Asuntolainan rasitustesti lama-ajan tapaan?

Mikäonoikein

Riittääkö, jos tekee asuntolainan rasitustestin 6% korolla, kuten pankit tekevät?

Minulla on lainaa niin, että vaikka korko marginaali olisi 9,5% ja jäisin työttömäksi, pystyisin ansiosidonnaisella maksamaan lainaa pois.

Pitäisikö kuitenkin muistella lama-ajan 15%-20% korkoja ja panikoitua niistä - suomeksi sanottuna jättää asunto ostamatta.

17

1135

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Korolla ei ole suurta merkitystä kunhan asunnon arvonnousu on kulloinkin maksettavaa korkoa suurempi. Tuo vaade toteutuu varmimmin keskustayksiöissä ja -kaksioissa, Asunnon kyky nostaa arvoaan lamassakin on merkki haluttavuudesta ja siten hyvästä realisointikelpoisuudesta.

      Viime kuplan ja laman panikoinnit eivät tapahtuneet lyhyen hetken vaikuttaneiden 15% korkokannan takia vaan pankeille myönnetyn valtion vapaan pankkitukipiikin takia. Pankit kaatoivat valtion laskuun jokaisen pieneenkin maksuhäiriöön ajautuneen yrittäjän ja kotitalouden. Kyseinen porsastelu teki rahakkaistakin arkoja, edes puoleen hintaan aiemmasta ei uskallettu ostaa.
      Tässä lamassa aikanaan sovellettava pankkitukimalli on erilainen, muissa kriisimaissa jo koettu ja EKP:n hallinnoima. Velattomuus on hyvä saavuttaa ennen tuota ajankohtaa, mahdollisesti vuosia 2018-2020. Optimi on jos vielä myy ennen sitä, mutta ne on pelimiesten hommia ne suhnuttelemaan siirtymiset. Yksiö/kaksio kannattaa omistaa oikeastaan aina.

      • Mikäonoikein

        Mitä siis tarkoitat tuolla nykylamalla ja EKP:n keinoilla? Mitä mielestäsi tapahtuu vuoden 2020 jälkeen?


      • Jaarittelija.turhake

        Tuon jaarittelijan juttuja tuskin kannattaa paljoa lukea. Paljon tulee tekstiä kuulopuhe ja mustatuntuu teorialla. Tämän turhakkeen jutut on ammuttu poikkeuksetta alas ja silti hän pullistelee täällä tietäjän ominaisuudessa. Pelkkä synkistelevä vitsi koko mies.


      • Mikäonoikein

        Okei, kiitos tiedosta! Tämä palsta täysin uusi minulle, joten ei tuokaan ollut tiedossa.

        Nyt kun on asunnon osto ajankohtianen, tuntuu siltä, että pää menee aina vain enemmän sekaisin. Osa väittää kivenkovaa, että pk-seudulla kauhea asuntokupla ja ei kannata ostaa - ja kun lähdet tutkimaan asiaa, samaa on jauhettu viimeiset viisi vuotta. Toiset sanovat, että osta ihan rauhassa ja korot ei kauheasti nouse.

        Mitä tässä nyt sitten aina uskoa? :)


      • Mikäonoikein kirjoitti:

        Okei, kiitos tiedosta! Tämä palsta täysin uusi minulle, joten ei tuokaan ollut tiedossa.

        Nyt kun on asunnon osto ajankohtianen, tuntuu siltä, että pää menee aina vain enemmän sekaisin. Osa väittää kivenkovaa, että pk-seudulla kauhea asuntokupla ja ei kannata ostaa - ja kun lähdet tutkimaan asiaa, samaa on jauhettu viimeiset viisi vuotta. Toiset sanovat, että osta ihan rauhassa ja korot ei kauheasti nouse.

