Nyt oikeasti, jos ei ole edes ollut mitään, niin ei ole mitään mistä voisi päästää irti ja luopua. Miksi roikkua toisessa, jos ei mitään edes ole ollutkaan? Elämä vie ja kyllä se oikea sattuu ajan kanssa kohdalle ja sellainen jonka kanssa on hyvä olla, puhua ja juttu luistaa. Jos ei toimi, niin sitten ei toimi ja sitten voi hyvin jatkaa matkaa. Jos tykkää katsoa toista niin sitten katsoo, jos ei kiinnosta tai tunne enempää toiseen, niin sitten ei kiinnosta. Miksi kaikesta pitää tehdä niin vaikeaa?
En jaksa enää.
enjaksaenää
780
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
No eihän kenelläkään elämä ole ruusuilla tanssimista ikuisesti. Ne ruusujen piikit pistää ja satuttaa, mutta ne pitää vain oppia kiertämään.
Niin, vaikeaa. Kaikesta tehdään liian monimutkaista.
Kyllä voi olla tunne vaikkei mitään konkreettista yhteistä oliskaan. Ja tuosta tunteesta olisi joskus hyvä päästää irti. Itselläni ihastuksen näkeminen ei tuota enää ilon tunteita vaan surullisuuden (koska hän on toisen) jolloin tunteiden loppuminen helpottaisi elämääni. Se vain ei ole niin helppoa. Eikä sitä voi pakottaa. Muttei niissä ole myöskään mitään väärää.
Joskus se joka olisi oikea ja sattui kohdalle, voi olla myös se, josta pitäisisi päästää irti.
Totta.
Ei moisen takii tartte tollasii herneitä vetää:) Mikä oikee syy jaksamattomuuteen?
ootko ite tehny monimutkasia ja vaikeita asioista,ehkä se menee niin päin.
......niitä liikkeellä. Ei kai tarttuwaa?:D ......pois.....:D