Henkilö joka käyttää vähän runsaammin alkoholia puhuu aina 'kavereistaan' joilla jokaisella on jonkinlainen hieno titteli. Kaverit ovat aina todella erityisen korkeasti koulutettuja mm professori, joka opettaa toisia lääkäreitä ja lisäksi hän tietää näiden veljien siskojen ammatitkin ja ne tuntuvat olevan myös jotain erityisen hienoa.
Lakimiehiä ja neuvoksia kuuluu hänen kaveripiiriinsä. Hänelle tuntuu olevan erityisen tärkeätä nämä hienotitteliset ystävät. Hän saattaa puhua vain heistä...eli eikö nänä titteliystävät ole heikon itsetunnon jatkeita. Rasittavaa ja vituttavaa kuunnella aina.
Lisäksi hän kertoo että tämä professori pesettää autonsa muka useamman kerran päivässä mutta hän itse ei pese kuin kerran kolmeen vuoteen... samaistaako hän siinä itsensä tähän professoriin? :)
Mitä tuollaiselle häiriöiselle alkkikselle pitäisi vastata, ei jaksaisi kuunnella tuollaisen häiriöisen kertomusta kavereistaan, jotka ovat toinen toistaan hienompia.
Henkilöllä itsellään ei ole kovin kummaa titteliä, ei käy töissä ja juo kuin pesusieni.
Onko näillä alkkiksilla epävakaa vai mikä häiriö yleisemmin.
Lakimiehiä ja neuvoksia kuuluu hänen kaveripiiriinsä. Hänelle tuntuu olevan erityisen tärkeätä nämä hienotitteliset ystävät. Hän saattaa puhua vain heistä...eli eikö nänä titteliystävät ole heikon itsetunnon jatkeita. Rasittavaa ja vituttavaa kuunnella aina.
Lisäksi hän kertoo että tämä professori pesettää autonsa muka useamman kerran päivässä mutta hän itse ei pese kuin kerran kolmeen vuoteen... samaistaako hän siinä itsensä tähän professoriin? :)
Mitä tuollaiselle häiriöiselle alkkikselle pitäisi vastata, ei jaksaisi kuunnella tuollaisen häiriöisen kertomusta kavereistaan, jotka ovat toinen toistaan hienompia.
Henkilöllä itsellään ei ole kovin kummaa titteliä, ei käy töissä ja juo kuin pesusieni.
Onko näillä alkkiksilla epävakaa vai mikä häiriö yleisemmin.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Minkä ihmeen takia olet itse liittynyt tuollaisen hörhön kuuntelupiiriin?
Tämä kysymys on tärkeä.
En ole liittynyt mutta sinä olet kokematon ja et näköjään tunne pershäröisiä, ne tunkee tai kutsuu itse itsensä ei niiden seuraan tarvitse liittyä vaan hän liittyy minun seuraani. Ne tulee kutsumatta ja ne liittyy pyytämättä. Ne eivät usko jos niille sanotaan, pitääkö lyödä? Ei, sitä en tekisi. Pitää olla joku muu keino.
Sitäpaitsi lapsuudesta jo tuttu, joten olen nähnyt hänet silloin kun hän ei vielä tuottanut häiriötä. Myöhemmin alkoholisoitunut. Ja mistä niistä tietää kuinka kiikunkaakun niiden elämä on ja jos niille sanoo pahasti menee vaikka ja tappaa itsensä...olen kuitenkin empaattinen.
Tuollaisia narsistit juuri ovat. Lapsuudesta tuttuja, jotka tulevat kutsumatta tai pientäkin heikkoutta nähdessään.
Jotenkin et kuitenkaan ole itsesi herra/rouva, kun et voi sulkea häntä ulos.
Asutko jossain avonaisessa tilassa, jossa ei ole ovea?
Liikutko samoissa piireissä alkkiksen kanssa? Jos olet itse baarissa istuvaa tyyppiä, niin kyllä tulevat kutsumatta. Baarit ovat täynnä matalampia mahdollisia aitoja mitä maailmasta löytyy. Kukaan ei suojaa ketään, vaan päin vastoin.
Paranna itsesi.
En ole kokematon ja tunnen pershäiriöisiä.
Mutta kykenen ylentämään itseni.
"Sitäpaitsi lapsuudesta jo tuttu,"
Luultavasti perustelee lähelle tunkeutumistaan sillä, että on jo lapsuudesta tuttu. Tavanomainen perustelu. Narsisti roikkuu lapsuudessaan monin tavoin.
