Ulkoministeri Timo Soini (ps.) joutui oikomaan opposition käsityksiä, kun he syyttivät hallitusta ja Soinia itseään suomalaisten rekkayritysten kurjistamisesta.
Vanhaa perua kuten rikkidirektiivi:
Katja Taimela (sd.) väitti yrittäjien seuraavan huolestuneina, kun hallitus avaa maantiet ulkomaisten rekkojen kilpailulle.
Ala tuottaa kuuden miljardin liikevaihdon, josta maksetaan 2,7 miljoonaa veroina ja työpaikkoja tulee 100 000.
– Ministeri Soini, te esittelitte asian ulkoasiainvaliokunnassa. Miksi ajatte ulkomaalaisen rekkaliikenteen vapauttamista? Taimela kysyi.
– Kabotaasiliikenneasetus on ikävä kyllä vanhaa perua kuten rikkidirektiivi EU:sta. Ikävä kyllä edelliset hallitukset ovat epäonnistuneet Suomen edunvalvonnassa ja päästäneet tällaisen direktiivin syntymään. Ja nyt kun tällainen direktiivi on syntynyt, niin sen ikävien seurausvaikutusten kanssa olemme tekemisissä. Aivan samalla tavalla kuin rikkidirektiivi, niin myös tämä kabotaasipäätös on EU-direktiivi, joka on edellisen hallituksen edunvalvonnan muodossa ikävä kyllä hyväksytty, Soini vastasi.
Avaa ovia suomalaisille yrityksille:
Taimela väitti, että Tanska olisi toiminut taitavammin asiassa ja että Suomi ei käytä kaikkia viivytyskeinoja, eikä Suomen viranomaisilla ole keinoja valvoa ulkomaista liikennettä.
– On mielenkiintoista huomata, kuinka SDP on nyt oppositiopuolue ja silloin, kun se valmisteli tätä direktiiviä, te olitte hallituksessa. Tilanne onkin tällä hetkellä se, että sitä pannaan toimeksi. Kun asia on eduskunnassa, niin se on eduskunnan valiokunnan käsittelyssä ja myöskin eduskunnan päätettävissä, Soini vastasi.
Soini sanoi asian liittyvän siihen, noudatetaanko Suomessa sääntöjä vai ei. Mutta toisaalta kabotaasiasetus koskee suomalaisten oikeutta tehdä kabotaasiliikennettä eri puolilla Eurooppaa ja avata myös markkinoita suomalaisille yrityksille.
Tasavertaiset kilpailuolosuhteet:
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoi hallituksen tavanneen europarlamentin liikennevaliokunnan edustajia ja pohtineen, että kabotaasikokonaisuutta katsottaisiin uudelleen, kun EU:n maantiepaketti tulee käsittelyyn. Huolehdittaisiin sosiaalisista vaikutuksista, kansallisesta liikkuvuudesta ja että kilpailuolosuhteet ovat tasavertaiset kaikille yrittäjille.
Bernerin mukaan EU-asetus jättää vähän varaa kansainväliselle tulkinnalle. Ja suurin asia on, että vain kuusi tonnikilometriä eli 0,4 prosenttia Suomen rekkakuormista kulkee ulkomaisissa rekoissa.
Samaan aikaan suomalaiset autot ajavat 25 tonnikilometriä ulkomailla eli neljä kertaa enemmän kuin ulkomaalaiset Suomessa.
– Olisi tärkeää luoda tasavertaiset kilpailuolosuhteet kaikille osapuolille, Berner korosti.
Suomi kehittää parhaillaan vastakeinoja kabotaasiasetukselle: rekkojen talvirengasvaatimuksia kiristetään, sähköiset rahtikirjat vaaditaan ja tilaajavastuulaki säädetään, mitä Berner piti tärkeimpänä keinona.
Jalonen: Viime hallituksen hyväksymä:
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) muistutti, että kyseessä on EU-asetus, jonka viime hallitus hyväksyi ja se on voimassa. Nyt EU pakottaa Suomea näihin pikkumuutoksiin, mutta samalla hallitus tekee toimia, jotta suomalainen yrittäjä pärjäisi paremmin.
– Vinjettimaksut ja sen kunnollinen palautusjärjestelmä ovat hyviä keinoja sekä talvirengaskysymys.
Bernerin mukaan hallitus päättää tiemaksuista kehysriihen aikaan ja talvirenkaista asetuksella tieliikennelain uudistuksen yhteydessä loppuvuonna. Sähköisestä rahtikirjasta voidaan säätää asetus nopeastikin. Digitaalisuudesta neuvotellaan tullin ja poliisin kanssa jatkuvasti.
