osapuolia apuna . He ovat muita vainoajia tunkeilevampia ja loukkaavampia ja ottavat näitä useammin kontaktia. Lisäksi parisuhdevainoaminen kiihtyy nopeammin verrattuna muihin vainoamisen muotoihin ). Parisuhdevainoajat tuhoavat enemmän uhrin omaisuutta , ovat vainoamisessaan pitkäjänteisempiä ja jatkavat vainoamista oikeuskäsittelyn jälkeen useammin ja nopeammin kuin muut vainoajat .Parisuhdevainoajat käyttävät muihin vainoajiin verrattuna monipuolisemmin erilaisia vainokeinoja, minkä katsotaan johtuvan siitä, että vainoajalla ja vainotulla on yhteisen menneisyyden tuoma tuttuus .
Vainoaminen voi kohdistua uhrin lisäksi lapsiin, läheisiin ja muuhun sosiaaliseen verkostoon. Vainoajalle kaikki tieto ex-puolisosta ja jokainen kontakti ovat merkityksellisiä ja motivoivat jatkamaan vainokäyttäytymistä. Vainoteot voivat vaihdella henkeä uhkaavasta toiminnasta sosiaalisesti yleisesti hyväksyttävinä pidettäviin tekoihin. Tällaisia voivat olla esim. ei-toivotun syntymäpäivätervehdyksen lähettäminen tai päivälliskutsun esittäminen. Näihin viesteihin sisälletyn intiimin uhan ymmärtää usein vain uhri itse. Tekojen moninainen luonne vaikeuttaa vainon tunnistamista ja suojautumista.
Vainoaminen kriminalisoitiin Suomessa 1.1.2014 ja se on virallisen syytteen alainen rikos (RL 25 7a §). Laki luo mahdollisuuden puuttua toistuviin, uhrin tahdonvastaisiin tekokokonaisuuksiin, jotka ennen lakimuutosta eivät välttämättä täyttäneet minkään rikoksen tunnusmerkistöä (esim.yhteydenottaminen, tarkkailu, seuraaminen).
Maksimirangaistus vainoamisesta on kaksi vuotta vankeutta. Lain ensimmäisen vuoden perusteella näyttää siltä, että mikäli syytteenä on yksinomaan vainoaminen, pääsääntöisesti tuomiona on sakkorangaistus. Mikäli vainoamiseen liittyy oheisrikoksia, esim. laiton uhkaus, pahoinpitely jne – tuomiona langetetaan vankeutta, jopa ehdottomana. Laki tuo myös uhrille oikeuden vaatia vainosta aiheutuvia korvauksia.
Narsu-jarsulla kokemusta paljon, kysykää konsultointia.
Mitähän kylvisen karanneelle vaimolle kuuluu?
Olisko jossain parantolassa rakentamassa uutta minäänsä vai asuuko peläten vartioidussa turvatalossa? Vai missä?
Fb on paljon tekaistuja nimmareita. Tulevat ketjuille jurputtamaan. Lisäksi syöttävät karheeta juttua että letju yleensä häipyy.
Mitä vainoaminen on?
Vainoaminen on ollut Suomessa rikos vuoden 2014 alusta alkaen. Lain mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Vainoamisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos.
Vainoamisen kohteena oleva henkilö saa tyypillisesti kymmeniä ja joskus satoja yhteydenottoja puhelimitse, kirjeitse ja sähköpostitse, hänen facebook tiliään vakoillaan ja hänestä hankitaan tietoa internetistä, häntä voidaan seurata ja uhata, hänen työpaikkansa tai kotinsa ulkopuolella voidaan oleskella, ja hänelle voidaan toimittaa tavaroita ja ”lahjoja”. Usein vainoaminen käsittää samassa tapauksessa kaikki tai useimmat edellä mainituista teoista. Kolmasosa vainoamisen kohteena olevista henkilöistä joutuu vainoamisen myötä fyysisen väkivallan uhriksi ja noin joka kymmenes seksuaalisen väkivallan uhriksi. Väkivallan riski on suurin tapauksissa joissa vainoaja ja vainottu ovat aikaisemmin olleet parisuhteessa.
Vainoamisen juridinen määritelmä pitää sisällään pelon elementin. Naapurikiusa tai työpaikkahäirintä ei näin ollen ole luokiteltavaksi vainoamiseksi ainakaan niin kauan kuin se ei ole pelottavaa. Vainoaminen alkaa herättämään sen kohteena olevassa henkilössä pelkoa silloin kun henkilö tulkitsee tilanteen häntä uhkaavaksi. Altistuminen pelkoa herättävälle ärsykkeelle aiheuttaa ihmisessä lähes aina välittömän ahdistusreaktion. Ahdistusreaktion voimakkuus vaihtelee suuresti ihmisten välillä.
Tyypillisimmillään pelon vaikutuksesta ihminen pyrkii pakenemaan tai piiloutumaan. Vainoamista kokeva henkilö, joka pelkää vainoajan saapuvan kotiinsa, pyrkii eri tavoin ennalta varmistamaan turvallisuutensa (mm. suunnittelemalla vara-ulospääsyn, hankkimalla hälytysjärjestelmän tai muuttamalla pois). Vainoamisen kohteena olevan henkilön kokeman pelon taso (matala – korkea) on yhteydessä henkilölle kehittyviin psyykkisiin ja fyysisiin oireisiin, mutta toimii myös hyvänä ennustemuuttujana mahdolliselle väkivallan eskaloitumiselle.
Paljonko vainoamisesta saa sakkoa?