Ikävä sinänsä, lapsuudenystävät ovat arvokkaita ja narsisti käyttää sitä korttia hyväkseen täysteholla.
No olen todella oman itseni herra ja en halua sulkea ketään 'ulos' koska se ei ole minusta oikea tapa. Sinuakaan ei ole suljettu ulos mistään vaikka varmasti olet häiriöksi joillekin, jos kykenee ylentämään itsensä, se jotenkin haiskahtaa narsismille. Koska narsisti kykenee sen tekemään, ylentämään itsensä. Minä aion olla oma itseni kaikille, enkä rupea toisille tylyä näyttelemään ja toisille taas hyvää, minä etsin muita keinoja.
Terve ylpeys on itsen suojelua.
Sinä et jostain syystä osaa tuntea tervettä ylpeyttä.
Et voi muuttaa narsistia. Voit muuttaa vain itseäsi.
Mutta jos tykkäät hänestä ja tilanteestasi, niin mitäpä siitä sitten. Antaa olla.
Ihan vain neuvoksi. Älä suotta nimittele narsistiksi minua.
Olen kirjoittanut täällä palstalla pitkään ja voit lukea tarinani jos kiinnostaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/11374468/narsistista-eroon
Terve ylpeys ei sulje ketään ihmistä ulos...
Pitipä ny hieman pohtia tuotakin esiin otettua teemaa, mitä/minkälaista mahtaa olla "terve ylpeys" varsinkin kun ylpeys luetaan kuuluvaksi niihin kuolemansynteihin, että sen vuoksi monet varmaan piilottavat kynttilänsä (oman ylpeytensä) vakan alle...
Itsekin tiedän olevani ylpeä, olen ollut aina, joskus liikaakin, mikä on johtanut siihen kulissien ylläpitoon, johonkin "hampaat irvessä vaikka läpi harmaan kiven" tyyppiseen ajatteluun, ja estänyt näkemistä saati tunnustamista että olisin avun tarpeessa...
Nykyään uskon, että tuo mainittu ylpeyteni on ottanut aimo askeleen ns. terveempään suuntaan
Itseäni viisaampienkin ajatuksia sitte tapani mukaan googlettelin ja löysin tämmösen, josta kopioitu pätkä, josta voi löytää myös ed. kirjoittajan ajatuksen, ettei terve ylpeys sulje ketään ihmistä ulos
"Hän on se joka asuu vakauden saarella myrskyisessä maailmassa, se joka sekä häpeää että kehottaa muita häpeämään vain hitaasti, harkiten, perustellen. Terveesti ylpeä ei ole se turhantärkeä ihminen joka ei osaa nöyrtyä tai pyytää anteeksi jos siihen on syytä. Päinvastoin: se jolla on omanarvontunto tietää, ettei maailma lopu virheisiin tai niiden tunnustamiseen vaan päinvastoin menee askeleen eteenpäin. Tämä on taas yksi tapa sanoa, ettei terveesti ylpeän ihmisen omanarvontunne riipu myöskään ”kasvojen” tai silkoisen kulissin varassa. Luulen, että tarvitaan annos omanarvontuntoa ennen kuin voi olla itselleen armollinen, toinen itsellisyyttä jotta voisi tietää sen ettei muiden armottomuus oman epätäydellisyytensä tunnistavia ja tunnustavia kohtaan ole oma vaan niiden muiden häpeä."
http://filosofianpuutarha.blogspot.fi/2011/11/kadotettu-hyve.html
Aika hyvä kirjoitus tuossa linkissäsi. Olen matkannut tuota tervettä ylpeyttä kohti jotain 10 vuotta ja vasta parina viime vuotena olen saanut aikaan tulosta.
En ole enää sylkykuppi, enkä pelkää, vaikka kauheassa kusessa olenkin exäni juttuihin joskus suostuneena. Osaan ja uskallan jo pitää kiinni rajoista, joita olen itselleni miettinyt. Miettinyt, koska olen koko elämäni ajan ollut reppana omanarvontunnoton. Sopiva uhri ihan kenelle vain, koska en ollut muuta kokenutkaan koskaan, kuin sairasta menoa lapsuudesta alkaen.
Jo se, että uskaltaa omassa kodissaan ihan vapaasti hengittää, elää niinkuin hyvälle ja omalle tuntuu, on työn takana. Vielä isompi työ on oppia torjumaan, ettei uusia narskuja tai psykopaatteja pääse iholle, kun luultavasti olen vielä heikoilla vesillä.