        Mitä tässä nyt sitten aina uskoa? :)

        On ollut väittäjää, ettei ole todistettu ilmaston lämpenemistäkään. Ei varmaan löydy asiaa, josta joku ei olisi toista mieltä. Perusteet ovatkin sitten eri asia.
        .
        Minä vertaisin hintoja vuokratasoon. Laskisin, mitä 15 vuoden kuluessa menisi vuokriin ja kuinka paljon samassa ajassa menisi asuntolainan korkoihin ja vastikkeeseen. Erilaisia laskelmia voisi tehdä erilaisilla oletuksilla. Pitkän ajan inflaatio-odotus voisi olla 0,8 prosenttia. Vuokrat nousisivat 0,8 prosenttia joka vuosi. Sitten voisi tehdä laskelman, jossa asuntojen hinnat nousisivat joka vuosi yhden prosentin, 0,5 prosenttia, pysyisivät nollassa, laskisivat 0,5 prosenttia tai yhden prosentin.
        .
        Jos säästösumma 15 vuoden kuluttua on suurempi kuin vuokravaihtoehdossa, saattaisin kallistua omaan edellyttäen että saan asunnon mielestäni hyvään hintaan ja se on sellainen että voin kuvitella asuvani siellä pidempään.
        .
        Oma asunto on eräänlaista pakkosäästämistäkin ainakin jos korot, lyhennykset ja vastike yhteensä ylittävät vuokramäärän.
        .
        On oikein varautua tulevaisuutta varten. Vaihtoehto on elää täysillä ja lyhyesti :)


      • varuillaan
        Mikäonoikein kirjoitti:

        Okei, kiitos tiedosta! Tämä palsta täysin uusi minulle, joten ei tuokaan ollut tiedossa.

        Nyt kun on asunnon osto ajankohtianen, tuntuu siltä, että pää menee aina vain enemmän sekaisin. Osa väittää kivenkovaa, että pk-seudulla kauhea asuntokupla ja ei kannata ostaa - ja kun lähdet tutkimaan asiaa, samaa on jauhettu viimeiset viisi vuotta. Toiset sanovat, että osta ihan rauhassa ja korot ei kauheasti nouse.

        Mitä tässä nyt sitten aina uskoa? :)

        Täällä onmyös liikkeellä ja päivystämässä välittäjiä, se ym. muita sellaisia henkilöitä jotka saavat elantonsa asuntokaupasta.
        Joten kannattaa olla varuillaa...


      • sairaalasta.päivää
        varuillaan kirjoitti:

        Täällä onmyös liikkeellä ja päivystämässä välittäjiä, se ym. muita sellaisia henkilöitä jotka saavat elantonsa asuntokaupasta.
        Joten kannattaa olla varuillaa...

        Just niin, suoraan kommentti suljetulta osastolta. Olkaa varuillanne näiden sekopäiden kanssa.


      • Mikäonoikein
        pundit kirjoitti:

        On ollut väittäjää, ettei ole todistettu ilmaston lämpenemistäkään. Ei varmaan löydy asiaa, josta joku ei olisi toista mieltä. Perusteet ovatkin sitten eri asia.
        .
        Minä vertaisin hintoja vuokratasoon. Laskisin, mitä 15 vuoden kuluessa menisi vuokriin ja kuinka paljon samassa ajassa menisi asuntolainan korkoihin ja vastikkeeseen. Erilaisia laskelmia voisi tehdä erilaisilla oletuksilla. Pitkän ajan inflaatio-odotus voisi olla 0,8 prosenttia. Vuokrat nousisivat 0,8 prosenttia joka vuosi. Sitten voisi tehdä laskelman, jossa asuntojen hinnat nousisivat joka vuosi yhden prosentin, 0,5 prosenttia, pysyisivät nollassa, laskisivat 0,5 prosenttia tai yhden prosentin.
        .
        Jos säästösumma 15 vuoden kuluttua on suurempi kuin vuokravaihtoehdossa, saattaisin kallistua omaan edellyttäen että saan asunnon mielestäni hyvään hintaan ja se on sellainen että voin kuvitella asuvani siellä pidempään.
        .
        Oma asunto on eräänlaista pakkosäästämistäkin ainakin jos korot, lyhennykset ja vastike yhteensä ylittävät vuokramäärän.
        .
        On oikein varautua tulevaisuutta varten. Vaihtoehto on elää täysillä ja lyhyesti :)

        Tällä hetkellä maksamme mieheni kanssa vuokraa melkein 13 000€ vuodessa. Asumme Helsingissä...

        Nykyisillä koroilla tai vaikka vähän nousisivatkin niin asumiskustannukset pysyvät samoina vastikkeen kera.


