Suomi somalialaisten ja irakilaisten ykköskohde

Suomesta haetaan viidenneksi eniten turvapaikkaa, sanoo perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Kohdemaista kärkeä pitävät väkilukuun suhteutettuna Ruotsi ja Unkari, määrällisesti eniten turvapaikkahakemuksia on jätetty Saksaan, joka tulee listalla Suomen jälkeen kuudentena.

Eurostatin uusimmat tilastot kattavat vain vuoden 2015 kolme ensimmäistä neljännestä, mutta lokakuun loppuun mennessä Saksaan oli jätetty eniten turvapaikkahakemuksia (315 000).

– Kaukana takana ovat sellaiset maat kuin Kreikka ja Italia, jotka kuulemma kokevat kovinta painetta, ja joista halutaan siirtää turvapaikanhakijoita mm. Saksaa ja Suomeen, Halla-aho toteaa.

Italiaan valuu elintasosiirtolaisia:

Ketkä sitten hakevat turvapaikkaa? Koko EU:n tasolla turvapaikanhakijoista 33 % oli syyrilaisia, 14 % afgaaneja, 11% irakilaisia, 6 % albaaneja ja 5 % pakistanilaisia.

– Eri EU-maat kuitenkin houkuttelevat hyvin erilaisia kansallisuuksia. Esimerkiksi Italiassa viisi suurinta ryhmää ovat nigerialaiset, pakistanilaiset, bangladeshilaiset, gambialaiset ja senegalilaiset, Halla-aho listaa.

– Tämä asia kannattaa huomioida, koska eri kansallisuuksilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Italiaan jättävät turvapaikkahakemuksia pääasiassa ihmiset, joilla on hyvin vähäiset mahdollisuudet saada turvapaikkaa mistään EU-maasta, ja joita yleisesti pidetään elintasosiirtolaisina.

Suomeen eniten irakilaisia:

Itä-Euroopan maissa, kuten Tshekissä, Slovakiassa, Puolassa ja Baltian maissa, suuri osa turvapaikanhakijoista tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Etelä-Euroopan maihin, kuten Espanjaan ja Portugaliin, jätetään turvapaikkahakemuksia ylipäätään hyvin vähän, ja suurin osa hakijoista tulee Afrikan suhteellisen vakailta alueilta.

– Suomen tilanne on hyvin erikoinen. Turvapaikanhakijoista irakilaisia on 77 %, syyrialaisia vain 2 %. Suomeen on tullut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän irakilaisia turvapaikanhakijoita kuin yhteenkään toiseen EU-maahan. Tätä ei voi selittää ainakaan maantieteellä, sillä tänne tulevat irakilaiset ovat matkustaneet Unkarin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi, Halla-aho huomauttaa.

– Toiseksi eniten Suomeen tuli turvapaikanhakijoita Somaliasta. Heidänkin osaltaan Suomi on ykköskohde Euroopassa. Belgia on ainoa toinen EU-maa, jossa somalit ovat viiden yleisimmän hakijaryhmän joukossa.

Oleskelulupa heltiää helpommin:

Eurostatin tilastojen mukaan irakilaiset ja somalit saavat Suomesta oleskeluluvan paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin muista EU-maista.

– Myös perheenyhdistämisen ehdot ovat Suomessa paljon sallivammat kuin verrokkimaissa. Nämä tekijät epäilemättä lisäävät Suomen houkuttelevuutta juuri kyseisissä tulijaryhmissä, huomauttaa tänään Työmiehen tuumaustunnilla vieraillut Halla-aho.
0<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset

Vanhimmat

Ei vielä vastauksia

Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.

Kommentoi aloitusta


Urmas_Kala kirjoitti:

Suomesta haetaan viidenneksi eniten turvapaikkaa, sanoo perussuomalaisten europarlamentaarikko Jussi Halla-aho. Kohdemaista kärkeä pitävät väkilukuun suhteutettuna Ruotsi ja Unkari, määrällisesti eniten turvapaikkahakemuksia on jätetty Saksaan, joka tulee listalla Suomen jälkeen kuudentena.

Eurostatin uusimmat tilastot kattavat vain vuoden 2015 kolme ensimmäistä neljännestä, mutta lokakuun loppuun mennessä Saksaan oli jätetty eniten turvapaikkahakemuksia (315 000).

– Kaukana takana ovat sellaiset maat kuin Kreikka ja Italia, jotka kuulemma kokevat kovinta painetta, ja joista halutaan siirtää turvapaikanhakijoita mm. Saksaa ja Suomeen, Halla-aho toteaa.

Italiaan valuu elintasosiirtolaisia:

Ketkä sitten hakevat turvapaikkaa? Koko EU:n tasolla turvapaikanhakijoista 33 % oli syyrilaisia, 14 % afgaaneja, 11% irakilaisia, 6 % albaaneja ja 5 % pakistanilaisia.

– Eri EU-maat kuitenkin houkuttelevat hyvin erilaisia kansallisuuksia. Esimerkiksi Italiassa viisi suurinta ryhmää ovat nigerialaiset, pakistanilaiset, bangladeshilaiset, gambialaiset ja senegalilaiset, Halla-aho listaa.

– Tämä asia kannattaa huomioida, koska eri kansallisuuksilla on hyvin erilaiset mahdollisuudet saada turvapaikka tai oleskelulupa toissijaisen suojelun perusteella. Italiaan jättävät turvapaikkahakemuksia pääasiassa ihmiset, joilla on hyvin vähäiset mahdollisuudet saada turvapaikkaa mistään EU-maasta, ja joita yleisesti pidetään elintasosiirtolaisina.

Suomeen eniten irakilaisia:

Itä-Euroopan maissa, kuten Tshekissä, Slovakiassa, Puolassa ja Baltian maissa, suuri osa turvapaikanhakijoista tulee Venäjältä ja Ukrainasta. Etelä-Euroopan maihin, kuten Espanjaan ja Portugaliin, jätetään turvapaikkahakemuksia ylipäätään hyvin vähän, ja suurin osa hakijoista tulee Afrikan suhteellisen vakailta alueilta.

– Suomen tilanne on hyvin erikoinen. Turvapaikanhakijoista irakilaisia on 77 %, syyrialaisia vain 2 %. Suomeen on tullut sekä suhteellisesti että absoluuttisesti enemmän irakilaisia turvapaikanhakijoita kuin yhteenkään toiseen EU-maahan. Tätä ei voi selittää ainakaan maantieteellä, sillä tänne tulevat irakilaiset ovat matkustaneet Unkarin, Itävallan, Saksan, Tanskan ja Ruotsin läpi, Halla-aho huomauttaa.

– Toiseksi eniten Suomeen tuli turvapaikanhakijoita Somaliasta. Heidänkin osaltaan Suomi on ykköskohde Euroopassa. Belgia on ainoa toinen EU-maa, jossa somalit ovat viiden yleisimmän hakijaryhmän joukossa.

Oleskelulupa heltiää helpommin:

Eurostatin tilastojen mukaan irakilaiset ja somalit saavat Suomesta oleskeluluvan paljon suuremmalla todennäköisyydellä kuin muista EU-maista.

– Myös perheenyhdistämisen ehdot ovat Suomessa paljon sallivammat kuin verrokkimaissa. Nämä tekijät epäilemättä lisäävät Suomen houkuttelevuutta juuri kyseisissä tulijaryhmissä, huomauttaa tänään Työmiehen tuumaustunnilla vieraillut Halla-aho.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu