Vai mietitäänkö silti ensin:
Euroopan Unionin uusiutuvan energian direktiivi (RES) vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energialähteillä. Lisäksi polttoaineen laatudirektiivi (FQD) vaatii vähentämään polttoaineen elinkaarihiilipäästöjä kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Direktiivien tarkoituksena on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena on kuitenkin ollut viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytön räjähdysmäinen kasvu.
Biopolttoaineiden ongelma
Viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tuotetaan kasveista tai hedelmistä, jotka on kasvatettu pelto- tai metsämaalla. Esimerkiksi maissista valmistettava bioetanoli ja palmuöljystä valmistettava biodiesel ovat tällaisia biopolttoaineita.
Kun viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotanto valtaa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita, tarvitaan lisää viljelysmaata korvaamaan nämä alueet. Uuden viljelysmaan tarve johtaa metsien raivaamiseen, josta aiheutuu valtavia kasvihuonepäästöjä kun metsään ja turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.
Näiden epäsuorien maankäyttövaikutusten johdosta biopolttoaineiden tuottamat päästövähennykset jäävät usein pieniksi tai hiilijalanjälki voi muodostua jopa fossiilisia polttoaineita suuremmaksi.
Viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotannon vallatessa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita tarvitaan uusia viljelysmaita, joita tehdään raivaamalla metsää.
Komissio epäonnistui
Lokakuussa 2012 Euroopan komissio julkaisi esityksen, jonka tarkoituksena oli huomioida epäsuorat maankäyttövaikutukset biopolttoaineiden hiilitaseessa. Lopulta epäsuorien maankäyttövaikutusten päästöjä ei kuitenkaan sisällytetty biopolttoaineiden kokonaispäästöihin, vaan jäsenmaiden on ainoastaan ilmoitettava vaikutuksista. Tämä johtaa virheelliseen biopolttoaineiden hiililaskentaan ja antaa väärän kuvan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden avulla saavutetuista päästösäästöistä.
Jätepohjaisten biopolttoaineiden käyttöön kannustetaan esityksessä ehdottamalla nelinkertaista laskentaa: Jos tuotetaan 2,5 prosenttia jätepohjaisia biopolttoaineita, se lasketaankin kymmeneksi prosentiksi. Toimenpide johtaisi 10 prosentin liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseen hallinnollisilla toimilla, vaikka todellisuudessa vähennykset kasvihuonepäästöissä jäisivät vähäisiksi.
Tärkein komission ehdottama työkalu epäsuorien maankäyttövaikutusten hillitsemiseksi on pienentää ruokakasveista saatavien biopolttoaineiden osuus viiteen prosenttiin RES-direktiivin vaatimasta uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta energiasta. Käytännössä siis vuonna 2020 puolet liikenteen uusiutuvan energian tavoitteesta voidaan edelleen saavuttaa käyttämällä kestämättömiä viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita.
Järjestelmä ei takaa, että toiminta vähentää kasvihuonepäästöjä, eikä epäsuoria maankäyttövaikutuksia huomioida. Esitys on riittämätön varmistamaan, että määrätyt tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla ja ne tuottavat merkittäviä päästövähennyksiä.
Vastauksena Greenpeace, Transport & Environment, EEB ja BirdLife Europe teettivät CE Delft-tutkimuslaitoksella raportin. Raportin tavoitteena oli kartoittaa aidosti kestäviä ratkaisuja Euroopan liikennesektorin hiili-intensiivisyyden vähentämiseksi tavalla, joka lopettaisi riippuvuuden kestämättömistä viljelykasvipohjaisista biopolttoaineista.
Raporttia varten tehty selvitys osoittaa, että energiatehokkuus on jokaisen toimivan RES-tavoitteeseen yltävän skenaarion edellytys. Koska RES-tavoite on suhteessa energian kokonaiskysyntään, liikenteen käyttämän energian kokonaiskulutuksen vähentäminen vähentää myös tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavan uusiutuvan energian määrää.
Selvityksessä nimettiin viljelykasvipohjaisille biopolttoaineille useita kestäviä vaihtoehtoja, kuten sähköisen liikenteen ja uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamisen yhdistelmä ja tiukat kestävyyskriteerit täyttävät jäte- ja tähdepohjaiset biopolttoaineet ja biokaasu. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä voidaan vähentää öljynporaukseen liittyvän kaasun ilmaan päästämisen ja liekittämisen vähentämisellä.
Esimerkiksi maatalouden jätteistä voidaan valmistaa kestäviä biopolttoaineita. Traktori toimittaa lantaa biokaasua tuottavaan laitokseen Saksassa.
Ehdotettu periaatepaketti johtaisi 205 megatonnin CO2-vähennykseen vuonna 2020 ja 75 prosenttia vähennyksestä olisi seurausta kokonaisenergiankulutuksen vähenemisestä viidellätoista prosentilla. Olennaista on, että tavoitteet voitaisiin saavuttaa ilman viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tai hyvin vähäisellä määrällä niitä. Näin ollen voitaisiin välttää kokonaan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden kielteiset vaikutukset ympäristöön, kehittyvien maiden ruokaturvaan ja päästövähennyksiin.
Euroopan Unionin uusiutuvan energian direktiivi (RES) vaatii jäsenmaita tuottamaan vuoteen 2020 mennessä 10 prosenttia liikenteen polttoaineista uusiutuvilla energialähteillä. Lisäksi polttoaineen laatudirektiivi (FQD) vaatii vähentämään polttoaineen elinkaarihiilipäästöjä kuusi prosenttia vuoteen 2020 mennessä.