      • Mikäonoikein kirjoitti:

        Tällä hetkellä maksamme mieheni kanssa vuokraa melkein 13 000€ vuodessa. Asumme Helsingissä...

        Nykyisillä koroilla tai vaikka vähän nousisivatkin niin asumiskustannukset pysyvät samoina vastikkeen kera.

        Kohtuullisen kokoinen vuokra suhteessa ennakoituun tuleviin asumiskustannuksiin. Voinee arvioida, että keskimääräisen asuntolainan maksuaikana 17 vuotta, vuokriin kulunee ainakin n. 237.613 euroa (jos vuokrat nousevat joka vuosi 0,8 prosenttia = arvioitu inflaatio). Samaan tapaan tietenkin nousee myös vastike, mutta asuntolainaan kuukausittain menevä määrä pysyy vakiona.
        .
        Nykyisen vuokran suuruus suhteessa tuleviin asumiskustannuksiin on kyllä iso houkutin hankkia oma. Asuntomarkkinoilla on vaikea arvioida selkeitä yli- ja alihinnoittelutapauksia lukuun ottamatta oikeaa aikaa, saati että siitä pääsisi merkittävästi hyötymään (ylihinnoiteltu 1989, alihinnoiteltu 1994). Valintaa voi optimoida huolellisella harkinnalla sijainnin, asunnon kunnon, hinnoittelun, omat tarpeet ja henkilökohtaiset uhat huomioon ottamalla.
        .
        Vaikka asuminen on ennen kaikkea välttämättömyyshyödyke, oman valintani tein nettosäästösummaa laskemalla. Toki vaa'assa painoi myös se, että oma asunto on minulle myös mukavuustekijä. Itselleni laskin vuokriin kuluvan määrän olevan sen verran korkea, että jopa asuntojen hintojen pienellä laskulla viivan alle kertyy enemmän pääomaa omassa asunnossa kuin toisen omistamassa asunnossa. Pohdinta on aina yksilöllistä, eikä mitään yleispätevää sääntöä ole. Minulla jotakuinkin tyydyttävän tasoisessa asunnossa vuokriin olisi kulunut 1.700 euroa kuussa. Tosin nykyistä asuntoani ei olisi tuolla summalla olisi vielä saanut vuokrattua.


      • Mikäonoikein kirjoitti:

        Mitä siis tarkoitat tuolla nykylamalla ja EKP:n keinoilla? Mitä mielestäsi tapahtuu vuoden 2020 jälkeen?

        Olet myöhemmin kertonut että kyseessä on pääkaupunkiseudulta ostettava uusi asunto. Nyt voi suoralta kädeltä sanoa että osta pois. Kyseessä on toivottavasti kaksio tai pieni kolmio kerrostalosta tai pieni rivarikolmio. Suuremmissa asunnoissa arvonlaskuriski on suurempi ja aikanaan suuremman mahdollisesti tarvitessasi saat sen aivan varmasti nykyistä tilannetta pienemmällä välirahalla.

        Korot eivät nouse merkittäväksi tekijäksi vuosiin. Euroopan nihkeä talouskehitys pitää huolen siitä. Mieti ennemminkin että onko ruokakuntasi ennustettava työllisyystilanne hyvä. Yleinen työllisyys on heikkenevä ja juuri pk -seudun työttömyys on viime aikoina noussut voimakkaimmin, jälkijättöisesti muuhun maahan verrattuna. Tämä on korkoa merkittävästi suurempi tekijä, koko homman ydin. Satojentuhansien lainaa ei hoideta yhden tuloilla eikä työttömäksi joutuva työllisty enää samalla palkalla kuin aiemmin.

        Uusi osake on toki kallis, mutta samalla tiedät ettei yhtiöön tule remontteja koko sinä aikana kun maksat lainaa pois.


