Voiko olla totta, että ainoastaan ruotsin opiskelu menee hukkaan?
Montako oppiainetta menee fennolta hukkaan
Hukkaputkiko
2269
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Lukiolaislikalla pätkii kirjoittelun perusteella ainakin matematiikka, ruotsin kieli, suomenkieli, historia, suurusluokkien hahmotus, yhteiskuntaoppi ja uskonto. Jos numeroita vielä jaettaisiin käytöksestä ja tarkkaavaisuudesta, lukiolaislikka voisi olla ensimmäinen joka jää niistä luokalle.
Toisaalta, se käy varmasti sitä mielikuvituslukiotaan jossain itäsuomessa, joten kukaan ei huomaa mitään poikkeavaa. Aika paljon jää kouluaineita vajaaksi.
Ajatella, millainen priimus tyyppi olisi, jos ei tarvitsisi lukea ruotsia lukiossa! Pakollisen lukioruotsin takia lukiolaislikalla menevät kaikki opinnot aivan penkin alle! Pois lukion pakkoruotsi!
Kerropa rehellisesti oletko ruotsinkielinen vai suomenkielinen suomalainen?
Ei luulisi olevan julkihomolle mikään ylivoimainen paljastus?
Nimittäin suomalaisuuden halveksunta perustuu täysin eri lähtökohtiin kielisyydestä riippuen.
Toki olen tietoinen, että vastaukseesi ei ole luottamista....
Tuon käsityksen nettfennojen kirjoituksista usein saa eli että pakkoruotsin opiskelu imee energian kaikelta muultakin opiskelulta.
Nettifennojen lapsilla täytyy tietenkin olla hyviä selityksiä.
Ihme sinänsä, että kaikki muut kouluaineet ovat hyväksyttyjä ja tervetulleita.
Satavarma, että fennolta menee koko koulunkäynti hukkaan. Ei minkäänlaista sivistystä. Näkeehän sen tällä keskustelupalstallakin
Koulutus Suomessa
Esiaste
– Varhaiskasvatus
Perusaste
– Peruskoulu
Toinen aste eli keskiaste
– Lukio
– Ammattikoulutus
– Ammatillinen aikuiskoulutus
– Kaksoistutkinto
Korkea-aste
– Ammattikorkeakoulu
– Yliopisto
Koulutus Suomessa koostuu yleissivistävästä ja ammatillisesta koulutuksesta sekä korkeakoulutuksesta, joita täydentävät aikuiskoulutus ja vapaa sivistystyö. Koulutusjärjestelmän runkona on kaikille pakollinen ja ilmainen yhdeksänvuotinen peruskoulu. Peruskoulun jälkeisissä opinnoissa voi valita ammatillisen oppilaitoksen tai lukion, joka johtaa korkeakouluihin, joko yliopistoon tai ammattikorkeakouluun.
Suomalaiset ovat hyvin koulutettua kansaa, noin 70 prosenttia on opiskellut peruskoulua pitemmälle ja suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Suomi on menestynyt perusopetuksen tasoa mittaavissa vertailuissa hyvin.
Koulutusjärjestelmässämme on ainoastaan yksi vika ja se on pakollinen ruotsin kieli. Pakollisuus raunioittaa koko koulutusjärjestelmämme. Itseasiassa vuodesta 2008 lähten koettu lama on kokonaan lähtöisin ruotsin pakollisuudesta.
Koulutusjärjestelmässämme on ainoastaan yksi vika ja se on pakollinen ruotsin kieli. Pakollisuus raunioittaa koko koulutusjärjestelmämme. Itseasiassa vuodesta 2008 lähten koettu lama on kokonaan lähtöisin ruotsin pakollisuudesta.
Oho, taisi olla nefennon täydellinen tunnustus tuossa.
Jätit sitten koulut kesken?
"Koulutusjärjestelmässämme on ainoastaan yksi vika ja se on pakollinen ruotsin kieli. Pakollisuus raunioittaa koko koulutusjärjestelmämme. Itseasiassa vuodesta 2008 lähten koettu lama on kokonaan lähtöisin ruotsin pakollisuudesta."
