Etsitkö minua?
Olen pahki ihastunut sinuun ja kuolannut perääsi jo pitkään... tai siis, tarkoitan että...
Tämä foorumi ei ole hyväksi tunne-elämälleni, joten... Mutta sitä ennen vielä:
Olen kirjoittanut lyhyen ajan sisällä muutaman päättömän juttun tänne ankeuteen, kun olet ollut ajatuksissani. Ilman tarkkoja tunnisteita, sillä eihän se nyt kävisi päinsä, että tunnistaisit. Tilanne on hankala ilmankin. Koskaan en ole kirjoittanut halveksivasti enkä ala-arvoisesti. Ominut olen tietenkin kaiken lukemani ja mennyt sydän karrella sänkyyni piehtaroimaan. Yksin. Kirjainmeni on täällä välillä vilahdellut, ja pieni mahdollisuus voi olla, että minusta pitää jokunen muukin, mutta yksityiselämääni ei kukaan yllä. Minun kirjoitteluni lähde olet ollut sinä, niin kirjoittaessani tänne vaikka piti kirjoittaa 3000 merkkiä oikoluettavaksi (meni ihan hyvin, kiitos kysymästä), ajatellessani, kuinka yrittäessämme ennen nukahtamista bongata toistemme juttuja tämän roskan keskeltä tai uskaltautuessani piilostani esiin lepyttelemään sinua järjenvalosi alettua tuikkimaan jonkun mitättömästä syystä aiheutuneen kohtauksen jälkeen :) En myöskään särkisi sydäntäsi.
Palstan ulkopuolella jutut selviävät, palsta on vain sanoja anonyymiltä toiselle. En yhtään tiedä, minkälainen vastaanotto on, kun taas nähdään. Tämä tuskin nousee esiin. Jos haluat minut, olen valmis. Voisimme katsoa, olisiko tästä tunteesta johonkin yhteiseen ja pitkäkestoiseen. Sinulla on varmasti ottajia, joten jos kiinnostusta muualle on, käy tsekkaamassa ne. Minun kanssani kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, ei taivutteluun.
Ne päikkärit valvottivat, joten toivotan hyvää yötä vasta näin myöhään.
Nimim. Siirtolaisuudesta kaikki alkoi
Olen pahki ihastunut sinuun ja kuolannut perääsi jo pitkään... tai siis, tarkoitan että...
Tämä foorumi ei ole hyväksi tunne-elämälleni, joten... Mutta sitä ennen vielä:
Olen kirjoittanut lyhyen ajan sisällä muutaman päättömän juttun tänne ankeuteen, kun olet ollut ajatuksissani. Ilman tarkkoja tunnisteita, sillä eihän se nyt kävisi päinsä, että tunnistaisit. Tilanne on hankala ilmankin. Koskaan en ole kirjoittanut halveksivasti enkä ala-arvoisesti. Ominut olen tietenkin kaiken lukemani ja mennyt sydän karrella sänkyyni piehtaroimaan. Yksin. Kirjainmeni on täällä välillä vilahdellut, ja pieni mahdollisuus voi olla, että minusta pitää jokunen muukin, mutta yksityiselämääni ei kukaan yllä. Minun kirjoitteluni lähde olet ollut sinä, niin kirjoittaessani tänne vaikka piti kirjoittaa 3000 merkkiä oikoluettavaksi (meni ihan hyvin, kiitos kysymästä), ajatellessani, kuinka yrittäessämme ennen nukahtamista bongata toistemme juttuja tämän roskan keskeltä tai uskaltautuessani piilostani esiin lepyttelemään sinua järjenvalosi alettua tuikkimaan jonkun mitättömästä syystä aiheutuneen kohtauksen jälkeen :) En myöskään särkisi sydäntäsi.
Palstan ulkopuolella jutut selviävät, palsta on vain sanoja anonyymiltä toiselle. En yhtään tiedä, minkälainen vastaanotto on, kun taas nähdään. Tämä tuskin nousee esiin. Jos haluat minut, olen valmis. Voisimme katsoa, olisiko tästä tunteesta johonkin yhteiseen ja pitkäkestoiseen. Sinulla on varmasti ottajia, joten jos kiinnostusta muualle on, käy tsekkaamassa ne. Minun kanssani kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen, ei taivutteluun.
Ne päikkärit valvottivat, joten toivotan hyvää yötä vasta näin myöhään.
Nimim. Siirtolaisuudesta kaikki alkoi
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kenelle sinä kirjoitat?
No, kirjoititpa kelle hyvänsä. Voisitko katsoa tämän. Naurattaako se sinua?
https://www.youtube.com/watch?v=T5xfsxWiIxI
Omin tämän kirjoituksen itselleni, pidin siitä
niin paljon.
Sinulla kirjoittaja, on varmasti ottajia, olet älykäs
ihminen.
Jos sinulla on vihreät silmät, olen täysin varma,
ettet koskaan tahallasi särje kenenkään sydäntä.