    • Kysymyksen muotoilusta päätellen et omista asuntoa "pitäisikö jättää asunto ostamatta".
      .
      Korkotaso pysynee matalalla tasolla hitaan ja vaatimattoman kasvun tilanteessa, mutta myös markkinatilanteessa, jossa talous taantuu. Talouden kasvaessa korkotasot normalisoituvat tietyllä aikavälillä eli nousevat nykyisestä erittäin matalasta korkotasosta normaalitasoon, joka on ehkä 4 prosentin tuntumassa.
      .
      Riskit korkotason voimakkaille muutoksille on finanssi- ja pankkijärjestelmän toimintaa uhkaavissa tilanteissa, joissa pankit ja muut rahoitusinstituutiot joutuvat turvaamaan omaa likviditeettiään ja sitä kautta tarjolla olevan lainarahan määrä vähenee merkittävästi. EU:n komissio on tehnyt oikeitakin toimia, mutta myös vääriä toimia estääkseen ja ehkäistäkseen finanssikriisen syntymistä.
      .
      Rahoituslaitosten keskinäinen luottamus on perusta markkinoiden likviditeetille ja rahan liikkuvuudelle. Ilman luottamusta pankit eivät enää lainaa rahaa toisilleen ja markkinat seisahtuvat. Tällaisissa tilanteissa voi syntyä korkoshokkeja.
      .
      Vielä on muistettava, että koron nousulla, hintojen laskulla ja maksukyvyn putoamisella on erilaisia vaikutuksia.
      .
      Jos korko nousee, ei ole ongelmaa jos maksukyky säilyy ja vakuudet ylittävät velan määrän. Pitää muistaa, että jos lyhennys on sovittu tehtäväksi kiinteänä tasa-eränä, korkotason noustessa vain laina-aika pitenee. Ongelmia syntyy, jos maksukyky ei riitä edes koron maksamiseen.
      .
      Jos lainan määrä ylittää vakuuden arvon, ei yleensä ole ongelmia, jos maksukyky säilyy.
      .
      Jos asunnonostajan makukyky katoaa, pankki vaatinee realisoimaan vakuuden.

      • Mikäonoikein

        Kiitos vastauksesta. Tosin, haluaisin suoran vastauksen siihen, riittääkö 9,5% rasitustestillä tehty (oma) testi? Toki pankki teki sen 6% ja olivat tyytyväisiä.
        Kannattaako siis huolehtia 90-luvun lama-ajan 15-20%

        Asunnosta on tarkoitus tehdä kauppakirjat helmikuun puolessa välissä. Asunto on varattu ja varausmaksu maksettu, mutta kyseessä on uudiskohde josta varausmaksun saa takaisin jos kauppoja ei tehdäkään.


      • Mikäonoikein kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Tosin, haluaisin suoran vastauksen siihen, riittääkö 9,5% rasitustestillä tehty (oma) testi? Toki pankki teki sen 6% ja olivat tyytyväisiä.
        Kannattaako siis huolehtia 90-luvun lama-ajan 15-20%

        Asunnosta on tarkoitus tehdä kauppakirjat helmikuun puolessa välissä. Asunto on varattu ja varausmaksu maksettu, mutta kyseessä on uudiskohde josta varausmaksun saa takaisin jos kauppoja ei tehdäkään.

        Mainitsemasi, yli 10 prosentin ylittävät korkotasot ovat äärimmäisen epätodennäköisiä. Vieläkin epätodennäköisempää on, että tuollainen korkoshokki kestäisi pidemmän ajan.
        .
        Kaikelle on laskettavissa tiettyjä todennäköisyyksiä. Tietty todennäköisyys on sillekin, että kuolet salamaniskuun tai siihen että meteoriitti putoaa päähäsi. Maailmaa ei ole tehty riskittömäksi eikä kaikilta riskeiltä voi eikä kannatakaan yrittää suojautua. Voi vain yrittää kuvitella, mitä tuossa tapauksessa riskin välttäminen ehdottomasti voisi vaatia.
        .
        Jos lyhennät lainaa kiinteänä tasaeränä korko saa nousta melkoisesti ennen kuin lyhennysenkään osuus ei enää riitä korkoihin.
        .
        Kuuden prosentin stressitesti on ihan riittävä.


      • Mikäonoikein

        Kiitos vastauksesta!