Tuohon ei kykene edes taloustieteiden nobelisti. Fennuli pyyhkii faktoillaan pöydän kerralla puhtaaksi taloustieteiden noviiseista ja heittä hatullisen tuoretta ja höyryävää faktaa kaikkien ihasteltavaksi. Tuohon ei moni kykene. Joseph Stigliz, Paul Krugman ja yli 40 muuta Nobelin talouspalkinnon voittajaa ovat kohdanneet parempansa: Fennulin
Paljonko muuten sitä koko Suomea raunioittavaa ruotsinkieltä pitää lukea esim. lukiossa jos on suomenkielisessä lukiossa?
Todellakin ja miten suomalaisten kielitaidot ovat tutkimusten mukaan huippua maailmalla. Fennolandian tekniikan ja talouden taidot näyttävät sitävastoin heikoilta. Fennonuoret haluavat pysyä mukavuusalueilla ja sairaanhoito ja yleensä sosiaalityö kiinnostaa enemmän kuin hyväpalkkaiset insinöörityöt tai vientityöt.
Persujen puoluejohto tietää nyt tämän eikä aja koko pakkoruotsiasiaa. Se ei ole hallitusohjelmassa eikä varmasti seuraavien vaalienkaan jälkeen.
Pidän monista kielistä, ruotsista myös. Rehellisyyden nimissä kyllä todettava, että yli 20 v töitä takana julkisella alalla ja yhden(1)kerran olen ruotsia tarvinnut, Tampereella. Keski- ja Itä-Suomessa en ole töissä törmännyt yhtäkään kertaa ruotsinkieliseen törmännyt - paitsi siviilissä muutamiin ruotsinkielisiin, jotka tunsin jo Helsingissä ja jotka ouhuvat suomenkielusille aina suomea. Helsingissä, Ruotsissa ja maailmalla ruotsinkieliset vaihtavat heti tervehdyksestä suomeen tai englantiin. Eli mitä hyötyä minulle ollut ruotsin laudaturista? Entä niillä, enemmistöllä, jotka eivät ruotsia osaa eivätkä sitä vapaaehtoisesti olisi ottaneet? Minulle ruotsi, saksa ja ranska ovat edelleen ilo, mm.nettilehdet.Mitt yhtä mielellään, tai enemmänkin, haluaisin ehkä osata venäjää. Se on kielitaidottomille paljon suljetumpi maa kuin mikään länsieurooppalainen.
Henkilökohtaisilla kokemuksilla ei ole ratkaisevaa asemaa valtakunnan koulutuskysymyksissä. Tapaako siellä ranskankielisiä ja englanninkielisiä jatkuvasti mutta leikki sikseen. Suomessa tarvitaan kuitenkin ruotsinkieltä varsin runsaasti ja monipuolisesti.
Onko ruotsin opetus pakollista vai ei, on ratkaistavissa mutta ei ratkaisun merkitys suuntaan tai toiseen ole koulutus kokonaisuuden kannalta merkittävää.
No nettifennollekin ruotsin opiskelu on lähes yhdentekevää pakollisuus/ vapaaehtoisuus mielessä. Nettifennoille sana pakkoruotsi on työkalu käsitellä suru-fantasioitaan kateuden ja ihailun näkövinkkelistä. Eihän todellisuudessa nettifennoilla ole minkäänlaista kykyä tai roolia koulutusasioissa.
Kysyn vaan: Miksi tuhlata kalliita voimavaroja niiden opettamiseen, jotka eivät halua opiskella eivätkä asenteensa vuoksi suostu puhumaan ruotsia? Eikö olisi paljon parempi keskittää opetusresurssin niihin, jotka ovat motivoituneita oppimaan?
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta – Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä", sanoo Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander.
Pakollista kouluruotsia vastustava kansalaisaloite herättää odotuksia perusteellisesta keskustelusta korkeimmalla poliittisella tasolla.
Kansalaisaloite on perussuomalaisten nuorten keräämällä 1 200 allekirjoituksen listalla ylittänyt 50 000 allekirjoittajan rajan ja päätyy siten eduskunnan käsittelyyn.
Artikkeliin liittyvät
Kieliasiantuntija ei poistaisi pakko-oppia, jotta ruotsinkielisten palvelut voitaisiin taata 11.8.2013
Fakta: Eduskunta käsittelee yli 50 000 nimen aloitteet 11.8.2013
Aloite ruotsin vapaaehtoisuudesta menee eduskuntaan 10.8.2013
Lähes puolet kansalaisaloitteen allekirjoituksista kerättiin paperisessa muodossa. Aloitteen vireillepanija, Vapaa kielivalinta ry:n puheenjohtaja Ilmari Rostila kiittää tästä aktiivista jalkatyötä, joka korostui kesän musiikkifestivaalien aikana.
