Gloria julkaisi maaliskuussa 2013 haastattelun demarien eturivin turhisjulkkiksesta, Sanna "LITEOT" Marinista. Haastattelu on varsin mielenkiintoinen, jos sitä lukee reilun kokoisen "suolanjyvän" kanssa.
Ensinnäkin otsikko tuolle jutulle: "Normista poikkeava rakkaus ei ole väärin". Otsikko ei vaikuta kovin kummalliselta aluksi, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa että se on oksymoroni so sisäisesti ristiriitainen määritelmä.
Jotta voitaisiin sanoa, että jokin asia (tässä siis "rakkaus") on normin vastaista (tai normin mukaista) on ensin oltava normi. Cambridgen online sanakirja määrittelee normin:
"Tilanne tai käyttäytymisen tyyppi, jota odotetaan ja pidetään tyypillisenä."
Toisin sanoen käsite normi itsessään sisältää arvolatauksen, käsitteen siitä että normin edustama asia on sellaista mitä pitäisi tehdä ja normin vastainen asia sellaista, mistä tulee pidättäytyä. Siten normin mukainen on oikein ja sen vastainen väärin.
Paljoa ei siis ole odotettavissa jutulta, joka käynnistyy esittelemällä sisäistä ristiriitaisuuttaan. Seuraavaksi juttu esitteleekin sitten Puolueprimadonnan suhteellisuuden tajun puutetta:
"kenelläkään muulla ei varmasti ole samanlaista taustaa kuin [Marinilla]"
Sanana "kenelläkään" on yleensä "herätyssana" so sana, joka osoittaa että sanojan suhteellisuudentaju heittää. Onhan esimerkiksi ilmeistä, että on muitakin jotka jakavat Puolueprimadonnan perhetaustan.
Seuraa odotettavissa ollut nyyhkykertomus miten rankkaa turhisjulkkiksellamme oli lapsena. Ei ketään jonka kanssa puhua, koulukiusaamista jne, mutta mutta....
"Parasta...oli ihana äiti joka kuunteli, oli lämmin ja avoin."
Oliko tosiaan. Mitä kuvittelisi että poliitikko sanoo tuollaiseen. Että äiti oli kylmä kusipää jonka kanssa koirakaan ei leikkisi ellei sitoisi kyljystä kaulaan? Joka tapauksessa jutusta saa sen käsityksen, että äiti oli liian hyvää ollakseen totta.
Ja tässä puhutaan sentään demarin sanasta.
Seuraa mielenkiintoinen katsaus Tumpelomme ajatusmaailmaan:
"Oli aina selvää, että minulla on vain yksi vanhempi. Isähahmoa en osannut edes kaivata."
Julistus osoittaa realistisuuden puutetta. Isä on luonnollinen osa lapsen elämää:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2518247/Growing-father-permanently-alter-BRAIN-Fatherless-children-likely-grow-angry-turn-drugs.html
Lapset jotka kasvavat ilman isää tulevat todennäköisemmin aggressiivisemmiksi ja huumeiden yms käyttäjiksi kuin isän seurassa kasvaneet. Nämä ongelmat liittyvät myös avioerolapsiin (Jollainen Puolueprimadonnakin on) kuten voidaan nähdä esimerkiksi Judith Wallersteinin avioerolasten tutkimuksista. Siten voimme katsoa tuota ylläolevaa julistusta todellisuuden kieltämisenä tai valehteluna. Epäilemättä kaipaus oli olemassa alun perin, mutta äidin kanssa asuessaan hän jälkeenpäin tukahdutti sen ja järkeili inhoavansa isäänsä. Marin on blogissaan valittanut sitä kun sai miehiltä erilaisia tutustumispyyntöjä noustuaan kunnallisvaalien jälkeen turhisjulkkikseksi.