Terve ylpeys on minun kohdalla edelleen ylimitoitetusti ilmaistu. Mutta sitä kohti.
Niin missä tuossa sanotaan, ettei terve ylpeys sulje ketään sellaista ulos, joka tekee kaikkensa tuhotakseen toisen elämää/elämän?
"Niin missä tuossa sanotaan, ettei terve ylpeys sulje ketään sellaista ulos, joka tekee kaikkensa tuhotakseen toisen elämää/elämän?"
No mielestäni se tulee esiin tuossa kohdassa
"Luulen, että tarvitaan annos omanarvontuntoa ennen kuin voi olla itselleen armollinen,toinen itsellisyyttä jotta voisi tietää sen ettei muiden armottomuus oman epätäydellisyytensä tunnistavia ja tunnustavia kohtaan ole oma vaan niiden muiden häpeä."
Mitenkö tuota sitten avaisi, ajattelen sen tarkoittavan jotain sellaista, että kun ymmärtää itseään ja hyväksyy oman epätäydellisyytensä ja sitä kauttaa oppii olemaan armollinen itselleen vajavuuksistaan huolimatta niin samalla oppii ymmärtämään myös sitä toista osapuolta ts. jos joku on kovin armoton toista kohtaan niin omia heikkouksiaan ja pelkojaan siinä vaan peittelee ts. omaa häpeäänsä yrittää siirtää toisen kannettavaksi...
Kyse ei nyt ole siitä , etteikö sitä "tuhoojaa" voisi heivata ns. konkreettisesti ulos omasta elämästään vaan juurkin jotain tuollaista kuten tuo toinen kirjoitti ettei suostu olemaan enää sylkykuppi vaan oppii pitämään omista rajoistaan kiinni ilman että alkaa kyseenalaistamaan sen toisen ihmisen oikeuden olla olemassa ja elää omaa elämäänsä...
" Hän saattaa puhua vain heistä...eli eikö nänä titteliystävät ole heikon itsetunnon jatkeita. Rasittavaa ja vituttavaa kuunnella aina."
"Mitä tuollaiselle häiriöiselle alkkikselle pitäisi vastata, ei jaksaisi kuunnella tuollaisen häiriöisen kertomusta kavereistaan, jotka ovat toinen toistaan hienompia.
Henkilöllä itsellään ei ole kovin kummaa titteliä, ei käy töissä ja juo kuin pesusieni.
Onko näillä alkkiksilla epävakaa vai mikä häiriö yleisemmin."
"et näköjään tunne pershäröisiä, ne tunkee tai kutsuu itse itsensä ei niiden seuraan tarvitse liittyä vaan hän liittyy minun seuraani. Ne tulee kutsumatta ja ne liittyy pyytämättä. Ne eivät usko jos niille sanotaan, pitääkö lyödä? Ei, sitä en tekisi. Pitää olla joku muu keino."
" Myöhemmin alkoholisoitunut. Ja mistä niistä tietää kuinka kiikunkaakun niiden elämä on ja jos niille sanoo pahasti menee vaikka ja tappaa itsensä...olen kuitenkin empaattinen." -Lainauksia aiemmista kommenteista.
Tässä aloittajan (luulisin) kuvauksia ja kysymyksiä.
Luultavasti hän epärealisitisesti kuvittelee, että narsistille voi tehdä jonkin virpomista muistuttavan taian ja hän jättää rauhaan.
Olen vain sitä mieltä, että narsistilla on kantapaikkansa ja piirinsä, eikä narsisti luovuta tekniikastaan ja lapsuudesta asti mukana keikkuneista lähteistään. On epärealistista kuvitella, että narsisti ei änkeäisi ja tunkeaisi joka paikkaan, mihin on tunkeutua päättänyt. Se tulee ennemmin tai myöhemmin tavalla tai toisella.
Itse olen päätynyt lukossa pysyvään oveen, kiinni pysyvään puhelimeen ja narsistin kaikki pesät kaukaa kiertävään elämään.
Suosittelen edelleen muillekin.
Narsistin pitäminen povellaan on erittäin myrkyllisen käärmeen pitämistä povellaan.
Älä aloittaja pelkää, ei se sinun takiasi itsemurhaa tee. Mutta kostaa se voi, jos jotenkin pahasti sitä moukaroit.
Narsisti ei tunne empatiaa, ei sinua eikä ketään muutakaan kohtaan.
Terve ylpeys voi olla sellaista että jos joku sitten pyytää oikeasti apua sinulta, vedätkin oven kiinni hänen nenänsä edestä ja sanot että minuahan ei komennella!
