Lenovo T60, jossa 160 GB kovalevy ja 2 GB muistia (ehkä löytyy vielä yksi gigan kampa lisäksi).
Haluaisin asentaa useammankin eri Linuxin tai Unixin opiskellakseni niiden ylläpitoa ja ehkä vielä XP:nkin (jolle esim. 20 gigaa). Ubuntu, Red Hat, Debian tms. Varmaankin 20-25 gigatavua riittää kullekin, jolloin tilaa olisi vaikka 4-6 eri Linuxille. Eri Unixeista on minulla vuosien ajalta jo kokemusta, mutta ei koskaan ole ollut kotikoneessa mitään.
Olisiko ehdotuksia, miten partitiot jne? Ja GRUB, josta ei ole vielä käytännön kokemusta.
Haluaisin asentaa useammankin eri Linuxin tai Unixin opiskellakseni niiden ylläpitoa ja ehkä vielä XP:nkin (jolle esim. 20 gigaa). Ubuntu, Red Hat, Debian tms. Varmaankin 20-25 gigatavua riittää kullekin, jolloin tilaa olisi vaikka 4-6 eri Linuxille. Eri Unixeista on minulla vuosien ajalta jo kokemusta, mutta ei koskaan ole ollut kotikoneessa mitään.
Olisiko ehdotuksia, miten partitiot jne? Ja GRUB, josta ei ole vielä käytännön kokemusta.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Linux Mint 17 Mate. Juuriosiolle / 20GB, swap-osiolle 2GB ja loput /home -osiolle.
Asennutin Linux Mint 17.2.
Minusta se on parasta mitä on tapahtunu alalla pitkään aikaan.
Toimii hyvin ja helppo käyttää.
Minulla oli kerran Vista ja kolme Linuxia samankokoisella kovolla sekä XP yhden Linuxin virtualboxissa mutta sitten kone otti ja kuoli (sisäinen sähköverkkoliitäntä tms).
Osiointi kannattaa tehdä koko kovolle etukäteen ( yksi swap)
Lisää vähitään se yksi kampa.
Ei distrolla ole juuri isoa merkitystä, mutta työpöydäksi valitsisin ko. koneeseen xfce:n, lxde:n tai Maten.
Kovalevyn osioisin niin että 10-20 gigaa / distro, yksi keskusmuistin suuruinen swap-osio ja loput /home osioksi. On sitten oma valinta käyttääkö jokaisessa eri asennuksessa samaa käyttäjätunnusta vai tekeekö joka asennukselle oman käyttäjän. Molemmissa on etunsa ja haittansa.
Alussa kannattaa keskittyä joko debian pohjaisiin tai fedora pohjaisiin distroihin ja opetella ensin yksi perustyyppi kunnolla. Kun perustaidot ovat hanskassa on siitä helpompi laajentaa osaamistaan muihin distrotyyppeihin kuten vaikka arch, slackware tai gentoo pohjaisiin distroihin. Alussa kannattaa muutenkin pysyä suosituissa distroissa sillä niihin saa paremmin tukea laajemmalta yhteisöltä. Suosittelen liittymistä käyttämäsi/opettelemasi distron keskusteluryhmään.
Distrowatchista voi muuten katsella mitä distroja niitä löytyy. Jos lähipiiristä löytyy joku joka osaa jonkun distron voi se helpottaa valintaa kun apua voi tarvittaessa kysyä suoraan tutulta.
Kaikki nykyaikaiset distrot hanskaavat grubin ja osaavat lisätä asennuksessa itsensä sen käynnistysvalikkoon. Jos todella haluat myös xp:n koneelle on se asennettava ihan ensimmäisenä. Ellet sitten aja sitä virtualboxissa tai vastaavassa virtuaaliympäristössä. T60:ssä ei tietääkseni ole UEFI:a joten siitä ei pitäisi tulla harmia.
Vaikka kone onkin kotikone niin jos tarkoituksena on opetella eri servereiden käyttöä ja konffaamista niin suosittelen tutustumista niiden tietoturvallisten asetusten tekemiseen enkä menemään aidan yli sieltä missä se on matalin. Huonot tavat tarttuvat hetkessä mutta hyvät joutuu opettelemaan ja työmäärä on sitten myöhemmin kaksinkertainen jos pitää ensin opetella pois huonoista käytännöistä. Tiedän omasta kokemuksesta.
Lopuksi: jos tarkoituksena on oppia linux koneen ylläpitoa niin suosittelen bash-skriptien opiskelua. Ne tarjoavat voimakkaan työkalun ylläpitäjälle.
