Huonot muistot

Pyydän anteeksi tahdittomuuttani. Osaan olla todella sydämetön. Yleensä kadun sitä jälkeenpäin. Olen käynyt niin rankkoja asioita läpi, etten ole jaksanut enää hymistellä. Omat demoniset voimat läpikäyneenä uskallan ehkä vihdoin hengähtää. Heti kun sen sanon, tapahtuu jotain. Eli aina pitää olla varuillaan. Ei oo helppoo tämä elämä.

ystävät kaikkoaa kun näen jotain epäilyttävää en ole enää mukana väistyn vähin määrin.

äitini oli juuri tuolainen jatkuvasti alko kiusaaminen kun pyydän auttaa
haukunta mikset tai miksei tai miksi jatkuva kysely. ja kun viimeksi wn ollut tietoinen tuleeko kun mietti mihin häntä tarvitaan kun meitä on kaksi aikuista.
poika menossa leikkaukseen ja toista poikaa piti viedä röntgenii.
se jatkuva mietintä ja kun hänet joutuu aamulla herättämään.

isäntä sanoi kun piti lähteä ja se hakea ja heti haukunta kun nukuin kun kuvittelin jäävän kotiin(kun äiti lupasi soittaa illalla, eikä soittanut )a en sanoin etten enää painosta kun kokee kaiken painostuksena.
ukko sanoi ettei se enää hoida meidän lapsia niin nyt sitten ei hoida. mentii koko laumana ja kokolaumana sairaalassakin paitsi yhtenä päivä min pienimmäisen kanssa.

eikä se äiti soittele tai mielellään auttele ja ikävä tuli kun muutettiin pois vierestä vaikka minut jo lapsena hyljennyt.


sanoin sille muutot ja kaikki voit hoitaa yksin mutta sen on paljon helpottavaa kun joku on auttamassa. muistakaa auttaa läheisiä.