Kerätäämpä tähän kaikki perustelut pakkoruotsille.
1. Pakkoruotsi on ruotsinkielisten synonyymi surueliitin arvon kohotukseen. Eli jos et osaa rantaruotsia, niin olet sitä köyhää fennopohjasakkaa tai fennonousukas jos onkin vähän rahaa ja omaisuutta.
2. Pakkoruotsi antaa oikeutuksen katsella valtion virkamiehiä nenää pitkin, jos he eivät osaa rantaruotsia. On niin mukava katsella kun palveluhenkilö kiemurtelee ja koittaa ottaa selvää minun murteestani.
3. Pakkoruotsi antaa tunteen, että ollaan vielä Ruotsin vallan alla. Silloin pystyi ajamaan fennon pois torpasta ja raiskaamaan kauniin fennoneidon ilman seuraamuksia (jos sai tehtyä sen salaa vaimolta).
4. Pakkoruotsi pitää fennon kielitaidottomana. Kun laittaa pakosti opettelemaan ruotsinkieltä, niin sitten ei oikein maistu muutkaan kielet, edes vapaaehtoisesti.
Jatkakaa tästä. Katsotaan montako puoltoa saadaan. Tuossa on jo enemmän kuin mitä Pikku-Calle sai puoltoja pakkoruotsin poistosta.
1. Pakkoruotsi on ruotsinkielisten synonyymi surueliitin arvon kohotukseen. Eli jos et osaa rantaruotsia, niin olet sitä köyhää fennopohjasakkaa tai fennonousukas jos onkin vähän rahaa ja omaisuutta.
2. Pakkoruotsi antaa oikeutuksen katsella valtion virkamiehiä nenää pitkin, jos he eivät osaa rantaruotsia. On niin mukava katsella kun palveluhenkilö kiemurtelee ja koittaa ottaa selvää minun murteestani.
3. Pakkoruotsi antaa tunteen, että ollaan vielä Ruotsin vallan alla. Silloin pystyi ajamaan fennon pois torpasta ja raiskaamaan kauniin fennoneidon ilman seuraamuksia (jos sai tehtyä sen salaa vaimolta).
4. Pakkoruotsi pitää fennon kielitaidottomana. Kun laittaa pakosti opettelemaan ruotsinkieltä, niin sitten ei oikein maistu muutkaan kielet, edes vapaaehtoisesti.
Jatkakaa tästä. Katsotaan montako puoltoa saadaan. Tuossa on jo enemmän kuin mitä Pikku-Calle sai puoltoja pakkoruotsin poistosta.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Pakkoruotsitus ja KOKO keinotekoinen kaksikielisyytemme on räätälöity tuottamaan etuiluasema suruille ja varsinkin heidän eliitilleen.
"KOKO keinotekoinen kaksikielisyytemme"
Kaksikielisyytemme ei tarkoita mitään muuta kuin ettöä sinulla ja minulla tulisi periaatteessa olla tasavertaiset oikeudet ja velvollisuudet. Se on osittain keinotekoista koska se toteutuu usein heikosti. Sinun "tasavertaisuutesi" on käytännössä huomattavasti parempi kuin minun.
"etuiluasema suruille"
On täysin järjenvastaista väittää että vähemmistölle syntyisi etuja enemmistöön nähden. Toiseen suuntaan sen sijaan erot ovat täysin ilmeiset. Tämä koskee tietysti yleisemminkin enemmistö-vähemmistö asetelmia (esim. oikeakätiset ja vasenkätiset, ottaaksemme ideologisesti vähemmän kuuman perunan esimerkiksi)
Tasavertaisuuspykälät perustuslaissa eivät tietenkään takaa että tämä köytännössä onnistuisi. Se vain tarkoittaa että lainsäädännössä on PYRITTÄVÄ siihen.
Kommenttisi KOKO valheellisuus tule esiin siinä, että puhut vähemmistöstä YKSIKÖSSÄ!?