Artikkeli mainitsee odottamattoman valinnan Tampereen kaupunginvaltuuston johtoon ohi monen kokeneemman (Näitä ei tarvitse paljoa etsiskellä) mutta ei syytä siihen. Se tosin on aika selvä. Geriatripuolueella ei ole kovin paljon nuoria naisia jotka sopisivat arja alhomaisiksi keulakuviksi. Lisäksi kyseessä tietenkin oli käytännön taloudellisuus. Marin on nuori, nainen, feministi ja mamu-uskovainen. Siinä on monta haluttua ominaisuutta SDP:lle yhdessä paketissa ja kun tällaisen "moniosaajan" pistää ehdolle, säästyy tilaa usealle toiselle pöljäilijälle.
Lehti jatkaa imartelemalla Puolueprimadonnaa tämän olemattomilla ominaisuuksilla ja lisää annoksen äidin ylistystä. Seuraava kohta pistää silmään:
"Hymy syttyy herkästi ja [Marin] nauraa paljon"
Näyttää että hän onnistui jymäyttämään tuota toimittajaa. Julkisuudessahan hän yleensä on vakavalla naamalla tuijottaen kuin kreivi Dracula tai zombie. Jos hän olisi astetta kalpeampi niin tämä yhtäläisyys pääsisi entistä paremmin esiin ulkoisessa olemuksessa. Kuten lehti mainitsee, Tumpelomme saa vastapainoa politiikalle TV:n hömppäsarjoista (Kuvannee hänen "älykkyyttään" parhaiten) sekä Agatha Chistien romaaneista. Christie oli tunnettu siitä, että hän ei yksityiselämässään osannut erottaa aina totuutta fiktiosta. Hän myös järjesti itsensä eräässä vaiheessa kadoksiin, ehkä jonkinlaisena kostona uskottomalle aviomiehelleen. Todelliset motiivit eivät ole tarkkaan tiedossa, sillä lehdistö päästi kirjailijan hyvin vähällä kyselyllä, aivan kuten meidän lehdistömme Puolueprimadonnan hänen erilaisista hölmöyksistään. Esimerkiksi avioliiton romuttamisesta Tasiksen tapaisia pöljäilyjä ajamalla, "elvytyspolitiikasta" jne.
Ensinnäkin otsikko tuolle jutulle: "Normista poikkeava rakkaus ei ole väärin". Otsikko ei vaikuta kovin kummalliselta aluksi, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa että se on oksymoroni so sisäisesti ristiriitainen määritelmä.
Jotta voitaisiin sanoa, että jokin asia (tässä siis "rakkaus") on normin vastaista (tai normin mukaista) on ensin oltava normi. Cambridgen online sanakirja määrittelee normin:
"Tilanne tai käyttäytymisen tyyppi, jota odotetaan ja pidetään tyypillisenä."
Toisin sanoen käsite normi itsessään sisältää arvolatauksen, käsitteen siitä että normin edustama asia on sellaista mitä pitäisi tehdä ja normin vastainen asia sellaista, mistä tulee pidättäytyä. Siten normin mukainen on oikein ja sen vastainen väärin.
Paljoa ei siis ole odotettavissa jutulta, joka käynnistyy esittelemällä sisäistä ristiriitaisuuttaan. Seuraavaksi juttu esitteleekin sitten Puolueprimadonnan suhteellisuuden tajun puutetta:
"kenelläkään muulla ei varmasti ole samanlaista taustaa kuin [Marinilla]"
Sanana "kenelläkään" on yleensä "herätyssana" so sana, joka osoittaa että sanojan suhteellisuudentaju heittää. Onhan esimerkiksi ilmeistä, että on muitakin jotka jakavat Puolueprimadonnan perhetaustan.
Seuraa odotettavissa ollut nyyhkykertomus miten rankkaa turhisjulkkiksellamme oli lapsena. Ei ketään jonka kanssa puhua, koulukiusaamista jne, mutta mutta....
"Parasta...oli ihana äiti joka kuunteli, oli lämmin ja avoin."