      • Velkakierre
        Mikäonoikein kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta. Tosin, haluaisin suoran vastauksen siihen, riittääkö 9,5% rasitustestillä tehty (oma) testi? Toki pankki teki sen 6% ja olivat tyytyväisiä.
        Kannattaako siis huolehtia 90-luvun lama-ajan 15-20%

        Asunnosta on tarkoitus tehdä kauppakirjat helmikuun puolessa välissä. Asunto on varattu ja varausmaksu maksettu, mutta kyseessä on uudiskohde josta varausmaksun saa takaisin jos kauppoja ei tehdäkään.

        Kyllä kuusi prosenttia riittää, varsinkin jos omatoimisesti varaudut korkojen nousuun. Oletetaan, että pystyisit vaivatta maksamaan 6 % korkoa. Kun korko nyt on alhaalla, laitatkin tämän hetkisen koron ja kuuden prosentin erotuksen talteen tavalla tai toisella. Jos nyt korko on kaksi prosenttia, säästät siis neljä prosenttia vuodessa. Viiden vuoden kuluttua tällä tavalla sinulla on ylimääräistä rahaa summa, joka vastaa 20 % lainan määrästä. Eikä tämän pitäisi olla vaikeaakaan, jos taloutesi todella kestää 6 % koron.

        Sitten korko nouseekin äkkiä kymmeneen prosenttiin. Säästämälläsi 20 % varannolla pystyt maksamaan 6 prosentin päälle neljä lisäprosenttia viiden vuoden ajan. Eiköhän siinä vaiheessa jo laina ole jonkin verran lyhentynytkin.

        Puskurin määrä riippuu omasta säästö- ja riskinottohalustasi. Mahdollisten yllättävien vaikeuksien sattuessa tuollainen potti on tietysti mukava olemassa. Jos muutaman vuoden kuluttua ei olekaan näkyvissä koronnousua, voit vaikka käyttää kertyneitä varoja ylimääräisiin lyhennyksiin.


      • savieinari
        Velkakierre kirjoitti:

        Kyllä kuusi prosenttia riittää, varsinkin jos omatoimisesti varaudut korkojen nousuun. Oletetaan, että pystyisit vaivatta maksamaan 6 % korkoa. Kun korko nyt on alhaalla, laitatkin tämän hetkisen koron ja kuuden prosentin erotuksen talteen tavalla tai toisella. Jos nyt korko on kaksi prosenttia, säästät siis neljä prosenttia vuodessa. Viiden vuoden kuluttua tällä tavalla sinulla on ylimääräistä rahaa summa, joka vastaa 20 % lainan määrästä. Eikä tämän pitäisi olla vaikeaakaan, jos taloutesi todella kestää 6 % koron.

        Sitten korko nouseekin äkkiä kymmeneen prosenttiin. Säästämälläsi 20 % varannolla pystyt maksamaan 6 prosentin päälle neljä lisäprosenttia viiden vuoden ajan. Eiköhän siinä vaiheessa jo laina ole jonkin verran lyhentynytkin.

        Puskurin määrä riippuu omasta säästö- ja riskinottohalustasi. Mahdollisten yllättävien vaikeuksien sattuessa tuollainen potti on tietysti mukava olemassa. Jos muutaman vuoden kuluttua ei olekaan näkyvissä koronnousua, voit vaikka käyttää kertyneitä varoja ylimääräisiin lyhennyksiin.

        Erittäin fiksua tekstiä!!

        Noin se pitää tehdäkin, eli varautua huonompiin aikoihin silloin, kun siihen on mahdollisuus.

        Jos nyt toimit niin, kuin edellä kuvailtiin, niin kiittelet itseäsi 5 vuoden päästä!


      • Mikäonoikein
        savieinari kirjoitti:

        Erittäin fiksua tekstiä!!

        Noin se pitää tehdäkin, eli varautua huonompiin aikoihin silloin, kun siihen on mahdollisuus.

        Jos nyt toimit niin, kuin edellä kuvailtiin, niin kiittelet itseäsi 5 vuoden päästä!

        Näin varmasti. Aion kyllä säästää ns väliin jäävät prosentit. Kuten aloitukseen laitoin, voin maksaa työttömänäkin lainaa 9,5% kokonaiskorolla. Nyt sitten vain säästän sen rahan kaiken varalta.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1897
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1719
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1584
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1306
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1234
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1232
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1196
    8. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      9
      1170
    9. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1161
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      9
      1160
    Aihe