"4. Pakkoruotsi pitää fennon kielitaidottomana. Kun laittaa pakosti opettelemaan ruotsinkieltä, niin sitten ei oikein maistu muutkaan kielet, edes vapaaehtoisesti. "
Se, ettei koulu maita, ei ole koulun ongelma. Koulu voi tiettyyn pisteeseen asti tukea myös heikkoa oppilasta, mutta koululaitosta ei ole suunniteltu niitä varten, jolla on ym. asenne koulunkäyntiin ja vieraisiin kieliin.
Kouluillamme on kaksi tarkoitusta. Opettaa hyödylliusiöä aineite sekä ylläpitää yleissivistystä
Yleissivistys
1) Ruotsinkieli kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen maamme ensimmäisenä virallisena kielenä (nykyään se siis on toinen kahdesta)
Hyöty
2) Ruotsinkieli on suomenkielisille keskimäärin toiseksi tärkein opittava kieli englannin jälkeen
3) Ruotsinkieli on sukua monelle tärkeälle kielelle ja tehostaa siin muidenkin kielten oppimista (jopa vironkielen, jossa on paljon lainasanoja ruotsista ja saksasta)
4) Nykyisessä systeemissä ruotsinkieltaito on edelleen välttämättömyys niin korkeakoluopinnoissa kuin monessa virkatehtävässä. Vaikka järjestelmä on aikansa elännyt niin se on edelleen vallitseva, eikä ole mitään takeita että se muuttuisi lähiaikoina.
4) Valinnaisuus on kouluissa aina kalliimpaa kuin pakollisuus
Siinäpä tärkeimmät perustelut pakollisuudelle.
En ota kantaa siihen painavatko nämä enemmän kuin perustelut pakollisuutta vastaan, mutta ainakin on täysin selvää että hokema siitä ettei perusteluja ole on täysin lapsellinen. Se ei koskaan johda aitoon keskusteluun ja perustelujen punnitsemiseen toisiaan vastaan. Se johtaa vaan kasvavaan vihaan. Ja se kai se perimmäinen pointti tässä monelle on.
1) Ruotsinkieli kuuluu suomalaiseen yleissivistykseen maamme ensimmäisenä virallisena kielenä (nykyään se siis on toinen kahdesta)
Kaikissa Euroopan maissa voisi väittää myös latinan kuuluvan yleissivistykseen, siltikään pakkolatinaa ei ole missään maassa.
2) Ruotsinkieli on suomenkielisille keskimäärin toiseksi tärkein opittava kieli englannin jälkeen
Asia on näin vain siksi että ruotsista on keinotekoisesti tehty tärkeämpi kieli kuin sen kokonsa puolesta pitäisi olla.
3) Ruotsinkieli on sukua monelle tärkeälle kielelle ja tehostaa siin muidenkin kielten oppimista (jopa vironkielen, jossa on paljon lainasanoja ruotsista ja saksasta)
Myös englanti on samaa sukua mutta en ole juurikaan hyötyä nähnyt muiden kielien opiskelussaa.
4) Valinnaisuus on kouluissa aina kalliimpaa kuin pakollisuus
Pakollisia kieliä tulisi edelleenkin olla kaksi vaikka ruotsi olisikin vapaaehtoinen.
Latina ei ole "elävä" puhuttu kieli (muualla kuin Vatikaanissa) kuten ruotsi, siksi näitä kahta kieltä ei voi verrata toisiinsa.
Et ole nähnyt hyötyä englannista muiden kielten opiskelussa - montaakohan vierasta kieltä olet opiskellut?
Esim. ruotsi tukee saksan oppimista ja päinvastoin. Mulla on saksankielinen tuttu, joka asui ensin Tukholmassa ja muutti vasta sitten Suomeen. Sanoi ruotsin oppimisen olleen helppoa verrattuna suomen oppimiseen.
Ja esim. ranskan ja englannin sanasto on hyvin samankaltanen, kielet ovat lainanneet sanoja puolin ja toisin vuosisatojen ajan. Esimerkkejä riittää.