"Kesän katutoiminta ja festarit ovat olleet ratkaisevassa asemassa", Rostila sanoo.
Allekirjoituksia kerättiin muun muassa Tammerfestillä, Mikkelin Jurassic Rockissa ja Helsingin Flow-festivaalilla.
Rostilan mukaan aktiivisimmat nimenkerääjät ovat noin 20–30 hengen vapaaehtoisporukasta. Lisäksi perussuomalaisten ja kokoomuksen nuorisoryhmät ovat järjestäneet omat keräyksensä.
"Saimme valtaosan allekirjoituksista käynnistämällä keskusteluja nuorisoporukoiden kanssa kadulla, minkä päätteeksi he sitten ovat allekirjoittaneet aloitteen", Rostila kuvailee kenttätyötä.
Rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Mikaela Nylander sanoo, että hän odotti kansalaisaloitteen päätyvän eduskunnan käsittelyyn ja näkee sen mahdollisuutena perusteelliseen keskusteluun.
"Keskustelua käydään niin monella foorumilla, että on jo korkea aika selvittää asia korkeimmalla poliittisella tasolla", Nylander sanoo.
Nylander povaa asiallista eduskuntakeskustelua, mutta ennustaa myös kiihkeää väittelyä.
"Pahimmassa tapauksessa keskustelusta kehkeytyy ääripäiden väittely. Kaikkien puolueiden on esitettävä harkittuja kantoja."
Nylanderin mukaan keskustelua käydään suuremmasta asiasta kuin kouluruotsista.
"Tässä ei ole kyse pelkästä kouluaineesta, vaan maan kaksikielisyyden perustasta. Suomen ruotsinkielinen väestö on täysin riippuvainen kouluruotsin asemasta pakollisena kielenä."
Rostila toivoo myös keskustelijoiden pysyvän asiassa. Pahin tilanne olisi hänen mukaansa, jos "yksi keskustelee aidasta, ja toinen aidan seipäästä".
"Eduskuntakeskustelu herättää ihan varmasti suurta mielenkiintoa. Nyt poliitikoiden on tehtävä järkiperäisiä uusia avauksia."
Eduskunnassa on käsitelty toistaiseksi vasta yhtä kansalaisaloitetta, jossa ehdotettiin turkistarhauksen kieltämistä Suomessa. Myös aloitteet samaa sukupuolta olevien avioliitosta sekä ehdotus tekijänoikeuslain muuttamisesta ovat tulossa eduskunnan käsittelyyn.
Tälläkertaa svekomieliset mietosuomalaiset saivat tahdonsa läpi. Mutta entäs-seuraavallakerralla?. Miten sitten suu pannaan?.
Tämän ketjun svekomieliset neffet perustelevat ainoan laissa erikseen nimetyn viraan kielen pakollista opetusta, siis pakkoruotsia, näin:
Svekomielinen fenno Hukkaputkiko kyselee: "Voiko olla totta, että ainoastaan ruotsin opiskelu menee hukkaan?"
Peppu-Reino, tämä svekomielinen neffe, keksi tällaisen olkiukon, jonka kimppuun hän käy: "Pakollisen lukioruotsin takia lukiolaislikalla menevät kaikki opinnot aivan penkin alle! Pois lukion pakkoruotsi!"
Svekomielinen neffe Hyviäaineita löysi tällaisen olkiukon: "Tuon käsityksen nettfennojen kirjoituksista usein saa eli että pakkoruotsin opiskelu imee energian kaikelta muultakin opiskelulta."
Satalasi, svekomielinen fenno on tietävinään: "Satavarma, että fennolta menee koko koulunkäynti hukkaan."
Peppu-Reino, svekomielinen neffe kyselee: "Paljonko muuten sitä koko Suomea raunioittavaa ruotsinkieltä pitää lukea esim. lukiossa jos on suomenkielisessä lukiossa?"
Hyväpalkkainen, Fennolandian svekomielinen neffe on tietävinään fennonuorista tällaista: "Fennonuoret haluavat pysyä mukavuusalueilla ja sairaanhoito ja yleensä sosiaalityö kiinnostaa enemmän kuin hyväpalkkaiset insinöörityöt tai vientityöt."