Vanhaa perua kuten rikkidirektiivi:
Katja Taimela (sd.) väitti yrittäjien seuraavan huolestuneina, kun hallitus avaa maantiet ulkomaisten rekkojen kilpailulle.
Ala tuottaa kuuden miljardin liikevaihdon, josta maksetaan 2,7 miljoonaa veroina ja työpaikkoja tulee 100 000.
– Ministeri Soini, te esittelitte asian ulkoasiainvaliokunnassa. Miksi ajatte ulkomaalaisen rekkaliikenteen vapauttamista? Taimela kysyi.
– Kabotaasiliikenneasetus on ikävä kyllä vanhaa perua kuten rikkidirektiivi EU:sta. Ikävä kyllä edelliset hallitukset ovat epäonnistuneet Suomen edunvalvonnassa ja päästäneet tällaisen direktiivin syntymään. Ja nyt kun tällainen direktiivi on syntynyt, niin sen ikävien seurausvaikutusten kanssa olemme tekemisissä. Aivan samalla tavalla kuin rikkidirektiivi, niin myös tämä kabotaasipäätös on EU-direktiivi, joka on edellisen hallituksen edunvalvonnan muodossa ikävä kyllä hyväksytty, Soini vastasi.
Avaa ovia suomalaisille yrityksille:
Taimela väitti, että Tanska olisi toiminut taitavammin asiassa ja että Suomi ei käytä kaikkia viivytyskeinoja, eikä Suomen viranomaisilla ole keinoja valvoa ulkomaista liikennettä.
– On mielenkiintoista huomata, kuinka SDP on nyt oppositiopuolue ja silloin, kun se valmisteli tätä direktiiviä, te olitte hallituksessa. Tilanne onkin tällä hetkellä se, että sitä pannaan toimeksi. Kun asia on eduskunnassa, niin se on eduskunnan valiokunnan käsittelyssä ja myöskin eduskunnan päätettävissä, Soini vastasi.
Soini sanoi asian liittyvän siihen, noudatetaanko Suomessa sääntöjä vai ei. Mutta toisaalta kabotaasiasetus koskee suomalaisten oikeutta tehdä kabotaasiliikennettä eri puolilla Eurooppaa ja avata myös markkinoita suomalaisille yrityksille.
Tasavertaiset kilpailuolosuhteet:
Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) sanoi hallituksen tavanneen europarlamentin liikennevaliokunnan edustajia ja pohtineen, että kabotaasikokonaisuutta katsottaisiin uudelleen, kun EU:n maantiepaketti tulee käsittelyyn. Huolehdittaisiin sosiaalisista vaikutuksista, kansallisesta liikkuvuudesta ja että kilpailuolosuhteet ovat tasavertaiset kaikille yrittäjille.
Bernerin mukaan EU-asetus jättää vähän varaa kansainväliselle tulkinnalle. Ja suurin asia on, että vain kuusi tonnikilometriä eli 0,4 prosenttia Suomen rekkakuormista kulkee ulkomaisissa rekoissa.
Samaan aikaan suomalaiset autot ajavat 25 tonnikilometriä ulkomailla eli neljä kertaa enemmän kuin ulkomaalaiset Suomessa.
– Olisi tärkeää luoda tasavertaiset kilpailuolosuhteet kaikille osapuolille, Berner korosti.
Suomi kehittää parhaillaan vastakeinoja kabotaasiasetukselle: rekkojen talvirengasvaatimuksia kiristetään, sähköiset rahtikirjat vaaditaan ja tilaajavastuulaki säädetään, mitä Berner piti tärkeimpänä keinona.
Jalonen: Viime hallituksen hyväksymä:
Liikennevaliokunnan puheenjohtaja Ari Jalonen (ps.) muistutti, että kyseessä on EU-asetus, jonka viime hallitus hyväksyi ja se on voimassa. Nyt EU pakottaa Suomea näihin pikkumuutoksiin, mutta samalla hallitus tekee toimia, jotta suomalainen yrittäjä pärjäisi paremmin.
– Vinjettimaksut ja sen kunnollinen palautusjärjestelmä ovat hyviä keinoja sekä talvirengaskysymys.
Bernerin mukaan hallitus päättää tiemaksuista kehysriihen aikaan ja talvirenkaista asetuksella tieliikennelain uudistuksen yhteydessä loppuvuonna. Sähköisestä rahtikirjasta voidaan säätää asetus nopeastikin. Digitaalisuudesta neuvotellaan tullin ja poliisin kanssa jatkuvasti.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.