Siis todella, uskotteko että ihminen olisi niin itsensä hallitseva että hän voisi säädellä vaikka ylpeytensä määrää ja astetta. Ei se niin ole, vaan kun meitä joku loukkaa tai häiriköi ja tekaisemme ylpeydestä suojamuurin, seuraava viaton henkilö lyökin päänsä siihen muuriin.
Se on heilahtelua laidasta laitaan ei mitään kontrolloitua säätämistä.
Tosiasiassa lyön oveni kiinni luultavasti miljoonien ihmisten nenän edestä, jotka olisivat valmiit kynimään minut ja elinehtoni. Joka muuta väittää itestään, taitaapi valehdella, tai ei muuten vain ole oivaltanut.
Vedän oveni kiinni myös monen sellaisen edestä, jotka olisivat valmiita pyytämään pienempää vippiä. En ole pankki enkkä mikään muukaan rahalaitos. Itse käytän pankkia, jos satun tarvitsemaan jotain.
Ystäviä autan ja tuen, mutta en rahallisesti. Samoin satunnaisia kyselijöitä opastan vaikka kadulla. En ole ylpeä paska, mutta minulla on tietyt rajat.
Täydellistä ei kykene kuin esittämään korkeintaan. Enkä ole koskaan pitänyt tavoitteena tulla minkään jeesuksen kaltaiseksi.
Tavoitteeni on enemminkin olla mahdollinen ihminen. Tavoittelen omaa onneani ja toteutuakseen se vaatii minulta tiettyä mahdollista nöyryyttä, jota nöyryyttä tunnen ja osoitan esim. ystävieni vaikeuksien edessä. Tuntemattomia tapaan vähemmän, luonnollisesti.
"Terve ylpeys voi olla sellaista että jos joku sitten pyytää oikeasti apua sinulta, vedätkin oven kiinni hänen nenänsä edestä ja sanot että minuahan ei komennella! "
Hieman vaikeasti ymmärrettävä oli ny mun mielestä tämä kohta. En ymmärrä miten sen, että joku pyytää apua voidaan sen jolta apua haetaan näkökulmasta tulkita pyrkimykseski kommennella toista.
Ennemminkin voisin avun hakijan voivan tulkita auttajan ajatukset/yritykset auttaa komenteluksi jos hän ei pidä niistä, ei ole omalta osaltaan valmis toimimaan siten, kun toinen ehdottaa...
Mitä tulee tuohon
"Siis todella, uskotteko että ihminen olisi niin itsensä hallitseva että hän voisi säädellä vaikka ylpeytensä määrää ja astetta."
Ihminen kykenee hyvinkin hallitsemaan niin ajatuksiaan, tunteitaan kuin käyttätymistään ja mainitsemiesi äärilaitojen väliin mahtuu suuri harmaa, suht neutraali alue, jossa tunteita tulee ja menee, ilman että ne aiheuttavat sen suurempia reaktoita. Kaikkien (tunne)elämä ei ole sellaista ylös/alas vuoristorataa, äärilaidasta toiseen menemistä
Vielä mitä tulee tuohon mainitsemaasi avun hakemiseen liittyvään esimerkkiisi , niin ylpeälle se juurkin on usein vaikeaa myöntää olevansa avun tarpeessa, saati lähteä hakemaan sitä, kun hän harvoin näkee itsessään mitään virheitä...
Mutta vinha perä toki on tuossa ajatuksessa, että joskus se oma paha olo saattaa purkautua viattomaan sivulliseen. Klassinen esimerkki, pomo veetuilee töissä, mies tulee kotiin, haukkuu vaimonsa kun ruoka ei ole valmista, vaimo räjähtää melskaavalle lapselle, lapsi potkaisee vihoissaan kissaa...
ei ole lainkaan vaikeata ymmärtää ettei avunpyytäjä aina anele polvillaan apua jos sinulla on sellainen käsitys asiasta. Ja avunpyyntö ei aina ole sellainen että pyytäjä sanoo oln pulassa ja tarvitsen apua...
#hminen kykenee hyvinkin hallitsemaan niin ajatuksiaan, tunteitaan kuin käyttätymistään ja mainitsemiesi äärilaitojen väliin mahtuu suuri harmaa, suht neutraali alue, jossa tunteita tulee ja menee, ilman että ne aiheuttavat sen suurempia reaktoita.#
Jos kykenee, ne eivät ole aitoja tunteita, jos todella tunnet aidosti jotain, sille et voi itse mitään...tämä juuri narsistinkin saa tekemään, koska hän ei voi sille mitään...hän tuntee itsensä pohjimmiltaan huonoksi ja pakenee.