Oliko tosiaan. Mitä kuvittelisi että poliitikko sanoo tuollaiseen. Että äiti oli kylmä kusipää jonka kanssa koirakaan ei leikkisi ellei sitoisi kyljystä kaulaan? Joka tapauksessa jutusta saa sen käsityksen, että äiti oli liian hyvää ollakseen totta.
Ja tässä puhutaan sentään demarin sanasta.
Seuraa mielenkiintoinen katsaus Tumpelomme ajatusmaailmaan:
"Oli aina selvää, että minulla on vain yksi vanhempi. Isähahmoa en osannut edes kaivata."
Julistus osoittaa realistisuuden puutetta. Isä on luonnollinen osa lapsen elämää:
http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-2518247/Growing-father-permanently-alter-BRAIN-Fatherless-children-likely-grow-angry-turn-drugs.html
Lapset jotka kasvavat ilman isää tulevat todennäköisemmin aggressiivisemmiksi ja huumeiden yms käyttäjiksi kuin isän seurassa kasvaneet. Nämä ongelmat liittyvät myös avioerolapsiin (Jollainen Puolueprimadonnakin on) kuten voidaan nähdä esimerkiksi Judith Wallersteinin avioerolasten tutkimuksista. Siten voimme katsoa tuota ylläolevaa julistusta todellisuuden kieltämisenä tai valehteluna. Epäilemättä kaipaus oli olemassa alun perin, mutta äidin kanssa asuessaan hän jälkeenpäin tukahdutti sen ja järkeili inhoavansa isäänsä. Marin on blogissaan valittanut sitä kun sai miehiltä erilaisia tutustumispyyntöjä noustuaan kunnallisvaalien jälkeen turhisjulkkikseksi.
Artikkeli mainitsee odottamattoman valinnan Tampereen kaupunginvaltuuston johtoon ohi monen kokeneemman (Näitä ei tarvitse paljoa etsiskellä) mutta ei syytä siihen. Se tosin on aika selvä. Geriatripuolueella ei ole kovin paljon nuoria naisia jotka sopisivat arja alhomaisiksi keulakuviksi. Lisäksi kyseessä tietenkin oli käytännön taloudellisuus. Marin on nuori, nainen, feministi ja mamu-uskovainen. Siinä on monta haluttua ominaisuutta SDP:lle yhdessä paketissa ja kun tällaisen "moniosaajan" pistää ehdolle, säästyy tilaa usealle toiselle pöljäilijälle.
Lehti jatkaa imartelemalla Puolueprimadonnaa tämän olemattomilla ominaisuuksilla ja lisää annoksen äidin ylistystä. Seuraava kohta pistää silmään:
"Hymy syttyy herkästi ja [Marin] nauraa paljon"
Näyttää että hän onnistui jymäyttämään tuota toimittajaa. Julkisuudessahan hän yleensä on vakavalla naamalla tuijottaen kuin kreivi Dracula tai zombie. Jos hän olisi astetta kalpeampi niin tämä yhtäläisyys pääsisi entistä paremmin esiin ulkoisessa olemuksessa. Kuten lehti mainitsee, Tumpelomme saa vastapainoa politiikalle TV:n hömppäsarjoista (Kuvannee hänen "älykkyyttään" parhaiten) sekä Agatha Chistien romaaneista. Christie oli tunnettu siitä, että hän ei yksityiselämässään osannut erottaa aina totuutta fiktiosta. Hän myös järjesti itsensä eräässä vaiheessa kadoksiin, ehkä jonkinlaisena kostona uskottomalle aviomiehelleen. Todelliset motiivit eivät ole tarkkaan tiedossa, sillä lehdistö päästi kirjailijan hyvin vähällä kyselyllä, aivan kuten meidän lehdistömme Puolueprimadonnan hänen erilaisista hölmöyksistään. Esimerkiksi avioliiton romuttamisesta Tasiksen tapaisia pöljäilyjä ajamalla, "elvytyspolitiikasta" jne.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ihan pimee ämmä luulin et jutta olis mut olin väärässä.silmät seisoo kun pässillä päässä