Niinistön puheessa kansan tuntoja
Pääkirjoitus | Turun Sanomat |
Suomessa on ollut harvinaista, että tasavallan presidentin puhe herättää laajaa huomiota. Uudenvuodenpuheet ovat usein olleet mitäänsanomattomia eikä valtiopäivät avanneista puheistakaan ole jäänyt jälkipolville kerrottavaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut kahta edeltäjäänsä terävämpi sanoissaan. Keskiviikkoisen puheen aiheuttama kohu oli ennalta varma, koska aiheena oli pakolaiskriisi.
Presidentti ei tyytynyt aiheen antamaan huomioarvoon. Latteuksien ja itsestäänselvyyksien sijaan Niinistö kävi käsiksi ongelmaan varsin kovakouraisesti. Oli arvattavissa, mitkä tahot pitävät valitusta näkökulmasta ja mitkä eivät.
Perussuomalaisten kansanedustajat jakoivat varauksetonta kiitosta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ylisti Niinistöä rohkeasta valtiomiespuheesta. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kiitteli hillitymmin.
Presidentti Mauno Koiviston tapaan Niinistön sanavalinnat ovat joskus hieman arvoituksellisia. Koiviston lausumista syntyi usein vääriä käsityksiä. Samoin kävi nyt Niinistölle.
”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.”
Presidentin suusta kuultuna tämä tulkittiin muun muassa niin, että hänen mukaansa Suomen ei enää pidä noudattaa sopimuksia.
Vasemmistoliiton puheenjohtajakilpaan ilmoittautunut turkulainen kansanedustaja Li Andersson sanoi Ylen A-studiossa kuunnelleensa puhetta surullisin mielin.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että puhe voi johtaa negatiivisen keskustelun lisääntymiseen. Näin siitä huolimatta, että Niinistö kuvaili keskinäiseen syyttelyyn keskittynyttä pakolaiskeskustelua hyvin kielteisin sanakääntein.
Niinistö olisi voinut sanoa selkeämmin sen mitä tarkoitti. Kansainväliset sopimukset ja säännöt ovat jääneet ajastaan jälkeen, nykyisessä tilanteessa ne tehtäisiin aivan toisenlaisiksi.
Muilta osin puhe oli ymmärrettävää kieltä. Presidentti tavoitteli kansan tuntoja. Hän antoi rivien välissä ymmärtää hyväksyvänsä tietyin rajoituksin ajatukset kansallisesta itsekkyydestä. Moni veti puheesta johtopäätöksen, että Niinistö tähyää jo vuoden 2018 presidentinvaaleihin.
Presidentti muistutti maininneensa uudenvuodenpuheessa, ettei kevättä pidä kohdata riidellen. ”Kansainvaelluksen tuomaa haastetta ei voida kohdata siten, että ollaan sisäisesti rempallaan”, hän sanoi.
Valitettavasti kysymys turvapaikanhakijoista jakaa meillä mielipiteitä entistä jyrkemmin. Maahanmuuttovastaiset ovat nostaneet kärkiongelmaksi kansalaisten turvattomuuden. On perustettu katupartioita. Yksi on nyt ilmoittanut aloittavansa toiminnan Turussa. Poliisi on ymmärrettävästi huolestunut.
[email protected]
Pääkirjoitus | Turun Sanomat |
Suomessa on ollut harvinaista, että tasavallan presidentin puhe herättää laajaa huomiota. Uudenvuodenpuheet ovat usein olleet mitäänsanomattomia eikä valtiopäivät avanneista puheistakaan ole jäänyt jälkipolville kerrottavaa.
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on ollut kahta edeltäjäänsä terävämpi sanoissaan. Keskiviikkoisen puheen aiheuttama kohu oli ennalta varma, koska aiheena oli pakolaiskriisi.
Presidentti ei tyytynyt aiheen antamaan huomioarvoon. Latteuksien ja itsestäänselvyyksien sijaan Niinistö kävi käsiksi ongelmaan varsin kovakouraisesti. Oli arvattavissa, mitkä tahot pitävät valitusta näkökulmasta ja mitkä eivät.
Perussuomalaisten kansanedustajat jakoivat varauksetonta kiitosta. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Sampo Terho ylisti Niinistöä rohkeasta valtiomiespuheesta. Sisäministeri Petteri Orpo (kok) kiitteli hillitymmin.
