Mielipiteitä

"...puolen vuoden välein itkee ahdistustaan minulle..."

Miksi hän sitten itkee ahdistustaan sinulle, kun asia ei hänen mielestään kuulu sinulle?
Pahasti velkaantunut lastesi isä? Eikö asia todellakaan kuulu sinulle?
Minkäs sorttisia ne velat ovat? Ettet vaan talouden toisena osapuolena joutuisi jossain vaiheessa makselemaan otettuja kulutusluottoja vaikka teillä on nyt "omat rahat"? Niitä yhteisiä velkoja kun voi tehdä yhdessä tai erikseen. ??? Onko teillä avioehto???
(tästä velka-asiasta voisi joku paremmin tietävä kertoa)

Oletko lukenut peliriippuvuudesta?
Se nimenomaan tekee riippuvaisen välinpitämättömäksi muita kohtaan, itsekkääksi kuin mikä tahansa riippuvuus, salailevaksi, valehtelevaksi, kärsimättömäksi...
Hän ei halua kohdata ongelmaa ja kieltää sen olemassaolon uhmakkaasti kun hän on ihan ok ja pärjää tai häpeissään ei halua että siitä puhutaan. Sitten kun tulee se krapulavaihe, silloin ollaan ahdistuneita ja itkuisia (nöyriä) rassukoita. Se kestää vaan hetken; aivan kuten alkoholistillakin. Niin, peliriippuvuudessa on todella paljon kysymys muustakin kuin rahasta. Miehesikin varmasti kärsii asiasta ja houkutuksia on joka nurkalla! Hoitoon on mentävä!!!

Hoitoon hän hakeutuu vain omasta tahdostaan ja halustaan parantua! Ei itse pelaava sisko ja isä taida ymmärtää asiaa millään tasolla.
Onko riippuvuus jo miehesi kotoaan mukaansa ottama "taito"? Joko hän on syyttänyt sinua peliriippuvuudestaan tai jota kuta muuta? Muiden syyttely ja syyllisten etsiminen ei auta vaikka mopo olisi karannut käsistä missä tahansa.

Jos miehesi vanhemmat ovat varakkaita, he voisivat vaikka kustantaa pojan hoitoon. Ei vaurioiden korjaaminen, eli pelivelkojen maksaminen, poista syytä niiden syntyyn. Tyvestä puuhun mennään!

Entä sinä ja lapset? Väsyt ja turrut? Onko se tervettä elämää? Miten lapset voivat riitojen ja vaikkapa vaan ahdistuneen ja masentuneen äidin kanssa? Kyllä he huomaavat, kuulevat ja lopun vaistoavat! Semmoisen perhe-elämän mallinko haluatte heille antaa? Pelasta itsesi ja lapsesi! Olette ansainneet parempaa!
Entä mitä muuta ilman lapset jäävät kun ne isin "omat rahat" menevät peleihin - isin ikiomiin pikku leikkeihin?