Direktiivien tarkoituksena on vähentää liikenteen hiilidioksidipäästöjä. Tuloksena on kuitenkin ollut viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden käytön räjähdysmäinen kasvu.
Biopolttoaineiden ongelma
Viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tuotetaan kasveista tai hedelmistä, jotka on kasvatettu pelto- tai metsämaalla. Esimerkiksi maissista valmistettava bioetanoli ja palmuöljystä valmistettava biodiesel ovat tällaisia biopolttoaineita.
Kun viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotanto valtaa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita, tarvitaan lisää viljelysmaata korvaamaan nämä alueet. Uuden viljelysmaan tarve johtaa metsien raivaamiseen, josta aiheutuu valtavia kasvihuonepäästöjä kun metsään ja turpeeseen sitoutunut hiili vapautuu ilmakehään.
Näiden epäsuorien maankäyttövaikutusten johdosta biopolttoaineiden tuottamat päästövähennykset jäävät usein pieniksi tai hiilijalanjälki voi muodostua jopa fossiilisia polttoaineita suuremmaksi.
Viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden tuotannon vallatessa ruuan ja rehun tuotantoon tarkoitettuja alueita tarvitaan uusia viljelysmaita, joita tehdään raivaamalla metsää.
Komissio epäonnistui
Lokakuussa 2012 Euroopan komissio julkaisi esityksen, jonka tarkoituksena oli huomioida epäsuorat maankäyttövaikutukset biopolttoaineiden hiilitaseessa. Lopulta epäsuorien maankäyttövaikutusten päästöjä ei kuitenkaan sisällytetty biopolttoaineiden kokonaispäästöihin, vaan jäsenmaiden on ainoastaan ilmoitettava vaikutuksista. Tämä johtaa virheelliseen biopolttoaineiden hiililaskentaan ja antaa väärän kuvan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden avulla saavutetuista päästösäästöistä.
Jätepohjaisten biopolttoaineiden käyttöön kannustetaan esityksessä ehdottamalla nelinkertaista laskentaa: Jos tuotetaan 2,5 prosenttia jätepohjaisia biopolttoaineita, se lasketaankin kymmeneksi prosentiksi. Toimenpide johtaisi 10 prosentin liikenteen uusiutuvan energian tavoitteen saavuttamiseen hallinnollisilla toimilla, vaikka todellisuudessa vähennykset kasvihuonepäästöissä jäisivät vähäisiksi.
Tärkein komission ehdottama työkalu epäsuorien maankäyttövaikutusten hillitsemiseksi on pienentää ruokakasveista saatavien biopolttoaineiden osuus viiteen prosenttiin RES-direktiivin vaatimasta uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta energiasta. Käytännössä siis vuonna 2020 puolet liikenteen uusiutuvan energian tavoitteesta voidaan edelleen saavuttaa käyttämällä kestämättömiä viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita.
Järjestelmä ei takaa, että toiminta vähentää kasvihuonepäästöjä, eikä epäsuoria maankäyttövaikutuksia huomioida. Esitys on riittämätön varmistamaan, että määrätyt tavoitteet saavutetaan kestävällä tavalla ja ne tuottavat merkittäviä päästövähennyksiä.
Vastauksena Greenpeace, Transport & Environment, EEB ja BirdLife Europe teettivät CE Delft-tutkimuslaitoksella raportin. Raportin tavoitteena oli kartoittaa aidosti kestäviä ratkaisuja Euroopan liikennesektorin hiili-intensiivisyyden vähentämiseksi tavalla, joka lopettaisi riippuvuuden kestämättömistä viljelykasvipohjaisista biopolttoaineista.
Raporttia varten tehty selvitys osoittaa, että energiatehokkuus on jokaisen toimivan RES-tavoitteeseen yltävän skenaarion edellytys. Koska RES-tavoite on suhteessa energian kokonaiskysyntään, liikenteen käyttämän energian kokonaiskulutuksen vähentäminen vähentää myös tavoitteen saavuttamiseksi vaadittavan uusiutuvan energian määrää.
Selvityksessä nimettiin viljelykasvipohjaisille biopolttoaineille useita kestäviä vaihtoehtoja, kuten sähköisen liikenteen ja uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamisen yhdistelmä ja tiukat kestävyyskriteerit täyttävät jäte- ja tähdepohjaiset biopolttoaineet ja biokaasu. Fossiilisten polttoaineiden päästöjä voidaan vähentää öljynporaukseen liittyvän kaasun ilmaan päästämisen ja liekittämisen vähentämisellä.
Esimerkiksi maatalouden jätteistä voidaan valmistaa kestäviä biopolttoaineita. Traktori toimittaa lantaa biokaasua tuottavaan laitokseen Saksassa.
Ehdotettu periaatepaketti johtaisi 205 megatonnin CO2-vähennykseen vuonna 2020 ja 75 prosenttia vähennyksestä olisi seurausta kokonaisenergiankulutuksen vähenemisestä viidellätoista prosentilla. Olennaista on, että tavoitteet voitaisiin saavuttaa ilman viljelykasvipohjaisia biopolttoaineita tai hyvin vähäisellä määrällä niitä. Näin ollen voitaisiin välttää kokonaan viljelykasvipohjaisten biopolttoaineiden kielteiset vaikutukset ympäristöön, kehittyvien maiden ruokaturvaan ja päästövähennyksiin.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.