Euroopan unioni sai viime vuonna sovittua turvapaikanhakijoiden sisäisistä siirroista ja yhteisestä pakolaiskiintiöstä. Sisäisiin siirtoihin liittyy hotspot-konsepti: turvapaikanhakijat rekisteröidään tehokkaasti Kreikassa ja Italiassa ja jaetaan sitten tietyn jakoavaimen perusteella jäsenmaiden kesken.
– Sisäiset siirrot eivät kuitenkaan toimi. Jäsenmaat ovat periaatteessa sopineet 120 000 turvapaikanhakijan jakamisesta, mutta jaettua on saatu alle 400, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho totesi torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
– Suuri osa jäsenmaista on haluttomia ottamaan turvapaikanhakijoita. Syyt ovat osin taloudellisia, mutta Keski- ja Itä-Euroopan mailla ei myöskään ole osaamista eikä muita valmiuksia turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai tulijoiden kotouttamiseen. Toisaalta turvapaikanhakijat itse ovat haluttomia menemään minnekään muualle kuin Saksaan, Alankomaihin ja Pohjoismaihin.
Viime vuonna miljoona tulijaa:
Halla-aho huomauttaa, että vaikka 120 000 turvapaikanhakijaa saataisiin jaettua jäsenmaiden kesken, luvulla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tulijoita oli viime vuonna miljoona, ja tänä vuonna määrä voi olla mitä hyvänsä.
– Taakanjako ei käytännössä toimi, eikä siitä tule eurooppalaista ratkaisua. Se ei liioin ratkaise perusongelmaa: elintasokuilu ajaa ihmisiä liikkeelle Afrikasta ja Aasiasta, ja mitä enemmän Eurooppa ottaa vastaan, sitä useampi lähtee liikkeelle. Väestönkasvu pitää huolen siitä, että tulijat eivät lopu koskaan, Halla-aho muistuttaa.
– Julkisuudessa puhutaan paljon merimatkan vaarallisuudesta, mutta kaikki on suhteellista. Viime vuonna Välimerellä hukkui 3 500 siirtolaista. Yli pääsi miljoona ihmistä. Todennäköisyys päästä meren yli on siis 99,7 %. Tämä on aika kaukana siitä ”todennäköisestä kuolemasta”, josta suomalainenkin media usein puhuu.
Eurooppaan valuu nuoria miehiä:
Halla-ahon mukaan jäsenmaat näkevät, ettei EU kykene ratkaisemaan tilannetta, ja ne ottavat aloitteen omiin käsiinsä.
– Sitä vaihtoehtoa ei ole, että nykyinen hallitsematon vaellus voisi jatkua loputtomiin. Saksassa on arvioitu, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kuluu 25 miljardia euroa vuodessa. Suomessa tulijamäärät ovat väkilukuun suhteutettuna suuremmat kuin Saksassa, joten laskukin on suhteessa samaa luokkaa, Halla-aho huomauttaa.
– Tulijoiden mahdollisuudet integroitua työmarkkinoille ovat käytännössä olemattomat. Kun kyse on tämän mittaluokan muuttoliikkeestä, myös demografiset vaikutukset ovat huomattavia. Ruotsissa on laskettu, että neljän kuukauden kuluttua nuorten sukupuolijakauma on yhtä vääristynyt kuin Kiinassa. Tulijathan ovat lähes yksinomaan nuoria miehiä.
Resurssit kohdennettava leireihin:
Halla-aho sanoo, että jos Eurooppa haluaa säilyttää vapaan sisäisen liikkuvuuden, sen on saatava ulkorajansa hallintaan.
– Yksi ratkaisu, jota on jo esitetty monestakin suusta, on se, että kaikki laittomasti Eurooppaan tulevat palautetaan leireille konfliktialueiden välittömään läheisyyteen, ja että resurssit kohdistetaan näiden leirien olojen kohentamiseen.
– Jos aikuisille saadaan työtä ja lapsille mahdollisuus käydä koulua, tarve pyrkiä Eurooppaan vähenee. Samalla kynnys palata kotimaahan konfliktin päättyessä pysyy matalampana, Halla-aho uskoo.