Svekomielinen fenno, tämä Vähämerkityksellinen, on tätä mieltä pakkoruotsiongelman ratkaisun merkityksestä: "Onko ruotsin opetus pakollista vai ei, on ratkaistavissa mutta ei ratkaisun merkitys suuntaan tai toiseen ole koulutus kokonaisuuden kannalta merkittävää."
Kansan yhtä neljäsosaa edustava svekomielinen fenno, tämä Roolihaku, luulee tietävänsä tällaista fennojen ja nettifennojen kolmen neljäsosan enemmistön kyvyistä: "Eihän todellisuudessa nettifennoilla ole minkäänlaista kykyä tai roolia koulutusasioissa."
Svekomielinen neffe, Roolihaku, on tietävinään: "Nettifennoille sana pakkoruotsi on työkalu käsitellä suru-fantasioitaan kateuden ja ihailun näkövinkkelistä."
Tarjoanpa vuorostani näille ketjun svekomielisille fennoille ja svekomielisille neffeille tätä kieltenopetuksen ratkaisua nykyistä, englantia ja pakkoruotsia, parempana Suomen kielivarannon kasvattajana:
Enemmistön valitseman englannin rinnalla — suurissa kunnissa muukin kieli on mahdollinen — toisena (kolmantena, neljäntenä, viidentenä...) vieraana kielenään pitää saada opiskella valinnaisesti pakkoruotsin sijasta mitä tahansa tarjolla olevaa vierasta kieltä, ruotsiakin.
Olipa hyvä kertaus keskustelun kulusta ja siitä kiitos. Kommenttisi Nettisuomal-nettifenno ei asiantilaa paranna eikä huononna. Ei tässä keskustelun kulussa todettu olevan nykyiselläänkään yhtään kouluainetta, joka menisi hukkaan mistään muusta kuin korkeintaan henkilökohtaisista syistä. Nuoret ei vaan näy erityisemmin olevan kiinnostuneita kielitaitoa vaativista teknisistä ja kaupallisista teollisuuden tehtävistä. Ne on tietysti kovemman tason tehtäviä. Tämä on tuotu esille monella taholla. Onneksi sellaisiakin kuitenkin löytyy mutta kiinnostus saisi olla suurempi. Yhtiöt ovat nykyisellään monikansallisia, joten valinnananvaraa kyllä löytyy. Puutetta on kielikombinaation suomi-ruotsi-englanti -saksa osaajistakin ja se olisi erityisesti suomalaisten heiniä. Ruotsalaisten väliin olisi pystyttävä menemään, jottei Suomi jäisi nuolemaan näppejään.
Suomheiniä kirjoittaa: "Puutetta on kielikombinaation suomi-ruotsi-englanti-saksa osaajistakin ja se olisi erityisesti suomalaisten heiniä."
Puutetta on, se on monella taholla todettu EK:ta myöten.
Yleisesti on hyväksyttävä tosiasiana se, että enemmistöltä voi odottaa vain kahden, itselle vieraan kielen opiskelemista. Siksi se on EU:n suositus. Niinpä nykyinen kielivarantomme, englanti ja pakkoruotsi, ei riitä Suomen kielivarannoksi. Pakkoruotsi estää eilaisten haluttujen ja toivottujen kombinaatioiden muodostamisen tarjolla olevista vieraista kielistä. Se on selvä tosiasia, jota pakkoruotsittajat eivät halua myöntää.
Ruotsalaisten väliin menemiseen ei missään nimessä tarvita kaikkien pakkoruotsia. Emme tarvitse kaikkien pakkosaksaakaan mennäksemme "saksalaisten väliin", emme kaikkien venäjää mennäksemme "venäläisten väliin", emmekä siis kaikkien ruotsiakaan mennäksemme "ruotsalaisten väliin".
Kieltenopetus tuottaa toivottuja tuloksia vain poistamalla pienen kielen, ruotsin pakollisuus kaikkien tarjolla olevien kielten valinnaisuuteen, vaikka englanninkin. Englannin joka tapauksessa useimmat valitsevat ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen sen laajan käytettävyyden vuoksi.