"Ei se niin ole, vaan kun meitä joku loukkaa tai häiriköi ja tekaisemme ylpeydestä suojamuurin, seuraava viaton henkilö lyökin päänsä siihen muuriin."
Juuri tuostakin syystä on hyvä pysytellä tasaisen kriittisen terveen ylpeänä. Silloin on oppinut elämään ympäröivän elämän kanssa sillätavoin sopusoinnussa, että yllättävätkään käänteet eivät kaada elämän venosta aiheuttamalla hätiköityjä käännöksiä.
"Jos kykenee, ne eivät ole aitoja tunteita, jos todella tunnet aidosti jotain, sille et voi itse mitään"
Edelleen olen sitä mieltä, että
,#hminen kykenee hyvinkin hallitsemaan niin ajatuksiaan, tunteitaan kuin käyttätymistään ja mainitsemiesi äärilaitojen väliin mahtuu suuri harmaa, suht neutraali alue, jossa tunteita tulee ja menee, ilman että ne aiheuttavat sen suurempia reaktoita.#
tässä aiheeta linkki, mitä tarkoitan ja hakusanoilla tunteiden hallinta löydät asiasta tietoa lisää, mitä nyt tarkoitan
http://www.edu.fi/tunteesta_tunteeseen/tunteita_voi_saadella
Tuota avunpyyntö kuviotasi en ny oikein ymmärrä, miksi kukaan pyytää apua jos kerran ei sellaista tarvitse.
Jospa hän tarkoittaa, että sitä kuvittelee saavansa tietyn määrän apua ikäänkuin automatic, ennen kuin on suorastaan missään pulassa. Eli tietty määrä apua kuuluu kuvastoon, kalustoon jne.
No mites sinä selität sen että olet rakastunut joskus narsistiin etkö voinut silloin säädellä tunteesi paloa ja sammuttaa kaikki tunteet? Kyllä 'aidot' mikä nyt katsotaan aidoksi, tunteet saavat kehossakin muutoksia aikaan eikä niitä voida hallita. Samoin lievemmät tunteet saavat aikaan muutoksia mutta niitä ei niin selvästi vain huomaa.
Narsistilla on ylpeyttä mutta se ei ole tervettä, siitä piirteestä huomaa ensimmäisenä millä tunnistaa narsistin. Toinen piirre on käänteinen ajatusmaailma, tätä on myös kovilla rikolisilla havaittu.
Käänteinen ajatusmaailma? Tarkoitatko yhteiskunnan vastainen? Asosiaalinen? Yhteiskunnanvastaisuus on yksi narsismin piirteistä.
Olen 100% varma kun aina uusi narsisti tulee eteesi et tunnista häntä vaikka olisit ollut narsisitn kanssa. Jos kuitenkin tapahtuu niin että olet tunnistavasi narsistin, se jää aina kuitenkin todistamatta oliko hän todella...
Voiko olla että narsisti on esim. minun kauneudestani niin lumoutunut, että näyttää änkältä. Sitten haluaa niin kovin minun kanssa tekemisiin, että sanoo olevansa kaikesta samaa mieltä minun kanssani. Ei siitä mitään irti saa ennenkuin on liian myöhäistä...
Sekavaksi tilanteen tekee se että kaikki miehet käyttäytyvät noin.
Taidat olla nuori henkilö. Minulla on erittäin vähän kokemusta miehistä, mutta tuon minäkin tiedän, että tuo on tavanomainen tapa, kun halutaan lähinnä vain seksisuhdetta tai muuta hyötyä. Eikä tarvitse miehen edes olla narsisti.
Itsekin ihmettelin koko nuoruuden tuota miesten käytöstä, eikä sellaista kohdatakseen edes tarvitse olla suunnattoman kaunis.
Riittää jos näyttää viattomalle ja nuorella
ei huono vastaus, Narsku kääntää kaiken ylös alas itselle parhain päin, niin sanottu kotiinpäin pelaaja. Kyllä narskun tunnistaa mutta kaikki vittumaiset ihmiset eivät ole narsisteja.
Narskunainen pelaa miehet itselle vaikka narskunainen ja uhrimies olisivat naimisissa tullaan vaikka raskaaksi jos ei muuten saada miestä pois toiselta naiselta = yksi kovimmista narskukateudesta.