Oliko se niin

Syy mihin...........

Tää ei ole mulle, mutta mun tilanteessa hän(mies) on josta en päässyt yli, en vieläkään...jouduimme eri teilla kadotimme toisemme ja kumpikin löysi puolison vaikka kumpikin jäi aina kaipaamaan sitä jotain mitä meillä oli. Emme tee mitään elämme elämäämme ikävöidään kyllä sen tiedän. Muut ihmiset sotki mun ja hänen välit silloin nuorempana.

Ei se ei ole syy. Menin vaan lukkoon koska lähestyit eikä tähän liity ketään muuta. Puhtaasti omaan piikkiin menee.

Ei, vaan se, ettet ollut minusta silloin kiinnostunut, vaan toisesta. Nyt kun tuo toinen ei näytäkkään vihreää valoa, voisit mahdollisesti tavata minut, sen toisen vaihtoehdon.

En ole päässyt eroon vieläkään. En tiedä pääsenkökään.

Melkein niin oli, nyt asiat siltä osin selvät, erottiin ystävinä.

Eksästä olen päässyt yli. Pääsin jo suhteen loppuaikoina. Erinomaiset välit nykyään. Nautin ominpäin olemisesta. Siihen seinään törmäsi moni. Mutta nyt olo on rauhaton ja tukala...

Olet oikeassa.. Palasimme yhteen.
hän on puuttuva palaseni

Kyllä minä uskon, nyt että kohtalo ohjaili meidät hetkeksi kahden...mikä taikojen ilta..sekava ja omituinen. Ihastuttava ja mutta samalla ahdistava...En tiennyt miten toimia. Pakoon meno oli helpoin. Se harmittaa, että asiat tuntuu painavan..:)

Kyllä se niin oli silloin elokuussa

Olen muistellut sinua, meissä olisi ollut paljon hyvää potentiaalia yhteiseen jatkoon. Otappa yhteyttä rohkeasti, hyvä mies!