Presidentti Mauno Koiviston tapaan Niinistön sanavalinnat ovat joskus hieman arvoituksellisia. Koiviston lausumista syntyi usein vääriä käsityksiä. Samoin kävi nyt Niinistölle.
”Jossain vaiheessa jonkun on tunnustettava, että emme kykene, juuri tässä ja nyt, täyttämään kaikkia kansainvälisten sopimusten velvoitteita.”
Presidentin suusta kuultuna tämä tulkittiin muun muassa niin, että hänen mukaansa Suomen ei enää pidä noudattaa sopimuksia.
Vasemmistoliiton puheenjohtajakilpaan ilmoittautunut turkulainen kansanedustaja Li Andersson sanoi Ylen A-studiossa kuunnelleensa puhetta surullisin mielin.
Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi, että puhe voi johtaa negatiivisen keskustelun lisääntymiseen. Näin siitä huolimatta, että Niinistö kuvaili keskinäiseen syyttelyyn keskittynyttä pakolaiskeskustelua hyvin kielteisin sanakääntein.
Niinistö olisi voinut sanoa selkeämmin sen mitä tarkoitti. Kansainväliset sopimukset ja säännöt ovat jääneet ajastaan jälkeen, nykyisessä tilanteessa ne tehtäisiin aivan toisenlaisiksi.
Muilta osin puhe oli ymmärrettävää kieltä. Presidentti tavoitteli kansan tuntoja. Hän antoi rivien välissä ymmärtää hyväksyvänsä tietyin rajoituksin ajatukset kansallisesta itsekkyydestä. Moni veti puheesta johtopäätöksen, että Niinistö tähyää jo vuoden 2018 presidentinvaaleihin.
Presidentti muistutti maininneensa uudenvuodenpuheessa, ettei kevättä pidä kohdata riidellen. ”Kansainvaelluksen tuomaa haastetta ei voida kohdata siten, että ollaan sisäisesti rempallaan”, hän sanoi.
Valitettavasti kysymys turvapaikanhakijoista jakaa meillä mielipiteitä entistä jyrkemmin. Maahanmuuttovastaiset ovat nostaneet kärkiongelmaksi kansalaisten turvattomuuden. On perustettu katupartioita. Yksi on nyt ilmoittanut aloittavansa toiminnan Turussa. Poliisi on ymmärrettävästi huolestunut.
[email protected]
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ellei tätä mutavyöryä saada tukittua nopeasti, on Euroopasta tulossa toinen Afrikka. Samanlainen kehitysmaa, joita me nyt vielä rahoitamme ja joiden asukkeja paapomme kuin kalleimpia kultakimpaleita. Kohtuus on unohtunut tanssimme turistien pillin mukaan. Niitä nyt vain tulee...seuraamme ja tarkkailemme tekemättä mitään. Sallimme iloiten turistien monien vuosien täysihoitovierailut maihimme ja nekin, joiden osoite määrätään tulomaahansa, jäävät notkumaan lopuksi iäkseen tai ovat pian uudelleen tyrkyllä koko sukuineen.
Eihän näin voi jatkua, sen ymmärtää tyhmempikin. Ei Eurooppa voi olla koko maailman sosiaalikonttori, eikä eurooppalaiset koko maailman elättäjiä.
Pressa käyttää sanaa "kansainvaellus", mikä kertoo paljon.
Raadollisesti sanottuna on totta, että nykytilanteessa toisen maailmansodan jälkeen laaditut pakolaissopimukset tuntuvat "vierailta".
Toinen maailmansota kosketti koko maailmaa. Siksi jokainen ihminen tässä maailmassa sai ymmärtää mitä on sodan kärsimys ja syntyi halu auttaa vaikka annettavaa hyvää ei ollut läheskään niin paljon kuin nyt.
Tänä päivänä sodan kärsimys ei kosketa ketään meistä jotka elämme yltäkylläisyydessa josta toisen maailmansodan jälkeen olisi saanut vain haaveilla. Mitä vauraampia meistä on tullut, samalla meistä on tullut ahneempia, julmempia ja itsekkäämpiä. Tämä ei näy vain suhtautumisessa pakollisiin vaan myös suhtautumisessa kanssasuomalaisiin.
Niinistön puhe kertoo kaiken tarvittavan tämän päivän suomalaisen arvomaailmasta. Niitä arvoja mille Suomi rakennettiin ei enää ole.