"Kaikissa Euroopan maissa voisi väittää myös latinan kuuluvan yleissivistykseen, siltikään pakkolatinaa ei ole missään maassa."
Niin voisi. Mutta kai sitten ollaan päädytty siihen että latinan pakollisuudelle on puoltavien perustelujen summa on pienempi kuin vastastavien. Mutta tuo ON aito perustelu puolesta. Mitään ei siis ole kumottu.
"Asia on näin vain siksi että ruotsista on keinotekoisesti tehty tärkeämpi kieli kuin sen kokonsa puolesta pitäisi olla."
Tuo saattaisi olle totta n.k. virkamieskaksikielisyyden" suhteen. Nyt puhun siis aidon taidon hyödyistä (liikeelämässä, kulttuurissa, kanssakäymisestä täekiemmän kumppanimme kanssa, kotimaisesta tarpeesta, ym.)
"Myös englanti on samaa sukua mutta en ole juurikaan hyötyä nähnyt muiden kielien opiskelussaa."
Myös englantia oppii nopeammin jos opiskelee ruotsia, ja toisaalta ruotsia jos opiskelee englantia. Täysin validi perustelu siis edelleen.
"Pakollisia kieliä tulisi edelleenkin olla kaksi vaikka ruotsi olisikin vapaaehtoinen."
Tuo sattaisi olla yksi malli, mutta ei se tietenkään kumoa varsinaista perustelua. Pikemminkin olisi suotavaa että sinä keskittyisit tuon mallin esilletuomiseen sensijaan että keskityt yhden kielen marginalisoimiseen. Valinnaisuus, koski se sitten mitä aineita tahansa on kallimpaa kuin pakollisuuteen nojaava nippu kuoluaineita.
Eli ollaan lähtöruudussa. On järjen laiskuuttaa väittää etteikö jollekin aisanlaidalle tai ehdodotukselle olisi perusteluja. Jopa Halla-ahon maahanmuuttopolitiikalle löytyy perusteluja. Ne vain oli paljon heikommat kuin muissa malleissa.
"4) Valinnaisuus on kouluissa aina kalliimpaa kuin pakollisuus
Pakollisia kieliä tulisi edelleenkin olla kaksi vaikka ruotsi olisikin vapaaehtoinen."
Tästä olen samaa mieltä. Ruotsin kieli vain vie koko Suomelta niin paljon ylimääräisiä resursseja oppimisella ja ylläpidolla, että toinen pakollinen kieli tulisi olla ehdottomasti Englanti.
Tärkein peruste on se että pakkoruotsi on kuin uskonto, siihen joko uskoo tai ei. Järjellä perusteltavia syitä ei ole.
"Tärkein peruste on se että pakkoruotsi on kuin uskonto, siihen joko uskoo tai ei. "
Juuri TUO siis EI ole perustelu. Mutta se saattaa olla selitys.
"Järjellä perusteltavia syitä ei ole."
Naurettava julistus! Tottakai niitä on. Kuten on vastaankin. Ratkaisua haetaan aina niputtamalla kaikki yhteen ja sitten punitsemalla kummassa vaakakupissa on enemmän.
Tämä taas edellyttää että joku vaivautuisi pohtimaan perusteluja valinnaisuuden puolesta. Tätä harvemmin näkee ja jos erikseen kysyy niin vastaus on ylimalkainen julistus tyyliin "maamme kielivarannon kasvattaminen". Ja sitten palataan heti takaisin panettelemaan.
Ei taida vallinaisuus kiehtoa ketään - sen sijaan vähemmistön panettelu kiehtoo kummasti.
"5) Koulu aineeksi tehty tönkköruotsi on tänäpäivänä ONGELMAJÄTETTÄ."
Jos näin olisi niin silloin suomenkieli on ongelmajätettä. Ja sitähän se totisesti EI ole!
