Syyrian neuvotteluissa sopu: sotatoimet keskeytetään viikon kuluessa.
Kansainvälisissä neuvotteluissa on päästy sopuun sotatoimien keskeyttämisestä Syyriassa, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan Syyrian tulitauosta on päästy sopuun.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan Syyrian tulitauosta on päästy sopuun. (EPA/AOP)
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan kansainvälisissä neuvotteluissa sovittiin, että sotatoimet Syyriassa keskeytetään viikon kuluessa.
Münchenissa käydyissä neuvotteluissa olivat mukana niin kutsutun Syyrian tukiryhmän 17 jäsenmaata. Ryhmään kuuluvat muun muassa Yhdysvallat sekä Syyrian hallintoa tukevat Venäjä ja Iran.
BBC:n mukaan Kerry ilmoitti sovusta yhteisessä tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja YK:n Syyria-lähettilään Staffan de Misturan kanssa.
Kerry korosti, että jo viisi vuotta kestäneen Syyrian sisällissodan päättäminen tulee olemaan vaikeaa.
- Meillä on nyt sanoja paperilla. Tulevina päivinä meidän pitää nähdä toimintaa Syyriassa, Kerry sanoi.
Kansainvälisissä neuvotteluissa on päästy sopuun sotatoimien keskeyttämisestä Syyriassa, kertoo Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerry.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan Syyrian tulitauosta on päästy sopuun.
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan Syyrian tulitauosta on päästy sopuun. (EPA/AOP)
Yhdysvaltain ulkoministeri John Kerryn mukaan kansainvälisissä neuvotteluissa sovittiin, että sotatoimet Syyriassa keskeytetään viikon kuluessa.
Münchenissa käydyissä neuvotteluissa olivat mukana niin kutsutun Syyrian tukiryhmän 17 jäsenmaata. Ryhmään kuuluvat muun muassa Yhdysvallat sekä Syyrian hallintoa tukevat Venäjä ja Iran.
BBC:n mukaan Kerry ilmoitti sovusta yhteisessä tiedotustilaisuudessa Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin ja YK:n Syyria-lähettilään Staffan de Misturan kanssa.
Kerry korosti, että jo viisi vuotta kestäneen Syyrian sisällissodan päättäminen tulee olemaan vaikeaa.
- Meillä on nyt sanoja paperilla. Tulevina päivinä meidän pitää nähdä toimintaa Syyriassa, Kerry sanoi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Millekään lopulliselle rauhalle tuskin on vielä edellytyksiä, koska sodan eri osapuolet ovat edelleen voimissaan ja motivoituneita jatkamaan taistelua. Tulitauko ei edes koske kaikkia kapinallisryhmiä.
Syyria on jakautunut sodan eri osapuolten hallitsemiin alueisiin. Assadin tavoitteena on saada Aleppon kaupunki haltuunsa ja sillä suunnalla voidaan nähdä kovia taisteluita ennen tulitauon voimaanastumista. Kaikkien kapinallisryhmien motiiveista ei taida olla edes kunnon tietoa. Pitkään kestänyt sota on joka tapauksessa aikaansaanut niin paljon vihaa ja kostonhalua, että kansan eheyttämiseen menee varmaankin aikaa vähintään yhden sukupolven verran. Jos tulitauko pitää, mitä suuresti epäilen, se voisi parhaassakin tapauksessa johtaa maan pyysyvään jakaantumiseen ja jatkuvaan epävakauteen.
Nyt jos koskaan voidaan puhua Lähi-idän ruutitynnyristä. Valitettavasti myös Eurooppa on saanut ja saa ongelmasta osansa siirtolaistulvan muodossa.
Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden ongelmat ovat kehittynee pahemmaksi koko ajan. Saddan Hussein nimitti Irakin sotaa kaikkien sotien äidiksi ja hän taisi osua aika lailla naulan kantaan siinä analyysissa. Sekasorto on levinnyt. Paradoksaalista kylläkin arabikevään demokratiavaatimukset näyttävät vain pahentaneen tilannetta. Puoli- ja täyshullut diktaattorit Saddam Hussein, Muammar Gaddafi, Egyptin Hosni Mubarak ja Syyrian Assad onnistuivat pitämään kansan sitä ennen kurissa kovilla otteilla.
Lännessä ei oikein tajuttu sitä, että demokratiavaatimukset tuovat valtaan ääri-islamisteja, joiden demokratiakäsitys on esim. wahhabilainen islamtulkinta. Näissä maissa demokratiakäsitys on kaukana länsimaisista malleista. Uskonnon valta on näissä maissa valitettavan suuri. Kun kansan ylivoimainen enemmistö on hullaantunut taikauskosta ja sen mukaisesta hihhuloinnista, lopputulos on se mikä se on.