Oma olosi ei takuulla parannu sillä, että alennut arvostelemaan miehesi sisaren valintoja, päinvastoin, joten jätä se sisko omaan arvoonsa ja keskity oman perheesi tilanteeseen.
Ei saa luopua toivosta kumppanin paranemisen suhteen, sillä kaikista riippuvuuksista ON mahdollista parantua. Se sijaan ota selvää siitä, miten ja missä teidän kotipaikkakunnallanne hoidetaan peliriippuvaisia ja miten sen hoidon piiriin pääsee. Täällä netissäkin on kaikenlaista tietoa, niin peliriippuvuudesta kärsivälle kuin hänen omaisilleenkin. Ota tieto avuksesi, jotta ymmärrät paremmin miehesi tilanteen, etkä asennoidu siihen enää pelkästään tunteellisesti, jolloin hänkin vain provosoituu sinusta.
Jos mies on töissä, hän kuuluu työterveyshuollon piiriin. Sen kautta voi aloittaa taustasyiden selvittämisen ammattilaisen johdolla, sillä kaikkien riippuvuuksien taustalla on syy miksi ja mistä ne ovat alkunsa saaneet, ja kun se syy selviää, alkaa paraneminen.
Sinulla on rakastavan puolison ja vanhemman vastuu sen suhteen, ettet anna periksi ja vain alistu teidän kohtaloonne, tai jätä miestäsi oman onnensa nojaan. Sinun tulisi jaksaa ylläpitää realismia ja toivoa teidän välisessä kommunikoinissanne, eikä se saa rajoittua vain sinun oman turhautumisesi purkamiseen mieheesi.
Käytä hyväksi kaikki rauhalliset hetket ja aloita keskustelut silloin, kun te olemmat olette tyyniä ja teillä on aikaa toisillenne. Anna miehesi ymmärtää, että sinä olet hänen tukenaan ja liittolaisena teidän alkaessanne taistelemaan riippuvuutta vastaan, yhdessä. Te olette tiimi jonka tulee pitää yhtä varsinkin negatiivisten elämänhaasteiden eteen tullessa - jo lastennekin tulevaisuuden tähden.
Mitään korjaamatonta ei ole vielä tapahtunut, joten parisuhteen ja perhe-elämän eheytyminen sekä riippuvuudesta eroon pääseminen on teillä täysin mahdollista.
Riittää kun otatte ekan askeleen ja alatte keskustelemaan riippuvuudesta ja sen hoitamisesta, keskustelemaan siitä vihdoin aikuisella järkevyydellä, yhteistuumin, tiiminä, ei syyllisenä ja syyttäjänä. Yhdessä te sen mörön kyllä selätätte.

Kiitos molemmista vastauksista. Jälkimmäinen vaan hirmu mahdoton toteuttaa, koska hoitoon ei halua ja kun alan ihan hyvässä hengessä asiasta keskustelemaan niin ei halua asiasta keskustella, että kuulemma kaikki on hoidossa.
Emme ole naimisissa. Ja mies on kyllä lastemme isä.
Tilanteeseen on tosi turtunut. Riidoissa on käytetty puolin ja toisin kaikki maailman haukut, itsetunto mennyt ainakin minulta. Asian salailu, kenellekään ei saa puhua tai mies keksii jonkun asian millä sitten kiristää minua, että pidän suuni kiinni. Hänen perheensä salaa asian muilta. Ei sillä, että asialla tarvisi repostella, mutta välillä v...tus on niin suurta. Sisko kysyy aina, että onko nyt taas pelannut, niin vastaan, että en tiedä, mutta minnekäs se riippuvuus olisi mennyt. Koska saisin selkääni, jos kertoisin hänen vanhemmilleen tai siskolle., että 25 tuhatta on velkaa. Pankista ei saa lainaa, koska tililtä näkyy. Veikkaus veikkaus veikkaus...veikkaus oy..eli ne on näitä netissä täytettävi laina juttuja
Silloin, kun itkee minulle puolen vuoden välein, itkee sitä kun tarvii apua...ei hoitoa..vaan apua raha-asioissa. Että ottasin lainaa. Mitä en ikinä tee, mutta muuten ei kertoisi minulle asiasta mitään. Minulta ei ole koskaan varastanut tai tietooni ei ole tullut että hakisi minunkin nimissäni jotain. Sitä en kyllä pidä mahdottomuutena. Uskon nykyisin, että pystyy mihin vain kun ei voi luottaa.

Haukutaan, hakataan, kiristetään, pelataan.... mitä vielä? Unohtuiko jotain?

Jopas onkin auvoisaa elämää ja mallikas parisuhde ja lapset siinä seassa.

No, huh huh! Tarttisko tehrä jottain asian hyväksi ja aika saatanan äkkiää ja paljon sittenkin.
Kaikenmaailman tampiot sitä saakin ihan vapaasti lisääntyä ja rellestää.