Sinä et ole sellainen. Mutta eikö sinussa ole enää
tippaakaan omistushalua jäljellä? Eikö yhtään?
Jos sinulla kuitenkin on siniset silmät,
niin luulen, että sinulle sopii paremmin
minua henkisesti vahvempi ja aurinkoisempi persoona.
En minä kirjoita, ettekö sinä vaikuttaisi viehättävältä,
mutta sinä tarvitset jonkun valoisan ihmisen.
"niin kirjoittaessani tänne vaikka piti kirjoittaa 3000 merkkiä oikoluettavaksi (meni ihan hyvin, kiitos kysymästä)"
En ole lainkaan varma tunnistinko oikein?
Mutta oletko mahdollisesti syntynyt 21.1?
En osaa todellakaan sanoa vielä, voisiko
meillä olla yhteistä tulevaisuutta. Ehkä.
Jos synnyit 21.1, niin sinullahan niitä ottajia
vasta näyttää olevankin.
mutta kun ei hänen tunteistaan ole tietoa...
Siirtolaisuudesta se alkoi...sopii. minullakin. En kehtaa kasvojen menettämisen pelosta tehdä muuta kuin katsoa silmiin, puhua aina kun tilaisuus kohdistaa sanat hänelle, hymyillä leveästi vain häntä varten. keskellä joukkoa. toivoa että tunne olisi molemminpuolinen, että hän ilmaisisi jotain ja ehkä tekisi aloitteen.
En tiedä oletko juuri hän jonka toivoisin näkeväni, mutta olen nähnyt sinut äärettömän surullisena ja siitä minä en pidä. Olen varma että jos meistä tulisi pari, minun pomppiva iloni saisi sinut jättämään hyvästit sille surulle, jota olet tuntenut kauan.
"Siirtolaisuudesta kaikki alkoi" tarkoittaa?
Joku kirjoittasi minulle samalla tavalla. Mielessäni on eräs mies. Näemme nykyisin harvoin vaikka samoissa ympyröissä kuljetaan..
En saanut otetta Kirjoituksesta.
Päätoömäksi kirjoiiyajaksi aivotoiminyasi näyttä pelaavan hyvin. et ainakkan ole sydämetön. Muuta ei irronnut minullekkaan aloituksesta.
Ehkä tässä surullisessa ja ahdistavassa tunnetilassa ei jaksa muötäelää toisten tunnetiloissa, vaan on niin väsynyt, ettei tiedä itkisikö itsensä tyhjäksi tai nukkuisiko mitään tietämättä.
Puhutteleva aloitus. Jäin mietteisiini. Samoja tuntemuksia olen kokenut, mutta sanani säästän toiveikkaana - kohtaaminen selventäisi kaiken epäselvän. Täällä arvailu ei aina onnistu tuomaan "oikeata" vastaanottamaan ikävän tunteita.
Etsin S! Kaikkialta, aina. Aina joku esiliina, huono hetki. Haluaisin sinua hulluna, vaikken tiedä sinusta mitään. Joku järjetön vetovoima saa pasmani sekaisin, näen sinusta unia ja yllätän itseni haaveilemasta. Ensimmäisellä kerralla jo sinuun törmättyäni tiesin että sinut jos kenet. En tiedä mitä ja ja miten, saati missä sulle avautuisin. Jotenkin sellainen olo että luet minua kuin avointa kirjaa. Toivon niin, todella. Siellä lukee, että rakastan sinua joka tapauksessa. Kaikkinesi ja juuri siksi.
Minä tiedän nyt, mitä tämä "siirtolaisuudesta kaikki alkoi" tarkoittaa.
(Nyt ihmettelen, misken heti sitä nähnyt!)
Hapuilevat kommentit välissä eivät olleet minulta.
Niin, sinähän kirjoitat niitä kolumneja ja olet todellakin
syntynyt 21.1.
Olen aina ihaillut sinua! Ystävällisempää,
helpommin leppyvää ja avarakatseisempaa,
monesta kiinnostunutta ihmistä saa hakemalla
hakea.
Ei varmaan "nouse esiin". Osaamme kumpikin
olla hienotunteisia. Olkaamme ihmisiä, ei susia, toisillemme,
kuten sinäkin aina sanot.
Tässä runoni, joka mielestäni kuvaa palstan luonnetta:
Pölyä tuulessa, lentohiekkaa.
Turhia kuvitelmia, valheita viekkaan.
Unelmia toteutumattomia, ruudulle luotuja,
pian katoavia, hetkeksi esille tuotuja.
Yksinäisiä mietteitä, rakkautta tavoittaen
Äänettömästä huoneesta, yhteyttä kurottaen.
Sanoja, sanoja,sanoja:
virkkeitä, lauseita, taukoja.
Sanoja, sanoja, sanoja;
rivoja ja kauniita.
Sanoja, joita keskellä ihmisten
piilotit itseesi, hiljaa vaieten.