– Sisäiset siirrot eivät kuitenkaan toimi. Jäsenmaat ovat periaatteessa sopineet 120 000 turvapaikanhakijan jakamisesta, mutta jaettua on saatu alle 400, europarlamentaarikko Jussi Halla-aho totesi torstaina Työmiehen tuumaustunnilla.
– Suuri osa jäsenmaista on haluttomia ottamaan turvapaikanhakijoita. Syyt ovat osin taloudellisia, mutta Keski- ja Itä-Euroopan mailla ei myöskään ole osaamista eikä muita valmiuksia turvapaikkahakemusten käsittelyyn tai tulijoiden kotouttamiseen. Toisaalta turvapaikanhakijat itse ovat haluttomia menemään minnekään muualle kuin Saksaan, Alankomaihin ja Pohjoismaihin.
Viime vuonna miljoona tulijaa:
Halla-aho huomauttaa, että vaikka 120 000 turvapaikanhakijaa saataisiin jaettua jäsenmaiden kesken, luvulla ei ole enää mitään tekemistä todellisuuden kanssa. Tulijoita oli viime vuonna miljoona, ja tänä vuonna määrä voi olla mitä hyvänsä.
– Taakanjako ei käytännössä toimi, eikä siitä tule eurooppalaista ratkaisua. Se ei liioin ratkaise perusongelmaa: elintasokuilu ajaa ihmisiä liikkeelle Afrikasta ja Aasiasta, ja mitä enemmän Eurooppa ottaa vastaan, sitä useampi lähtee liikkeelle. Väestönkasvu pitää huolen siitä, että tulijat eivät lopu koskaan, Halla-aho muistuttaa.
– Julkisuudessa puhutaan paljon merimatkan vaarallisuudesta, mutta kaikki on suhteellista. Viime vuonna Välimerellä hukkui 3 500 siirtolaista. Yli pääsi miljoona ihmistä. Todennäköisyys päästä meren yli on siis 99,7 %. Tämä on aika kaukana siitä ”todennäköisestä kuolemasta”, josta suomalainenkin media usein puhuu.
Eurooppaan valuu nuoria miehiä:
Halla-ahon mukaan jäsenmaat näkevät, ettei EU kykene ratkaisemaan tilannetta, ja ne ottavat aloitteen omiin käsiinsä.
– Sitä vaihtoehtoa ei ole, että nykyinen hallitsematon vaellus voisi jatkua loputtomiin. Saksassa on arvioitu, että turvapaikanhakijoiden vastaanottoon kuluu 25 miljardia euroa vuodessa. Suomessa tulijamäärät ovat väkilukuun suhteutettuna suuremmat kuin Saksassa, joten laskukin on suhteessa samaa luokkaa, Halla-aho huomauttaa.
– Tulijoiden mahdollisuudet integroitua työmarkkinoille ovat käytännössä olemattomat. Kun kyse on tämän mittaluokan muuttoliikkeestä, myös demografiset vaikutukset ovat huomattavia. Ruotsissa on laskettu, että neljän kuukauden kuluttua nuorten sukupuolijakauma on yhtä vääristynyt kuin Kiinassa. Tulijathan ovat lähes yksinomaan nuoria miehiä.
Resurssit kohdennettava leireihin:
Halla-aho sanoo, että jos Eurooppa haluaa säilyttää vapaan sisäisen liikkuvuuden, sen on saatava ulkorajansa hallintaan.
– Yksi ratkaisu, jota on jo esitetty monestakin suusta, on se, että kaikki laittomasti Eurooppaan tulevat palautetaan leireille konfliktialueiden välittömään läheisyyteen, ja että resurssit kohdistetaan näiden leirien olojen kohentamiseen.
– Jos aikuisille saadaan työtä ja lapsille mahdollisuus käydä koulua, tarve pyrkiä Eurooppaan vähenee. Samalla kynnys palata kotimaahan konfliktin päättyessä pysyy matalampana, Halla-aho uskoo.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.