Millä asialla miehesi sinua kiristää? Mitä semmoista olet tehnyt että sen vuoksi tuossa sairaassa suhteessa pysyt?
Miehesi ja hänen perheensä häpeilevät/salailevat peliriippuvuutta. Onko sinun tekosi kiristyksen aihe? Onko se rikos josta tulee linnaan, putkaa ja vankeutta vai mahdollisesti hetkellinen tai vaikka isokin häpeä? Joku nuoruuden tyhmyys, kännisekoilu, tapoitko jonkun, varastitko, lyötkö lapsiasi..???

Hae itsellesi neuvoa ja apua. Varaa aika mielenterveystoimistosta tai omalta terveysasemaltasi ja setvi siellä rehellisesti tilannettasi ja myös lastesi tilannetta ja tulevaisuutta. Siellä voit kertoa myös kiristyksen aiheen. Voitte pohtia asiaa ja miettiä mitä niille tulisi tehdä. Valmiita ratkaisuja sieltä et saa mutta omat ajatuksesi selkeytyvät. Apua saat, jos sinä sitä itse haet! Sinä päätät!

Käy joka ainoasta miehesi aiheuttamasta kolhusta lääkärissä, saat mustaa valkoiselle ainakin vastaisuuden varalle. Se on tärkeää! Kerro lääkärille rehellisesti mitä silloin on tapahtunut! Muista myös että väkivalta raaistuu kerta kerralta ja ajan kuluessa.
Päätä sitten mitä tulevaisuudellesi teet!
Lopeta riitely ja tappelu. Se ei tarkoita sitä että sinun pitäisi alistua. Ole sinä se vahva osapuoli. Miehestäsi tuskin muuhun vahvuuteen on kuin akkansa hakkaamiseen ja henkiseen pahoinpitelyyn kiristyksineen.

Aina kun lapsi näkee perheväkivaltaa se jättää häneen jälkensä. Väkivallan kokeminen tai näkeminen aiheuttaa AINA lapsissa oireita. Lapsen kokema ilmapiiri saattaa olla pelokas ja uhkaava. Perheväkivallan keskellä kasvaneilla lapsilla voi ilmetä käyttäytymishäiriöitä tai muita psykosomaattisia oireita lopun ikänsä! Sinähän sen päätät :-/ miten lapsesikin voivat!

Jos käytät alkoholia, lopeta se nyt!!!! Kännisenä ei asioita setvitä ja lapsesi tarvitsevat sinua aina! Ole vahva! Toimi jo!!!!

Sinä olet jo vankilassa vaikka oletkin kotona.

Kun kerta miehesi ei mene hoitoon, sinun täytyy hyväksyä se hänen omana ratkaisunaan ja ymmärtää ettette sinä ja lapset ole hänelle riittävän rakkaita ja tärkeitä, jotta hän ongelmaansa ainakaan teidän vuoksenne korjaisi.
Itsensä vuoksi hänen pitäisi siis toimeen ryhtyä. Vaan kun ei niin ei sitten!

Hei nimimerkki, kuilussa

Olen pahoillani tilanteestanne, se on kurja ja vaikea. Kuilussa olet(te), kuvaava nimimerkki. Peliriippuvuus on kamala riippuvuus, kuten tietysti kaikki, mutta tuossa on se, ettei sitä näe päällepäin, ihminen ja perhe pystyy salaamaan sen pitkään. Vaikka pelaaja usein kärsii siitä ja perhe kärsii, muut eivät tiedä mitään. Peliriippuvuus tuhoaa paljon, se voi viefä pelaajalta kodin, perheen, kaiken omaisuuden, itsetunnon, työpaikan, mielentervyden ja lopulta hengen. Pelasta edes itsesi, jos miehesi ei suostu pelastamaan itseään ja perhettään. Mieti mikä on sinulle ja lapsillesi hyväksi. Mieti millaista elämää haluat elää, vaikkapa 10 vuoden kuluttua? Onko teillä muuten asiat kunnossa? Sinun kannattaa ottaa peliriippuvuudesta selvää, soita vaikka Peluuriin, kysele ja puhu pois ahdistustasi, etsi itsellesi apua, sitä on saatavissa ja huolehdi omasta jaksamisestasi. Voi toki peliriippuvaisen kanssa elää, jos jaksaa. Ja jos raha-asiat on selkeästi sovittu ja niistä sopimuksista pidetään kiinni. Jos toisen pelaaminen ei haittaa parisuhdetta ja perhe-elämää. Mutta ajattelen, että sinulle olisi jokatapauksessa apu ja tuki hyödyllistä. Ja ennenkaikkea ja myös miehellesi. Älä ihmeessä suostu mihinkään kiristykseen, se ei ole "normaalia". Voithan toki kertoa hänelle mistä hän saisi apua. Ja sanoa, että toivot hänen menevän avun piiriin - se on myös sinun asiasi, jokatapauksessa, tottakai. Ei toisen riippuvuus voi perhe-elämässä olla vain toisen asia. Ellei hän mene, et voi pakottaa, mutta voit itse miettiä millaista elämää haluat tai et halua elää. Huolehdi itsestäsi.