"Peppu-Reino, svekomielinen neffe kyselee: "Paljonko muuten sitä koko Suomea raunioittavaa ruotsinkieltä pitää lukea esim. lukiossa jos on suomenkielisessä lukiossa?""
No paljonko pitää lukea? Tiedämme kaikki miksi vastausta ei tule, sillä oikea vastaus on: Ei yhtään!
Se vie fennulin valitukselta tälläkin kertaa pohjan pois. Kummallista, kun edes pakollisen ruotsinopiskelun totaalisesti raunioittama "Lukiolaislikka" ei tätä tiennyt. Onko pää niin sekaisin kahden vuoden (8-9 luokka) ruotsintunneista, 2 tuntia/vko, että pää suli kokonaan? Siltä se voimakkaasti vaikuttaa.
On hyvä, että pakollinen ruotsinkieli paljasti näin epästabiilin henkilön, ennen kuin se sai enemmän harmia aikaiseksi. Kiitos ruotsinkielen opetukselle suomalaisissa kouluissa, se säästää yhteiskunnan monelta harmilta.
Peppu-Reino: "Onko pää niin sekaisin kahden vuoden (8-9 luokka) ruotsintunneista, 2 tuntia/vko, että pää suli kokonaan? Siltä se voimakkaasti vaikuttaa."
Pakkoruotsia opiskellaan koko yläasteen ajan, siis kolme vuotta. Se jatkuu lukiossa ja yliopistossa. Vasta 8. luokalla on mahdollista tehdä valintoja tarjolla olevista kielistä kolmantena vieraana kielenään. Valinnan mahdollisuu pitää järjestää jo 7. luokalla. Kun se toteutuu, meillä on pakkoruotsin osaajien sijasta kaikkien tarjolla olevien kielten osaajia, ruotsinkin. Se ei vaan sovi pakkoruotsia kannattaville RKP:kellokkaille ja svekomielisille fennoille ja svekomielisille neffeille.
Entistä selvemmältä näyttää, että kieltenopetus tuottaa toivottuja tuloksia vain vaihtamalla pienen kielen, ruotsin pakollisuus kaikkien tarjolla olevien kielten valinnaisuuteen, vaikka englanninkin. Useimmat joka tapauksessa valitsevat englannin ensimmäiseksi vieraaksi kielekseen sen laajan käytettävyyden vuoksi.
Katsos vain, joku tiesi, että se on oikeasti luokat 7-9. Onnittelut. Loput olikin sitten paskaa, kuten tavallisesti.
"Voiko olla totta, että ainoastaan ruotsin opiskelu menee hukkaan"?
Hukka putki se on tuo muuminruotsi, sitä ei tavitse muut kuin muumit, eikä edes kaikki nekään.
Kyllä se valitettavasti vaan niin on, että ruotsin opiskelu menee suuren enemmistön kohdalla hukkaan. Pakollinen ruotsin opiskelu ei tuota sellaista kielitaitoa, että edes ymmärtäisi keskustelua. Niin että mitä yleensä tekee sellaisella kielitaidolla, joka on niin heikko, ettei pysty keskustelemaan?
Jos kuitenkin ruotsia oppii tosi hyvin, sille voi olla oikeaa käyttöäkin, ja sen takia pitää säilyttää mahdollisuus opiskella ruotsia. Kielen oppimiseen tarvitaan jotain käytännön kosketuspintaa, ruotsinkielisiä kavereita tai aidosti kaksikielinen paikkakunta tai jotain muuta, missä ruotsia voi käyttää. Suurimmmalla osalla suomalaisista se puuttuu.
Voi tietysti mennä muitakin aineita ohi, jos uhraa liikaa paukkuja ruotsin opiskeluun ... mutta harva niin tekee, ja jos tekee, niin se on jo omaa tyhmyyttä. Ei se ainakaan ruotsinkielisten vika ole.
Yleensäkään ei ole ruotsinkielisten vika, että heitä on niin vähän ja että he asuvat niin pienellä alueella, että monet suomenkieliset ei pääse koskaan puhumaan heidän kanssaan. Se vain on väärin, että silti kaikkien pitää opiskella ruotsia muka ikään kuin varalta, jos joskus sattuisi törmäämään ruotsinkielliseen. Ja sitten, jos sellainen joskus sattuu kohdalle, niin eihän sille osaa mitään ruotsia kuitenkaan puhua.