Suomessa opetettava ruotsinkielen murre ("muumiruotsi") on suomenkielinen murre. Riikinruotsi olisi suomenkieliselle paljon vaikeampi oppia, koska fonetiikka eroaa niin valtavasti suomenkielestä (ja suomenruotsista). Ja ero vain kasvaa mitä enemmän riikinruotsi puuroutuu svengelskaksi. Selkeät vokaalit ja konsonantit loistavt poissaolollaan nykyruotsinkielestä. Ja juuri nämä ovat täysin olennaisia suomekielessä (ja suomeruotsissa). Vanhojen leffojen ja levyjen Tukholmanmurre on paljon lähempänä suomenruotsia kuin nykyruotsia.
Pakko ruotsi on ihquu. Mä sain mun poikkiksen Börjen kiikkii sillei ku sanoin sille hej björn, ska du haj mej. Nyt ollaan seukattu börjen kaa jo en åre.
Jep. Ja Börjekin oppii suomea.
Win-win.
"Kerätäämpä tähän kaikki perustelut pakkoruotsille. "
Eihän noista yksikään ole edes perustelu. Saatikka sitten looginen perustelu jonkun puolesta tai jotakin vastaan.
Tuohan on vain lapsellista kiukuttelua. Yrittäsitte edes. Tää on tylsää, kun teistä ei ole vastustajiksi debatissa.
Pakkoruotsille ei todellakaan ole päteviä perusteluja.
Pakkoruotsia opiskellaan koko yläasteen ajan, siis kolme vuotta. Se jatkuu lukiossa kolme vuotta ja vielä kaikissa korkeammissa oppilaitoksissa. Vasta 8. luokalla on mahdollista tehdä valintoja tarjolla olevista kielistä kolmantena vieraana kielenään. Valinnan mahdollisuu pitää järjestää jo 7. luokalla toisesta tarjolla olevasta vieraasta kielestä. Kun se toteutuu, meillä on pakkoruotsin osaajien sijasta kylliksi kaikkien tarjolla olevien kielten osaajia, ruotsinkin. Se ei vaan sovi pakkoruotsia kannattaville RKP:kellokkaille ja svekomielisille fennoille ja svekomielisille neffeille.
Entistä selvemmältä näyttää, että kieltenopetus tuottaa toivottuja tuloksia vain vaihtamalla pienen kielen, ruotsin pakollisuus kaikkien tarjolla olevien kielten valinnaisuuteen, vaikka englanninkin. Useimmat joka tapauksessa valitsevat englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen sen laajan käytettävyyden vuoksi.
Tuota ajatellen pakkoruotsi näyttäytyy entistä selvemmin summattomana ajan, rahan ja henkisen energian haaskauksena.
Pakkoruotsi alkaa ensi vuodesta jo kuudennelta, koska RKP halusi niin ja sai kaiken haluamansa edelliseltä hallitukselta.
Tämä varhaistus oli tärkeä, koska nyt jokaisessa alakoulussa on oltava pätevä ruotsinopettaja. Luokanopettajien koulutukseen ruotsinopettajiksi on valtiolla budjetoitu lisäresursseja. Kaikkien luokanopettajien koulutukseen tulee mahdollisuus erikoistua ruotsiin. Näin on pidetty huolta, ettei useimmilla alakouluilla ole edes resursseja tarjota muuta kuin ruotsia.
Suuntaus on oikea, oli kieli mikä hyvänsä. Lapsen kielten oppimiskykyä ja motivaatiota on hyödynnettävä aikaisessa vaiheessa. 7:nnellä alkava toinen kieli on liian myöhään.
Turha tulla väittämään mustaa valkoiseksi näiden perusteluiden jälkeen.
Lisää perusteluja:
6. Jos saa johonkin fennoon menemään rantaruotsin alkeet, niin hän on heti parempi ihminen ja alkaa sortamaan kielitaidottomia fennoja. Ehkä jopa alkaa äänestämään RKP:ta.