Kaikkea hyvää sinulle,
Pirkko-pappi

Olis kiva kuulla mitä aloittaja mietiskelee asioista ja miten muutenkin just nyt menee!
Ainakin olis mieltälämmittävää tietää, että hän on edes lukenut vastaukset. On niihin joku yrittänyt paneutua ja aikaansa käyttänyt.

Hei. Olen kertaalleen eronnut. Joten ero tässä vaiheessa on ainakin kaukainen teko. Ajatuksissa on viikoittain läsnä.
Kiristämiset ovat lähinnä asioita joita olen miehelle kertonut tuttavista, joilla salasuhteista. Tai sekoiluistani, kun riidat on mennyt ihan yli, että tekee mieli heittää tavararat paikoiltaan kiukusta! Alkoholia en käytä. Mies kerran kuukaudessa, koska en tykkää myöskään hänen juomisestaan. Juo niin paljon, että järki ja silmät seisoo. Jalat toimii, eikä ikinä sammu.
Itse olen ollut aina vähän mustasukkainen, mutta mieheni kanssa se on lisääntynyt. Mies ei ole yhtään. On aina piilotellut puhelintaan(pelaamisen vuoksi). Mutta jos kerran tiedän, että pelaa ja voi tulla maksumuistutuksia puhelimeen niin, mitä salaa. Kerran näin puhelinlaskussa 3min aikuisviihdesoitto. Sanoi että kunhan kokeili. Tämä asa vaivaa minua.
Mies on luotettava omasta mielestään ja minunkin mielestäni olisi, mutta, kun tuntuu että voiko luottaa mihinkään. Olen tosi epävarma nykyisin itsestäni.

Hänen elämänsä ei pitäisi olla tylsää. Käy harrastamassa kaveiden kanssa 3kertaa viikossa. Työstään tykkää. 2-3 kertaa vuodessa on yleensä joku harrastusturnaus reissu. Milloin sählyporukan kesken..työporukan jääkiekkoporukan kesken jne...
Eniten päivittäin ahdistaa se, että olen alkanut uskomaan että minä se olen ketä kontrolloi koko ajan toista. Mieheni mielestä olen sairaalloisen mustasukkainen, mitä omasta mielestäni en ole. On tilanteita kyllä, kun olen suuttunut liikaa. Esim pikkujouluristeily miesten kesken.
Jos en sanoisi mitään koskaan, meillä olisi tosi mukavaa..mutten pysty siihen. Nykyisin en asioita ota viikoittain esille.

Miten olisi pariterapia???

http://www.vaestoliitto.fi/parisuhde/palvelut/etsi_parisuhdepalveluja/mita_on_pariterapia/

Ettei vaan itse ole narsisti??? Kukapa sen tietäisi.
Sinä et ainakaan ole syyllinen hänen pelaamiseensa ja sen riippuvuuden aiheuttamiin kaikkinaisiin ongelmiin niin hänen aivokopassaan kuin mm. taloudellisesti yms.
Syyllisyyden siirtämin itsestä toisaalle ei ratkaise yhtään mitään. Ei solmu sen kiristämisellä aukea!
Pitkäkestoinen pariterapia jossa MOLEMMAT tunnollisesti käyvät! Suosittelen!
Jos mies ei niihinkään lähde.... ajattelepa mitä se merkitsee!
Hoida kuitenkin itseäsi toisaalla. Kysele perheneuvolasta eri kanavat.