Linuxin opetteluun on olemassa Linux From Scratch http://www.linuxfromscratch.org/
Mulla liinux vistan rinnalla ei toimi joten turha asentaa sitä.
Höpö höpö
Taas joku ristintumputtaja tuli esittelemään osaamattomuuttaan, vaikka ei
minullakaan "liinux" toimi missään.
Kokeileppa Elementary OS jakelua, toimii tuossa sinun kokoonpanossa jo hyvin. Hyvä on myös Linux Mint 17.3 Mate-pöydällä.
Kiitos vastauksista!! Pääsin kokeilemaan vasta tänään. Asensin ensin sen XP-vanhuksen aiemmasta yli kaksi vuotta vanhasta levyimagesta, jonka päälle tuli vain kolmisenkymmentä päivitystä Windows Updatesta, ja josta sitten tein uuden levyimagen. Halusin XP:n paria vanhaa sovellusta varten ja myös siksi, että se pyörii tuossa läppärissä aika mukavasti kahdella gigalla (en muuten vielä löytänyt gigan lisäkampaani).
Sitten Linux: Asennus onnistui, kun ensin openSUSE ja sitten paljon suositeltu Mint. Ensimmäisellä yrittämällä asensin Mintin ensin ja sen jälkeen openSUSE:n asennus sotki GRUB:n ja Mintin (varmaankin oma moka), mutta seuraavalla yrittämällä olin tarkempi ja loin kaikki tarvittavat partitiot XP:ssä etukäteen (ja niin huomasin ehdotetunkin "Osiointi kannattaa tehdä koko kovolle etukäteen"), jolloin ei tarvinnut muuta kuin valita mitä partitioita käytti mihinkin (/, /home ja swap). Mintissä oli sopiva WLAN-ajuri valmiiksi, mutta openSUSE:ssa ei, joten jäi vielä säädettävää, jotta pääsisi silläkin verkkoon.
Levytilaa on vielä vapaana 40 gigaa, joten mahtuisi 1 tai 2 muutakin Linux-versiota eli valitsen jotain asennettavaksi, kunhan näiden asennettujen tutustumisessa ja konfiguroinnissa (esim. serverikäyttö) olen päässyt eteenpäin. Kiitokset ehdotuksesta, että voi käyttää yhteisiä /home- ja swap -partitioita! En ollut sitä ajatellutkaan. Loin niihin kuitenkin eri nimiset käyttäjät, kun tulivat saman /home:n alle, jolloin ei tarvitse säätää scriptejä. Nyt on tcsh tuttu, mutta pitää myöskin se bash opetella! :)
Nyt asennettuna (tässä järjestyksessä) XP Professional, openSUSE (siinäkin WLAN toimi, toki), Mint, Ubuntu sekä Fedora Server(web server). Kullekin Linuxeista 16-21-gigaiset partitiot, sekä kaikille yhteiset 25 GB /home ja 3 GB swap. Käyttöliittyminä KDE, GNOME sekä pelkkä teksti. Asennusmediana USB-tikku, joita tein Rufus-ohjelmalla Win7-mikrossani ja asennusimaget uusimmat 32-bittiset (kun T60 on vanha läppäri ja on alle 4 GB RAM).
Hämmentävää, että joidenkin Linuxien partitiointityökalu kertoo koot väärin ja vähän sinnepäin, kun esim. juuri hetki sitten XP:ssä luomani 20480 MB:n partitio näkyykin jonain 22000-megaisena ja sitten sai hetken tarkistaa, että mikä sitten oli se tälle Linuxille tarkoitettu 21-gigainen...
Fedora workstation ei toiminut T60:ssäni, vaan asennuksen jälkeen sotki näytön (vanha mikro), mutta kokeilenkin sitten Server-versiota, ilman grafiikkaa.
Fedora server tuli viimeiseksi asennettuna oletukseksi GRUBiin, mutta vaihdoin asetuksista (toistaiseksi) Ubuntun oletukseksi.
Noissa riittää tutkittavaa! Toimivat hyvin. Vielä kiitokset vinkeistä! Päätän asennusraporttini tähän. :)
Jotkut distrot laskevat levytilan 1000 tavun kerrannaisina ja toiset taas 1024 tavun kerrannaisina
Älykästä.
Kun tuosta UEFIsta on jonkin verran ollut juttua, niin mikä se oikeastaan on.
Hyvät ja huonot puolet ja kuinka se toimii, mikä se on?