Muistelen Shaahin aikaisen Iranin olleen aika edistyksellinen valtio. Oliko näin? En nyt tietenkään puolustele länsidemokratian ihmisoikeusrikkomusia.
Tuosta uskonnosta. Uskonasiat yksilötasolla ovat täysin henkilökohtaisia. Siksi niistä tulisi vaieta. Kautta historian sekasorto ja taantumus on seurannut kun uskonto sekoitetaan politiikkaan ja valtion toimintaan.
Roistovaltio Israel on tästä hyvä esimerkki. Siis siitä kun uskonnolla oikeutetaan aggressiivinen voimapolitiikka.
Hengenheimolaisesi Erkki Tuomioja muunmuassa oli kovin vastaan Shaahin Suomen vierailuakin.
Jopa niin että piti putkaan laittaa jäähtymään.
Sitten Erkin mielitietty hihhuli Iranin johtoon.
Shaahin aikainen Iran oli aika lailla USAn nukkevaltio. USA oli tietysti kiinnostunut maan öljyvaroista ja tuki sen vuoksi täysin rinnoin vallassa ollutta Pahlavin shaahisukua. Iranista tuli myös suhteellisen länsimaisen näköinen yhteiskunta katukuvan tasolla. Ehkä sopiva vertauskohta voisi olla nykyinen Turkki, missä sen Euroopan puoleisessa suurkaupungissa Istanbulissa asuu varsin länsimaisesti ja maallisesti ajattelevia kansalaisia, kun taas maaseudulla uskonto jyllää. Varmaankin shaahin aikainen Teheran näytti ulospäin samalta kuin nykyinen Istanbul ja maaseudulla ehkä oltiin sitten konservatiivisempia.
Miksi shaahi sitten kukistettiin? Hänellä oli kaksi oppositiovoimaa. Toisia voi kutsua maan vasemmistoksi, joka näki monarkiassa demokratiavajeita ja sen mukaista epätasa-arvoa. Shaahiperhe itsekin eleli loistokkaasti eikä peitellyt sitä. Toinen vastavoima ja vielä suurempi oli maan uumenissa kytenyt uskonnollisuus. Tätä oppositiota johti Ranskassa maanpaossa ollut Ajatollah Khomeini. Islamistit vastustivat valtion ja sen johdon maallistuneita näkemyksiä sekä Iranin länsimielisyyttä.
Tässä kävi kuten sen jälkeisissäkin demokratian nimissä tapahtuneissa diktatuurin kukistamisissa. Islamistit tai sekasorto pääsevät valtaan. Iranissa islamistien valtaannousu oli hallittua eikä sisäisiä yhteenottoja sen jälkeen esiintynyt. Ainakaan niistä ei ole ollut julkisuudessa paljon tietoa. Maallistunut Iran muuttui yhdessä humauksessa kaapukansan mekaksi.
Shaahi uudisti Irania kysymättä asiaa kansaltaan. Epäilemättä monet uudistukset olivat länsimaisin silmin katsottuna hyviä ja kansan parhaaksi tehtyjä. Shaahia ei kuitenkaan pidetty eikä häntä voi varmaankaan verrata sellaisiin hirmuhallitsijoihin kuin Saddam Husseiniin ja Muammar Gaddafiin. Itse asiassa Iraniin tuli shaahin jälkeen hänen hallintoaan pahempi islamistien hirmuhallinto, jonka toimintatapa oli ja on täysin fasistinen, mikä on tyypillistä silloin, kun kiihkouskoivaiset pääsevät valtaan.
Olen täysin samaa mieltä kanssasi siitä, että uskontoa ei saisi koskaan sotkea politiikkaan eikä yhteiskunnallisiin järjestelyihin. Uskonnon pitäisi pysyä yskityisasiana ja kaikissa maissa pitäisi vallita täydellinen uskonnonvapaus. Suomessakin on vielä jäänteenä valtionkirkko, mikä on tietysti älytöntä maassa, jossa pääperiaatteena on uskonnonvapaus. Uskontoperusteinen politiikka on merkinnyt aina suurta käsimystä ihmisille. Itse kavahdan aina kananlihalle, kun kuulen argumetteja kristillisestä arvopohjasta politiikan perusteena. Se on kaipuuta fasismiin.
Ajatellaanpa nyt tätä sukupuolineutraalia avioliittolakia. Tällaisen lainhan pitäisi olla ilmoitusasia modernissa länsimaisessa valtiossa. Valtio puuttu pöyristyttävällä tavalla kansalaisten yksityiselämään ja asettaa kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Ja tämä tapahtuu joidenkin ikiaikaisten kaunokirjallisten tuotosten arvopohjalta.
Eikös länsi aseistanut Irakia 1980-luvun sodassa?