Pariterapia on paikka jossa voi käydä valehtelemassa puolisonsa niskaan mitä tahansa.

Mikä teitä pitää yhdessä? Mieti? Onko mikään asia kunnossa vai kuvitteletteko parisuhteen oikeasti olevan moista mylläkkää ja sekasortoa, kauhua, epäluottamusta, valehtelua, nimittelyä, syyttelyä...?

Vai ei hän ole yhtään mustasukkainen! Hyvä sitten! Paitsi, jos se on välinpitämättömyyttä.

Kun mies on nettikirjoitusten perusteella diagnosoinut sinut narsistiksi, hän on varmaan myös tietoinen siitä, että narsistin luota ja vaikutuspiiristä pitää suoriutua hevon kuuseen suorinta tietä. Miksi hän ei lähde? Vapauta sinä hänet itseltäsi :-)
"Parisuhteenne" vaikuttaa sadomasokismilta! Ei riidellessäkään saa sanoa mitä sattuu! Ei tulipalo sammu, jos siihen bensiiniä viskotaan.
Oletko jo alistunut vai mitä on tapahtumassa, kun et nykyään enää ota asioita puheeksi. Alistunut, väsynyt, antanut periksi.... vaiko järkiintynyt?

Mut oikeesti? Miksi te pysytte yhdessä? Miksi ette voi pysyä? Teepä plussa ja miinuslista suhteestanne ja omasta tilanteestasi; mikä hyvää, mikä huonoa. Ajattele myös lapsia. Ennen kaikkea pysy järjissäsi ja hae apua! Stressi pitkittyneenä saa kenet tahansa käyttäytymään "oudosti". Miehesi ei hae itselleen apua, mutta minä käsken sinua olemaan viisaampi ja toimimaan omaksi hyväksesi on syy kenessä tai missä tahansa.

Täältä kaukaa katsoen näyttää siltä, että ongelmat korjautuvat vain kun laitatte enempiä tappelematta kantapäät vastakkain ja lähdette eri suuntiin. Kiristäköön sitten millä haluaa.
Mitä hyötyä sinulla on hänestä? Mitä hyötyä hänellä on sinusta? Suurelta tai edes pieneltäkään rakkaudelta tuo ei kuulosta.
Hoitakoon mies sitten raha- ja muutkin asiansa niinkuin parhaaksi näkee. Hoida sinä oma elämäsi kuntoon.

Suosittelisin Antti Heikkilän kirjaa "Riippuvuus".valheiden verkko.Luen sitä
itse parasta päätä.Peliriippuvaisia on suomessa paljon,josta syytän valtiovaltaa,että
on antanut Raylle hyväntekeväisyyden nimissä laittaa näitä rahanpyydys koneita
mahdottomiin ja mahdollisiin paikkoihin,että ihmiset joutuisivat tarkoituksella pelien
koukkuun.Se on valtiolta täysin vastuutonta.Sillä riippuvuus on sairaus joka juontuu
jo lapsuudesta ja mielen kehityksestä.Apua tarvitaan peliriippuvuudesta eroon
pääsemiseksi.Pitäisi saada jokin muu harrastus , vaikka urheilu tilalle, korvaamaan
peliriippuvuuden. Tai muuta kivaa,vaikka puutarhanhoitoa tai senkaltaista.

Eikös nämä peliautomaatit olleet alunperin Amerikassa mafiosojen bisneksiä.
Varmaan joku kiero rikollinen keksiny miten varastaa rahaa ilman että joutuu vankilaan.

Minusta tuo luottamuksellisilla asioilla kiristäminen kuulostaa paljon pahemmalta kuin pelaaminen. Jos ei voi kertoa toiselle luottamuksella asioita, voiko sitten kertoa yhtään mitään?