Räkäkännissä ilman ajokorttia ajellut veronkiertäjä puuhuntörmääjä sai noin 200 euron sakot!
Vainoamisesta max. tuomio on kaksi vuotta vankeutta.
Siihen päälle omat -ja vieraat oikeudenkäyntikulut, sivukulut sekä uhrille korvaukset ja todistajille päivä-ja matkarahat.
24.01.2014
Vainoamisesta tuli rangaistavaa - sananvapausrikoksia koskevat säännökset täsmentyivät
Rikoslakiin lisätty vainoamisen kieltävä rangaistussäännös tuli voimaan vuoden 2014 alusta. Myös viestintärauhan rikkomisesta tuli rangaistava teko. Samassa yhteydessä sananvapausrikoksia koskevia säännöksiä täsmennettiin niin, että niiden soveltaminen jatkossa paremmin vastaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytäntöä.
Vainoaminen rangaistavaksi
Uuden säännöksen mukaan vainoamiseen syyllistyy henkilö, joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muulla näihin rinnastettavalla tavalla vainoaa toista niin, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta. Rikoksesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Vainoaminen on virallisen syytteen alainen rikos eli syyttäjä nostaa siitä syytteen, vaikka asianomistaja ei vaatisi rangaistusta.
Vainoamisen kriminalisointia edellyttää naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemistä ja torjumista koskeva Euroopan neuvoston yleissopimus. Vaikka voimassa olevat laitonta uhkaamista ja lähestymiskiellon rikkomista koskevat rangaistussäännökset ovat jo suurelta osin kattaneet yleissopimuksen velvoitteet, rangaistavuuden ala ei ole ollut riittävä.
Suojaa häirintäviestinnältä
Rikoslain uusi viestintärauhan rikkomista koskeva rangaistussäännös kattaa lähtökohtaisesti kaikki viestintävälineisiin lähetettävät häirintäviestit. Viestintärauhan rikkomiseen syyllistyy se, joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää toiselle viestejä tai soittaa niin, että teko on omiaan aiheuttamaan hänelle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Teko on asianomistajarikos eli uhrin on vaadittava tekijälle rangaistusta. Rangaistus viestintärauhan rikkomisesta on sakkoa tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Säännös laajentaa häirintäviestinnän rangaistavuutta kotirauhaa häiritsevästä puhelin- ja matkapuhelinhäirinnästä muihinkin viestintävälineisiin, eikä rangaistavuus ole sidottu siihen, että puhelu tai viesti vastaanotetaan kotirauhan piirissä.
Rangaistukset yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta lievenevät
Niin sanotuissa sananvapausrikoksissa on yleensä kysymys sananvapauden ja yksityisyyden tai kunnian suojan välisestä ristiriidasta. Vaikeita tulkintatilanteita voi liittyä toisinaan esimerkiksi tiedotusvälineiden julkaisemiin juttuihin.
Suomi on saanut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelta useita tuomioita, joissa Suomen on katsottu sananvapautta ja yksityiselämän tai kunnian suojaa koskeneissa oikeusjutuissa loukanneen Euroopan ihmisoikeussopimuksessa turvattua sanan- ja ilmaisunvapautta. Ihmisoikeustuomioistuin on pitänyt vankeusrangaistuksen uhkaa ilmaisunvapausrikoksissa sananvapauden kanssa yhteensopivana vain hyvin poikkeuksellisissa tilanteissa.
Vuoden 2014 alusta voimaan tulleiden säännösten mukaan yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kunnianloukkauksesta voidaan jatkossa tuomita vain sakkoa. Rangaistus törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja törkeästä kunnianloukkauksesta on kuitenkin sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Kunnianloukkausta ei enää pidetä törkeänä sillä perusteella, että teko on tehty joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla tieto tai vihjaus lukuisten ihmisten saataville.
Ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön huomioon ottamiseksi yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä ja kunnianloukkausta koskevaan säännökseen lisätään rangaistavuutta rajoittava uusi lauseke. Rikoksena ei pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä. Asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon muun muassa ilmaisun sisältö ja toisten oikeudet. Punninta voi koskea muun muassa rikoksentekijän henkilöllisyyttä koskevien tietojen esittämistä uutisoinnissa.
Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on korostanut, että yleistä kiinnostusta herättävään keskusteluun puuttumiselle tulee olla painavat perusteet. Nyt hyväksytyn lakiesityksen perusteluissa korostetaan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännön seuraamisen tärkeyttä tuomioistuimissa.
Kunnianloukkausrikokset ja yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä koskevat rikokset ovat jatkossakin asianomistajarikoksia. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin nykyiseen tapaan antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
http://www.finlex.fi/fi/uutiset/264
Vainoaminen on rikosnimikkeenä pari vuotta vanha. Viime vuonna vainon kohteeksi ilmoitti joutuneensa lähes 750 uhria, eli keskimäärin noin kaksi ihmistä päivittäin.
Vainoaminen on Suomessa jopa hyvin yleistä, ilmenee IS:n Poliisiammattikorkeakoululta pyytämistä tiedoista.
– Määrät ovat merkittäviä uudeksi rikosnimikkeeksi. Se on vielä eri asia, kuinka paljon tapauksia jää pimentoon, rikoskomisario Hannu Rönkkö Oulun poliisilaitokselta sanoo.
Vainoamiseen syyllistyy, jos toistuvalla uhkaamisella, seuraamisella, tarkkailulla tai yhteydenotoilla aiheuttaa uhrille pelkoa tai ahdistusta. Valtaosa vainoamisista tapahtuu parisuhteen päättymisen jälkeen.